TechRadar Yhteenveto
Split Fiction is the third co-op game from Hazelight Studios and arguably its largest and most imaginative to date. It packs an array of captivating mini-games into a linear, yet highly rewarding platformer, laced with Hazelight’s trademark storytelling to keep you on your moral toes. Players will have fun recognizing the vast pop culture references that have been peppered throughout Split Fiction, which deliver a unique twist whilst nostalgically returning us to the early days of gaming.
Hyvää
- +
Pursuaa erilaisia pelimekaniikkoja
- +
Upea visuaalinen toteutus sekä pelimaailma
- +
Yhdistää saumattomasti tarinankerronnan ja pelattavuuden
Huonoa
- -
Pulmat voisivat olla vaikeampia
- -
Perspektiivivaihtelut hämmentävät
Miksi TechRadar voi luottaa Asiantuntijaarvostelijamme käyttävät tuntikausia tuotteiden ja palveluiden testaamiseen ja vertailuun, jotta voit valita sinulle sopivimman. Lisätietoja testaamisesta.
Split Fiction räjäyttää kertaheitolla yhteistyömoninpelien eli tuttavallisemmin co-op-genren pankin. Mikäli olet aiemmin kokeillut Hazelight Studiosin edeltäviä pelejä, tiedät pitkälti mitä alkuvuoden 2025 hittijulkaisulta voi odottaa. Teos yhdistää saumattomalla ja hämmentävän upealla tavalla tasoloikintaa, pulmanratkontaa, toiminta-seikkailua, roolipelaamista sekä kilvanajoa paketiksi, joka tuntuu kaikesta tästä huolimatta hallitulta kokonaisuudelta.
Hazelight Studios osoittaa uutuusteoksellaan kuuluvansa suurimpien ja innovatiivisimpien pelistudioiden joukkoon. Jos tarjolla on pelikaveri, ei Split Fictionin ohittamista kannata edes harkita.
Arvosteltu: PS5
Alustat: PS5, Xbox Series X|S, PC
Julkaisupäivä: 6.3.2025
Tarina vie pelaajat kahden mielikuvituksellisen kirjailijan saappaisiin, jotka joutuvat sukeltamaan omien sci-fi- ja fantasialuomustensa syövereihin. Ympäristöt tarjoavat huikeita mahdollisuuksia tekijöille. Fiilis eroaa merkittävästi A Way Outin kahden linnakundin vankilapaosta sekä lastenleluista ammentaneesta It Takes Two -edeltäjästä. Hazelight Studios on erikoistunut yhteistyömoninpeleihin, ja se osaaminen todella näkyy.
Split Fictionissa pääsee pelaamaan joko päättäväisen sci-fi-fanaatikko Mio Hudson (äänen Kaja Chan) tai empaattisen fantasiahörhö Zoe Fosterin (Elsie Bennett) saappaissa. Kummallakin hahmolla on omat erikoistaitonsa. Esimerkiksi Mio voi liukua lohikäärmeellään, kun taas Zoe hyödyntää lohharin häntää esteiden ylittämiseen.
Mio on kyvyiltään hieman mielenkiintoisempi, mutta kummankaan kohdalla ei tunnu jäävänsä merkittävästi toisen varjoon. Molempien sankarien kokeileminen palkitsee eniten, sillä näin pääsee hyödyntämään kummankin erikoiskykyjä.
Pahiksen asemassa on Radar Publishing -yrityksen toimitusjohtaja, joka pyrkii varastamaan kirjailijakaksikon ideat. Ennen kuin rötösherran kimppuun pääsee, on nujerrettava yhdessä pelikaverin kanssa useita erilaisia pomotaistoja. Vastaan asettuvat muun muassa tekoälyrobotti, ilkeä kissa sekä myyttinen lohikäärme. Jokainen taisto eroaa mukavasti muista, sillä onnistunut eteneminen vaatii erilaisia niksejä sekä toimia. Ajoitetut hypyt, muodonmuutokset sekä väistämiset opitaan matkan varrella yhdessä muiden kykyjen kanssa, joten eteneminen pysyy jatkuvasti luonnollisena ja alati vaikeutuvana.
Monta maailmaa, yksi peli
Vaikka Split Fiction loikkii jatkuvasti sci-fi- ja fantasiamaailmojen välillä, kumpikaan ei tunnu varastavan liiaksi huomiota tai ylipäätään valokeilaa. Kummallakin saralla tarjotaan upeita yksityiskohtia sekä hienoja ideoita. Toki osa kunniasta kuuluu varmasti aiempaa isommalle budjetille, sillä peli on edeltäjiään hiotumpi ja laajempi. Samalla Hazelight Studios tuntuu entistä enemmän isolta pelijulkaisuilta kuin niinkään sympaattiselta indiepoppoolta.
