TechRadar Yhteenveto
Street Fighter 6:n julkaisua on odotettu kuin Iisakin kirkon valmistumista, mutta lopputulos palkitsee jokaisen mätkintäpeleistä kiinnostuneen. Lopputulos on viimeistelty, monipuolinen sekä tuoreelta tuntuva kokemus. Ennen kaikkea teoksesta huokuu halu tarjoa viihdettä niin sarjan veteraaneille kuin kokonaan uudellekin kohdeyleisölle pitkäksi aikaa.
Hyvää
- +
Kattavat asetukset
- +
World Tour -tila yllättää hauskuudellaan
- +
Erinomaisesti toimiva verkkopeli
- +
Monipuolinen hahmokaarti
Huonoa
- -
World Tourin vaikeusaste heittelee
- -
Mikromaksut
Miksi TechRadar voi luottaa
Pelattu: 35 tuntia
Alusta: PS5
Saatavilla myös: PS5, PS4, Xbox Series X|S, PC
Street Fighter 6 on viimein täällä. Monet sarjan fanit ovat pitäneet odotusta piinaavan pitkänä, mutta onneksi odotus todella palkitaan. Capcomin legendaarinen taistelupelisarja on nimittäin verevämpi ja vakuuttavampi kuin aikapäiviin. Onnistumisen taustalla on maltillinen ja juuria kunnioittava uudistutuminen, jonka ansiosta teos vakuuttaa niin sarjan veteraanit kuin kokonaan uudenkin kohdeyleisön.
Capcomin RE Engine -pelimoottorin päälle rakentunut mätkintä hivelee silmiä. Tyylikäs visuaalinen ote tuo persoonalliset, yksityiskohtaiset ja näyttävät hahmot eloon värikkäässä maailmassa. Turpakäräjät täyttävät ruudun jatkuvasti hienoilla efekteillä sekä pienillä graafisilla elementeillä, jotka tuovat toimintaan miellyttävän kepeää tunnelmaa. Rennompi ote tuntuu selvältä parannukselta edeltävän Street Fighter 5:n ankeaan ja hillittyyn tyyliin.
Nyrkkihippastelu itsessään tarjoaa vieläkin mielekkäämpää herkkua. Kuutta painiketta hyödyntävä toiminta tuntuu täysiveriseltä Street Fighterilta, mutta mukaan on ynnätty tuore Drive Gauge -ominaisuus. Piristävä uutuusjippo mahdollistaa oikea-aikaisella käytöllä esimerkiksi vihollismätkijän iskusarjan katkaisun tai väistämisen, mikä voi kääntää taistelun voimasuhteet päälaelleen.
Taistelumekanismit voivat tuntua paperilla monimutkaisilta. Hätä ei onneksi ole tämännäköinen, sillä Street Fighter 6:n erinomainen World Tour -tila opettaa keltanokkaisenkin taistelijan nopeasti talon tavoille.
Street Fighter 6:n suurin valtti on sen pelaajaystävällisyys, jota on helppo lähestyä. Taistelupeleissä taito ja kokemus tietysti ratkaisevat, mutta uudet pelaajat eivät ole auttamattomassa alakynnessä. Sopiva vaikeusaste näkyy ja tuntuu niin World Tourissa kuin nettipelissäkin.
Maailman ympäri
Street Fighter 6:n aloittava huomaa nopeasti päätyneensä osaksi World Touria. Tarinavetoisessa yksinpeliseikkailussa saa luoda oman ottelijansa erittäin monipuolisesti. Capcom ei ole pihistellyt erilaisissa säätövaihtoehdoissa, vaan digiminä voi olla mitä vain coolista löntystelijästä lähes kauhumaisempaan. Tummanpuhuvimmat luomukset menisivät lähes sellaisenaan jopa Resident Evilin maailmaan.
Kolmiulotteinen ja kolmannesta persoonasta kuvattu seikkailu keskittyy erityisesti Metro Cityn ruuhkaisille kaduille. Kyseessä on käytännössä perinteinen metropoli, jossa jengiläiset kulkevat pahvilaatikot päässään. Varsinainen pääjuoni pitää otteessaan, mutta maailman monipuolisuus saa liikkumaan myös sivupoluilla. Tekemistä todella piisaa, sillä erilaisia aarteita, sivutehtäviä sekä hauskoja hahmoja on jemmattuna lähes jokaisen nurkan taakse.
