Mitä laitekohtaiseen tietoturvaan tulee, useimmat ajattelevat parhaimpien antivirusohjelmien hankkimisen olevan riittävä toimi. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkansa, sillä kuten monesti on eri yhteyksissä todettu, liikkeellä on sellaisia uhkia mille parhaimmatkaan virustorjunnat eivät mahda mitään.
Ristiriitaisesti samalla kuin erilaiset kyberuhkat yleistyvät kaiken aikaa, yhä useampi suhtautuu niihin vähättelevällä asenteella.
Verkkoliikennettä määrittävät standardit ovat dramaattisesti nousseet viimeisten vuosien aikana. Myös selaimet ja käyttöjärjestelmät ovat kehittyneet paremmiksi tunnistamaan erityyppisiä uhkia. Nämä selittävät osan huolettomasta suhtautumisesta.
Uusia uhkia horisontissa
Ikävä kyllä tekoäly on tuonut mukanaan yhä hienostuneempien haittaohjelmien ja kalasteluyritysten, niin sanottujen ”phishing”-hyökkäysten ajanjakson. Nyt kyberrikolliset osaavat käyttää tekoälyä muokatakseen haittaohjelmaa reaaliajassa, mikä saa ne livahtamaan huomaamatta tutkasta. Aivan kuin tekoälyllä luotujen aidonoloisten kalasteluviestien erottaminen oikeista yhteydenotoista ei olisi jo itsessään tarpeeksi hankalaa.
Myös kiristyshaittaohjelmat ovat kehittyneet ja niiden käyttö on kasvanut valtavasti. Aikaisemmin pahantahtoiset toimijat istuttivat haittaohjelman, joka salaisi laitteessa olevan datan, ja vaativat lunnaita salauksen purkamiseksi. Nykyään he saavat laitteessa olevan tiedon haltuunsa sellaisenaan ja uhkaavat vuotaa sen pimeään verkkoon (”dark web”).
Kiristyshaittaohjelmistojen vapaan saatavuuden myötä kyberrikolliseksi ryhtyminen on huomattavasti helpompaa kuin takavuosina. Tekoälyn avulla hyökkääjät optimoivat toimintatapojaan ja valitsevat uhrinsa.
Etätyön suosio vain pahentaa ongelmaa. Hakkerit usein iskevät suojaamattomiin kotiverkkoihin ja julkisiin verkkoihin saadakseen pääsyn yritysten järjestelmiin haavoittuvien laitteiden kautta.
Kaikki kyberturvallisuuteen liittyvät riskit eivät kuitenkaan liity pahantahtoisiin rikollisiin. On huomioitava myös inhimilliset sisäiset uhat, kuten lapset ja vanhukset, jotka saattavat tietämättömyyttään avata järjestelmät pahantahtoisen toimijan saataville.
Etätyöskentelystä nauttivat henkilöt ovat usein tietoturvallisuuden näkökulmasta heikoimmat lenkit. Jos henkilöstö voi ottaa henkilökohtaisilla laitteillaan yhteyden työpaikan sisäiseen verkkoon, yrityksessä voi pahimmillaan haittaohjelma päästä saastuttamaan kaikki järjestelmät yhden työntekijän heikon tietoturvan vuoksi.
Uhan laadusta riippumatta yksittäinen kyberhyökkäys voi saattaa koko kotiverkkosi käyttökelvottomaksi kaikki henkilökohtaiset laitteet mukaan lukien. Koko laitteiston uusiminen ei ole taloudellisesta näkökulmasta mikään pikku juttu.
Millaista suojaa virustorjuntaohjelmisto tarjoaa?
Vaikka tietokoneesi suojaaminen kirjavalta joukolta kyberuhkia vaatii jatkuvaa vaivannäköä, kaikki lähtee liikkeelle kunnollisen virustorjuntaohjelmiston käyttöönotosta.
Antivirusohjelmisto suojaa laitteesi haittaohjelmilta ja viruksilta tarkistamalla koneessa olevat (ja koneeseen tulevat) tiedostot sekä sovellukset. Kunnollinen virustorjuntasovellus pysäyttää virukset ja haittaohjelmat verkossasi ennen kuin ne ehtivät tekemään tuhoja laitteellesi ja tiedostoille.
Monet luottavat nykyajan laitteiden sisältävän jo valmiiksi asennetun antivirusohjelman, kuten Windows Defenderin. Tämänkaltainen huoleton suhtautuminen tietoturvaan ei ole riittävä vastaamaan nykyajan tietoturvan uhkiin.