Tätä charmia ei ole silti kokonaan hukattu, sillä kokonaisuudesta huokuu voimakkaasti tekijöiden intohimo ja rakkaus luomustaan kohti. Erityisesti päätöshetkillä on vaikea olla herkistymättä. Tähän eivät isoimmat AAA-teokset pysty.
Split Fiction lainaa toimivimpia elementtejä It Takes Two- ja A Way Out -teoksista. Lopputuloksena on vaihteleva ja monipuolinen co-op-seikkailu, jonka toiminta sekä tarina vievät mukanaan. Viimeinen kappale nivoo kaikki haarat upealla tavalla yhteen luoden muiston, jota ei taatusti unohda.
Yksi Hazelightin vahvuuksista on tiimin kyky hyödyntää ja kunnioittaa ikonisia mekaniikkoja, populäärikulttuurin viittauksia sekä ylipäätään easter egg -silmäniskuja. Hetkittäin esimerkiksi juostaan seiniä pitkin ja viskotaan köysiä kuin Star Wars: Jedi Survivorissa konsanaan.
Välillä taasen siirrytään Limbon kaltaisten sivusta kuvattujen mustavalkoisten loikintojen puolelle. Nämä hetket tuovat mieleen lämpimiä nostalgiafiiliksiä Mega Man- ja Sonic-peleistä. Suomalaisittain on myös nostettava mobiilipeliklassikko Snaken henkeä kunnioittava kohtaus. Vaikka viihtyminen ei vaadi viittauksien tuntemista, niiden hoksaaminen palkitsee kahta kauheammin.
Huomasimme pelatessa keskittyvämme turhankin paljon siihen, mihin kohtauksessa viitattiin. Osa tilanteista on selkeästi alleviivatumpia kuin toiset, kun taas välillä silmäniskut menevät sutjakasti ohitse. Skaala on joka tapauksessa valtaisa, sillä mukana on kaikkea Sailor Moonista Yön ritariin ja Portalista Mission Impossibleen. Lienee turvallista olettaa, että tekijät ovat nauttineet viittausten luomisesta yhtä paljon kuin pelaajat niiden bongaamisesta.
Parasta antia on kaikesta huolimatta teoksen multiverse-teemasta ammentava päätös. Tämä räjäyttää tajunnan ja osoittaa täydellisellä tavalla Hazelight Studiosin kyvykkyyden. Vastaavaa ei ole tullut vuosikymmenten pelihistorian aikana vastaan, enkä odota moisen olevan horisontissa odottamassakaan.
Yhdessä paremmin
Split Fiction soveltuu todella laajalle yleisölle, eikä se vaadi pitkällistä pelikokemusta ollakseen nautinnollinen seikkailu. Kokonaisuus tuntuu jopa peliltä, joka voi tuoda kokonaan uusia ihmisiä peliharrastuksen pariin. Tämä ei ole studion huomioiden yllättävää, sillä It Takes Two ylsi samaan urotekoon jo aiemmin.
Kokonaisuutena Split Fiction on mestariteos, jonka parissa on mahdotonta olla viihtymättä. Se yhdistää monipuolisia elementtejä sekä mekaniikkoja tavalla, jota ei usein näe. Tässä on kiistaton kärkihevonen vuoden 2025 parhaan pelin tittelin saajaksi.
Kannattaako Split Fiction pelata?
Pelaa, jos...
Älä pelaa, jos...
Saavutettavuus
Hazelight Studios on lisännyt teokseensa monia saavutettavuutta parantavia ominaisuuksia. Välitallennuspisteiden asettelu on varsin anteliasta. Lisäksi näppäimien toimintoja voi muokata ja yhdistellä, kameraa avustaa sekä vihollisten aiheuttamaa vahinkoa vähentää. Valitettavasti tekstityksen kokoa ei voi säätää, mutta taustavärityksen muuttamisella saa helpotettua lukemista.
Ääninäyttely on suoritettu seitsemällä eri kielellä, mutta ensimmäinen kotimaisemme ei valitettavasti ole mukana. Vaikka tekstitys on yhdeksällä eri kielellä, tässäkään tapauksessa suomenkieltä ei ole tarjolla.
Teoksen ikäraja on Suomessa K16, mutta muualla maailmassa suosituksena on K13. Käytännössä Split Fiction sopii siis varsin laajalle pelaajayleisölle.
Näin arvostelimme
Pelasimme Split Fictionia PS5 Pro -konsolilla noin 19 tunnin ajan, minkä aikana teoksen sai pelattua läpi muttei platinoitua. Mikäli saavutuksista on kiinnostunut, täytyy seikkailun aikana olla hyvinkin varovainen jottei pyttyjä mene ohi tutkan. Tarkkaan nuohoava sekä kaikki sivutehtävät läpäisevä saa herkästi kulumaan teoksen parissa vielä meidän taivaltammekin pidemmän ajan.
