Näin luot omia tietokantoja Linuxille

Paras pilvitietokanta
(Kuva: Pixabay)

Nykyään tietokannat yhdistetään ennemmin verkkosivujen ja verkkokauppojen ylläpitämiseen. Tavan tallaajalle ne näyttävät murtamattomilta linnoituksilta, joihin yhdistetään kolmannen osapuolen tietokanta, kuten SQL ja piilotetaan PHP:n kaltaisen ohjelmointikielen taakse.

Pohjimmiltaan tietokannat ovat silti vain yksinkertaisia informaatiotauluja: jokainen rivi edustaa yhtä merkintää ja sen erikoispiirteitä, kuten nimeä, väriä tai omistussuhdetta. Ne tallennetaan puolestaan sarakkeisiin, joita kutsutaan alueiksi.

Jos tarpeesi eivät ole monimutkaiset, voit luoda kätevän tietopankin ilman ohjelmointikielen tuntemusta tai monimutkaisten tietokantasovellusten käyttöä. Täten voit turvautua niihin myöhemmin etsiessäsi tietoa jostakin.

Tietoja tästä artikkelista

Tämä artikkeli julkaistiin alkujaan Linux Format -lehdessä, numero #267, syyskuussa 2020.

Itse asiassa monet ihmiset rakentavat vastaavanlaisia tietokantoja käyttäen taulukkolaskentaohjelmia, mutta silloinkin joutuu opettelemaan hieman toisenlaisia käyttötapoja tuttuihin sovelluksiin. Eikä aika riitä yksinkertaisesti kaikkeen.

Onneksi on olemassa joukko yksinkertaisia ja käyttäjäystävällisiä työkaluja, jotka tarjoavat kätevän ohjelman tietokantojen tekoon minuuteissa. Osa näistä on suunniteltu juuri tietynlaisiin tehtäviin, kuten kasvien luettelointiin. Yksi kätevä ohjelma tarjoaa sen sijaan kaikki tarvittavat ominaisuudet yksinkertaisten tietokantojen rakentamiseksi: Symphytum.

Symphytum on paluu ajassa taaksepäin, jolloin tietokannat olivat vielä yksinkertaisia. Kaikki alkaa tietokannan suunnittelulla. Ensiksi määritellään alueet, joista halutaan pitää kirjaa. Jokaiselle alueelle määritellään tarkemmat määreet, kuten teksti, numero, päivämäärä, kuva, ruksilaatikko tai vetolaatikko. Sitten vain muotoillaan alue sopivaksi, jotta tietoja voi alkaa syöttää.

Samainen näkymä toimii myös tarkastelutyökaluna kullekin kirjaukselle. Erillinen taulu kertoo puolestaan tarkemmin koko tietokannan tilanteen ja auttaa muun muassa tiedon järjestelyssä ja suodatuksessa.

Ohjelma ei vaadi uuden ohjelmointikielen opettelua, eikä sen käyttöliittymä ole sekava. Siksi Symphytum on erinomainen työkalu tietokantojen tekoon, jos olet vasta aloittelemassa tai haluat tutustua tietokantoihin yleisesti.

kuvakaappaus symphytumista

Kun tietoja merkitään Form-tilassa, paina lukitsepainiketta, jolloin ohjelma pysyy valitussa datassa. (Image credit: Symphytum)

Näin pääset alkuun

Voit asentaa Symphytumin monella eri tavalla. Snap on kätevin Ubuntun viimeisimpien versioiden osalta, mutta sen voi ladata myös .deb-, .aur- tai .AppImage-tiedostona sovelluksen kotisivuilta.

Asennuksen jälkeen käynnistä Symphytum, jolloin ohjelma luo pienen valetietokannan opastaakseen paremmin sovelluksen saloihin. Valittavissa on kaksi näkymää: Form ja Table. Form keskittyy ensisijaisesti yksittäisiin merkintöihin ja näiden tarkasteluun, kun taas Table-tilassa näet kaikki merkinnät yhdellä vilkaisulla. Yksittäisiä merkintöjä voi muokata myös tässä tilassa.

Symphytum säilyttää kaikki tiedot yhdessä tiedostossa – data.db – joka on kätketty piilotettuun kansioon. Tätä pyöritetään sisäänrakennetun SQLite-tietokantamoottorin avulla, joten se käyttää standardisoitua formaattia ja soveltuu siten helposti siirrettäväksi myös muihin ohjelmiin. Jos haluat siirtää tiedoston jonnekin muualle, mene siinä tapauksessa Tools>Preferences ja paina Browse-painiketta.

Tietokannan luominen alusta lähtien on helppoa ohjelmalla. Sivun tarjoama kohta kohdalta -opas esittelee perustoiminnot alueiden, muodon ja merkintöjen suhteen. Ja juuri tämä tekee Symphytumista niin kätevän: toimivan tietokannan voi loihtia jo minuuteissa.

Joonas Pikkarainen

Joonas Pikkarainen on teknologia- ja pelitoimittaja, jolla on erityisen vahvat juuret juuri pelialan raportoinnista useissa eri kotimaisissa medioissa. Muihin kiinnostuksiin lukeutuvat valokuvaus, videotuotanto ja elokuvat, sekä oikeastaan kaikki muu siltä väliltä ja näiden lisäksi.