Esimerkiksi jopa parhaimmaksi luokiteltu antivirusohjelmisto ei välttämättä sisällä keskitettyä näkymää, jolla käyttäjä voi seurata turvallisuuden tasoa kaikissa verkkoon kytkeytyneissä laitteissa. Windows Defender ei myöskään kykene suojaamaan laitteitasi kohdistetuilta ja hienostuneilta hyökkäyksiltä tai nollapäivähaavoittuvuudelta (”zero-day exploits”). Windows Defender on myös tunnettu sen hitaasta vasteajasta. Se ei toisin sanoen välttämättä tunnista haittaohjelmaa välittömästi. Ja vaikka se onnistuisikin tunnistamaan hyökkäyksen, tämä tapahtuu usein vasta silloin kun vahinko on jo tapahtunut.
Vankan virustorjuntaohjelma tarjoaa perusturvan päälle suojakertoimia. Nykyaikaisilla työkaluilla voi myös tekoälyä hyödyntämällä tunnistaa ongelmia nopeammin ja tehokkaammin. Kaikki tämä johtaa kokonaisuudessaan tietoturvan proaktiiviseen tehostumiseen.
Virustorjuntaan sijoittaminen on kustannustehokasta, mikä on mainitsemisen arvoista. Varsinkin, jos ottaa huomioon kaikki kustannukset, jota onnistunut kyberisku mukanaan tuo.
Miten VPN auttaa?
VPN (virtual private network, suomenkielisesti käännettynä virtuaalinen erillisverkko) suojaa tietoliikenteesi ja piilottaa IP-osoitteesi reitittämällä sen suojatun tunnelin läpi turvalliselle palvelimelle. Maallikkotermein VPN muuttaa IP-osoitteesi ja tekee verkkoliikenteestäsi ulkopuoliselle mahdottoman lukea, mikäli jokin kolmas osapuoli onnistuisi ylipäätään pääsemään käsiksi tietoihisi.
Tämä yksinkertainen työkalu on oleellinen, sillä se auttaa suojaamaan tietojasi täysin riippumatta siitä, kuinka turvallisessa verkossa datapakettisi liikkuvat. Tällöin voit turvallisesti ottaa yhteyden työpaikkasi verkkoon ja siellä oleviin resursseihin, kuten pilvipalveluihin.
Verrattuna virustorjuntaan, VPN:n käyttöönotto on yksi halvimmista tavoista vahvistaa kyberturvallisuutta. NordVPN on TechRadarin ykkösvaihtoehto parhaaksi VPN-palveluksi. Se on saatavilla käytännössä ilmaiseksi, sillä pidemmillä tilauksilla kuukausihinnaksi muodostuu vain 3,99 euroa.
VPN-palveluntarjoajilla on usein tarjolla erilaisia sovelluksia eri laitteille, älypuhelimet mukaan lukien. Tämä on erityisen käytännöllistä, jos tarvitset suojaa kaikille laitteille ja alustoille.
Tarvitsetko molemmat?
Kyberturvallisuuden saralla tuttu sanonta pitää jälleen paikkansa: mitä enemmän, sitä parempi. Vaikka vain yhden suojakeinon käyttöönotto on ehdottomasti askel parempaan, sekä VPN että virusturvaohjelmisto ovat tarpeellisia, jos haluat pelata varman päälle.
Lyhyesti sanottuna VPN suojelee lähettämiäsi datapaketteja sekä itse yhteyttä, kun taas virustorjuntaohjelmisto on tehokas erilaisia järjestelmiin kohdistuvia uhkia vastaan. Yhdessä nämä parantavat kattavasti tietoturvaasi toisiaan täydentäen, mikä johtaa parempaan kokonaisturvallisuuteen.
Vaikka käyttäisit VPN:ää, voit silti joutua phishing-viestin uhriksi ja saatat päätyä lataamaan saastuneen tiedoston. Toisaalta sinulla voi olla täysin varma antivirussuojaus, mutta käytät yhteytenäsi julkista verkkoa, jolloin hakkeri pääsee käsiksi tärkeään dataasi. Siksi mitä tietoturvaan tulee, on kaksin aina turvallisempi.
Pitäisikö sijoittaa edistyneisiin ohjelmiin?
