14 tärkeää vinkkiä muotokuvien ottamiseen

Muotokuvien suhteen voi antaa paljon erilaisia vinkkejä aina kameran asetusten hienosäätämisestä kikkoihin pienten lasten pitämiseksi paikallaan kuvatessa.

Vaikka monilla valokuvaajilla on käytössään kuvaamiseen paljon mahdollisuuksia antava vähintäänkin kohtuullinen digitaalinen järjestelmäkamera tai peilitön järjestelmäkamera, on hyvien otosten napsimisessa aina omat haasteensa.

Amatöörien ja ammattilaisten ottamien kuvien välissä laadussa on valtava ero. Olemme siksi listanneet 14 tärkeintä vinkkiä muotokuvien ottamiseen. 

Aloitamme perusasioilla koskien aukkoa, valotusaikaa ja linssin valintaa ja siirrymme sitten tarkennukseen ja sommitteluun liittyviin tekniikoihin. Lopuksi kerromme, kuinka hyödyntää luontaista valoa ja heijastimia kuvien parantamiseksi.

Alla olevat vinkit auttavat paremmaksi muotokuvien kuvaajaksi

Sen jälkeen keskustelemme hieman edistyneemmistä vinkeistä muotokuvien ottamiseen, kuten salamalaitteista ja muista tarvikkeista.

Näistä vinkeistä on hyötyä, oli sitten tarkoitus ottaa muotokuvia esimerkiksi kavereista siistissä studiossa tai läheisessä puistossa.

1. Milloin käyttää valotuksen korjaamista?

Kameran mittausjärjestelmä näyttelee isoa roolia valokuvien ottamisessa. Se päättelee, kuinka paljon valoa vaaditaan oikean valotusajan saamiseksi. Järjestelmä on nokkela, mutta ei pettämätön. Arvioivan mittausjärjestelmän ongelma on, että se keskittyy koko kuvaan ja tekee keskimääräisen arvion, joka on välisävyinen eli jossain valkoisen ja mustan puolessa välissä.

Useimmiten tuo oletus on oikea, mutta mittausjärjestelmä voi olla ongelmissa, kun kuvassa on paljon alueita, joita dominoivat kirkkaat ja pimeät osat. 

Vaalea iho voi esimerkiksi huijata kameran alivalottamaan kuvia. Sen huomaa, kun ottaa kasvokuvia tai kun maisemassa on paljon valkoista, esimerkiksi hääkuvissa.

Tuon voi saada helposti kuntoon korjaamalla kameran valotusta (Exposure Compensation controls). Ensiksi voi kokeilla valotuksen korjausta arvolla +1. Sitten pitää arvioida otokset ja miettiä, tarvitseeko valotusta korjata vielä enemmän.

2. Neuvoja kameran aukon suhteen

Muotokuvissa on parasta käyttää laajaa aukkoa (noin f/2,8–f/5,6), jotta kuvan tausta on kivasti sumentunut ja kuvauksen kohde erottuu paremmin. 

Käytä Aperture Priority -tilaa kontrolloidaksesi syväterävyysaluetta; tässä tilassa järjestelmäkamera valitsee suljinajan parhaimpaan mahdolliseen valotukseen. 

Erityisissä muotokuvaobjektiiveissä on vielä laajempi maksimiaukko (f1,4:stä f/2,8:aan), jotta taustan saa sumennettua entistäkin paremmin.

3. Valotusajan asetukset

Kun valitsee suljinajan, on otettava huomioon linssin terävyysalue, sillä muuten kameran tärinästä – ja sumeista kuvista – tulee ongelma.

Nyrkkisääntönä kannattaa pitää suljinaikaa korkeampana kuin terävyysaluetta. 200 millimetrin objetiivissa on suositeltavaa käyttää suljinaikaa, joka on nopeudeltaan vähintään 1/250 s. 

Tämä tarkoittaa myös, että on mahdollista käyttää hitaampaa suljinaikaa laajakulmaobjektiivilla, esim. 18 mm:n objektiivissa nopeutta 1/20 s. 

Kannattaa käyttää myös kameran tärinänestoa, vaikkei siitä tietenkään ole hyötyä, jos kuvauksen kohde liikkuu nopeasti. Joissakin kameroissa tuo on sisäänrakennettu kennon ympärille, mutta joissakin tuo järjestelmä on linssissä – tällöin etuna on se, että vaikutuksen näkee etsimissä. 

Kaikissa linsseissä ei ole tätä teknologiaa, mutta jos sellainen on käytössä, on järkevää hyödyntää sitä. Näin pystyy ottamaan käsivaralla teräviä kuvia paljon pienemmällä suljinajalla kuin muuten pystyisi. 

4. ISO-herkkyyden lisääminen

Ihmiset liikkuvat paljon, kun heitä kuvataan. Sen lisäksi he räpyttävät silmiään ja muuttavat ilmeitään. Tuloksena onkin monesti melkoisia otoksia.

Jos haluaa välttää nuo ongelmat ja estää liikkumisen aiheuttaman sumennuksen, pitää käyttää nopeampaa suljinaikaa.

Sen avulla voi myös ottaa terävämpiä kuvia ja välttää kameraa tärisemästä, koska useimmiten muotokuvat tulee otettua käsivaralla. 

Aperture Priority -tilassa on käytettävä laajaa aukkoa. ISO-herkkyyttä lisäämällä (esim. ISO100:sta ISO400:aan) saa taas nopeutettua suljinaikaa.

Hämäräkuvissa (sisällä ja ulkona) täytyy ehkä käyttää ISO-herkkyyttä 1 600, 3 200 tai jopa 6 400. Vähäinen rakeisuus on ehdottomasti pienempi paha kuin sumea ja hyödytön kuva.

5. Linssin valinta

Muotokuvat / linssin valinta

Linssin valinnalla on suurin vaikutus muotokuviin. Laajakulmalinssi on pakkohankinta visuaalisesti vaikuttaviin muotokuviin. Kun ottaa kuvan matalasta kulmasta, näyttää kohde todellista pidemmältä. Tuolla tekniikalla pystyy kivasti huijaamaan ihmisiä ja muuttamaan kohteiden ja ihmisten perspektiiviä. Ei kannata kuitenkaan mennä liian lähelle, sillä kuvat saattavat vääristyä. Silloin tulokset eivät ole imartelevia! Jos haluaa lisätä laajakulmakuviin entistä enemmän draamaa, voi vielä kallistaa kameraa.

Muotokuvat / linssin valinta

Kun käyttää keskikokoista kauko-objektiivia, kuten 5-millimetristä tai 105-millimetristä, on malli edelleen pääkohde kuvassa, mutta tausta pääsee isompaan rooliin. Yllä olevan kuvan portaat ovat tarkennuksen ulkopuolella ja herättävät kiinnostusta. On tärkeää kiinnittää aina huomiota myös taustaan.

Muotokuvat / linssin valinta

70–200 mm:n kauko-objektiivi aukolla f/2,8 on parhaita mahdollisia työkaluja fantastisten kuvien ottamiseen. Sen avulla pystyy lähentämään kohteeseen ja pienentämään taustan ja etualan tuomia häiriötekijöitä.

Phil Hall

Phil Hall is an experienced writer and editor having worked on some of the largest photography magazines in the UK, and now edit the photography channel of TechRadar, the UK's biggest tech website and one of the largest in the world. He has also worked on numerous commercial projects, including working with manufacturers like Nikon and Fujifilm on bespoke printed and online camera guides, as well as writing technique blogs and copy for the John Lewis Technology guide.