Sekä VPN että virustorjuntaohjelma ovat oleellisia työkaluja henkilökohtaisten laitteiden suojeluun. Liiketoimintaa pyörittävät yritykset ovat alttiimpia kyberhyökkäyksille, ja siksi niiden on pysyttävä kehityksen mukana erityisesti turvallisuuden saralla. Hyvän päätelaitteen suojaratkaisun valitseminen on tärkeä päivitys, josta on tullut digitaalisen turvallisuuden kultastandardi.
Kuluttajille päätepistesuojaus voi olla ratkaisuna hieman jyrkkä. Useimmissa tapauksissa virustorjunnan, VPN:n ja salasananhallintasovelluksen kombinaatiolla pitäisi tuoda tarpeeksi turvaa tavalliseen käyttöön suurimpaan osaan uhkia vastaan. Mutta on hyötyä ymmärtää se, mitä mahdollisuuksia päätepistesuojauksella saa.
Virustentorjunta on rajoitettu yhteen laitteeseen, yhteen päätepisteeseen. Sen allekirjoituspohjainen tunnistaminen on hyödytön haittaohjelmia vastaan, joissa ei ole tiedostoja ja jotka eivät käytä allekirjoitusta. Päätepistesuojaus tarkastaa kaikki verkkoon yhdistetyt laitteet epäilyttävän toiminnan varalta, jatkuvasti tarkastellen päätepisteitä ja voi siten tunnistaa uhkia huomattavasti nopeammin.
Tämänkaltaiseen ratkaisuun sijoittaminen on usein pitkässä juoksussa taloudellisesti kannattavaa. Päätepistesuojausohjelmissa on usein mukana VPN sekä tavanomainen antivirustoiminnallisuus (kuten esimerkiksi Avast Business Security). Tällöin koko verkkoliikenteen suojaus on keskitetty, mikä puolestaan vähentää erillisten sovellusten päällekkäisen käyttämisen.
Saatavilla on myös ammattilaistason lisävarusteita, kuten luvattomien muistitikkujen kautta tietovuotojen mahdollisuuden estäviä USB-suojia. Eri palvelintarjoajilla on myös käytössä kehittyneitä työkaluja tunnistamaan vihreän alueen uhkia, joita tavalliset virustorjuntaohjelmat saattavat jättää huomiotta.
Vaikka päätepistesuojausohjelmat ovat kehittyneitä, niiden käyttäminen on yhtä helppoa kuin tavallisen virustorjuntasovelluksen. Asentaminen ja käyttöönotto tapahtuu muutamassa minuutissa.
Riittävätkö nämä työkalut?
Vaikka virustorjunta-, VPN- ja päätepistesuojausohjelmat ovat yhdessä melkoisen tehokas kolmikko, on vain kylmää todellisuutta, etteivät nekään poista täydellisesti kaikkia haavoittuvaisuuksia järjestelmissäsi. On mahdollista tuudittautua valheelliseen turvallisuuden tunteeseen kaikkien suojausten keskellä, jolloin kuvittelee olevansa täysin turvassa kaikilta uhkilta. Se ei ole ikinä verkossa toimiessa mahdollista.
Mutta katsopa asiaa tältä kannalta:
VPN- ja virustorjuntaohjelmat ovat työkaluja, joiden kanssa on tiedettävä ja toimittava hyvien käytänteiden mukaisesti ja tietoisena kyberturvallisuudesta.
Yksittäisen käyttäjän kohdalla tämä tarkoittaa varuillaan oloa epämääräisten verkkosivujen ja hämmentävien sähköpostien kohdalla. Samoin on oltava varma lähteen luotettavuudesta ja turvallisuudesta ennen kuin painaa latauspainiketta.
Tarjoamalla koulutusta siitä miten tunnistaa vääristettyjä kirjautumissivustoja ja phishing-sähköpostiviestejä voi välttää kyberrikoksen uhriksi joutumisen. Kaikkien teknologisten värkkeleiden lisäksi myös salasanapolitiikan on oltava kunnossa. Vahvojen salasanojen luominen ja ylläpitäminen salasanamanagereiden kautta, sekä monivaiheisten autentikoinnin käyttöönottaminen kaikilla tileillä kuuluu hyviin tietoteknisiin käytäntöihin.
Kun inhimillisten virheiden – jotka ovat muuten suurin altistava tekijä kyberrikoksen uhriksi joutumiselle – mahdollisuudet saa minimoitua , VPN- ja virustorjuntaohjelmistot ovat merkittäviä työkaluja ehkäisemään käyttäjää joutumasta yhdeksi numeroksi tilastoihin koskien kyberrikoksen uhriksi joutuneita.