Valtaosa kaduntallaajista on valmis pieneen selkäsaunaan. Kun ohikulkijan haastaa kamppailuun, siirtyy teos lähes saumattomasti kaksiulotteiselle mätkintäareenalle. Omaa taistelutyyliä saa muokattua tavattujen mentorien kautta opituilla kikoilla ja iskuilla. Erilaisia opettajia avautuu niin tarinan myötä kuin sivutehtäviäkin tehden. Halutessaan mestarin ja kisällin välistä suhdetta voi syventää esimerkiksi lahjoja antamalla.
Taistelut ovat pääsääntöisesti erittäin lyhyitä. Tämä on erittäin pätevä ratkaisu, sillä monet kaduilla maleksivat jengiläiset haluavat haastaa pelaajan tuiki tiheään. Selustaan hyökkäävät körmyt eivät ole kovinkaan hienovaraisia, joten halutessaan pelaaja voi iskeä ennen varsinaisen taistelun alkamista. Tällöin mäiskintään saa merkittävän edun. Tämä nopeuttaa tilanteen ratkeamista, mutta aina systeemi ei toimi täydellisesti. Toisinaan huomaa päätyneensä yksisuuntaisen polun päähän, jonka jälkeen on taisteltava tiensä pois. Tämä vaatii välillä turhan monta peräkkäistä löylytystä.
Vaikka World Tour on pääsääntöisesti erinomainen, on siinä ongelmansa. Loppupäässä taistelut tuntuvat venyvän turhan pitkiksi, jolloin omaa terveyttä on välillä parannettava. Grafiikkamoottori piirtää toisinaan joitakin eriskummallisia virheitä, minkä lisäksi ruudunpäivitys töksähtelee toisinaan jonkin verran. Kumpikaan ei pilaa tai edes häiritse kokemusta, mutta eivät ne huomaamattakaan jää.
Kaikkinensa World Tour on silti tukevasti plussan puolella. Persoonallinen ja viihdyttävä tyyli tuo herkästi mieleen vuosikymmeniä vanhat teokset. Erityisesti Mortal Kombat Deceptionia pelanneet huomannevat monia samankaltaisia fiiliksiä kuin takavuosien Konquest-tilassa.
Kukin taistelee tyylillään
Street Fighter 6 on syvällä sisimmissään varsin tutunlainen kokemus sarjan veteraaneille. Tästä huolimatta uudet sekä päivitetyt mekaniikat yhdessä vaihtoehtoisten näppäinvaihtoehtojen kanssa tarjoavat paljon virkistäviä tuulahduksia.
Yksi merkittävimmistä asioista koskee erilaisia näppäinasetteluja. Klassinen vaihtoehto on sama kuuden näppäimen systeemi kuin aiemminkin, mikä mahdollistaa täyden vapauden eri iskuille, hyökkäyksille sekä Drive Gauge -erikoisuuksille. Classic-moodi on uusille pelaajille perin monimutkainen, joten se soveltuu parhaiten konkareille sekä erillisen taistelutikun käyttäjille.
Modernimmat näppäinvaihtoehdot suoraviivaistavat kokemusta erityisesti uusia pelaajia silmällä pitäen. Nämä myös iskostuvat paremmin tavallisen konsoliohjaimen käyttäjille. Modern-asetus mahdollistaa omien esiasetettujen makrojen asettamisen kaikille 18 taistelijalle. Tämän avulla uusiin sotureihin tutustuminen helpottuu kummasti.
Viimeisenä on helpoin ja yksinomaan offline-tilaan tarkoitettu Dynamic-asetus. Tällöin peli valitsee automaattisesti optimaalisen hyökkäyksen pelaajan ja vihulaisen välisen etäisyyden pohjalta. Ratkaisu tekee teoksesta todella helposti lähestyttävän, mutta kovin syvällistä kokemusta ei tällöin kannata odotella.
Saavutettavuus (Accessibility) on viety todella pitkälle, minkä ansiosta teos soveltuu lähes jokaiselle. Halutessaan asetuksista voi kytkeä päälle niin pitkälle viedyt helpotukset, ettei kenenkään pitäisi olla esteellinen teoksesta nauttiakseen. Julkaisija on työstänyt ePARA-organisaation kanssa mahdollisimman pitkälle viedyt ominaisuudet ja asetukset huononäköisille sekä sokeille. Tällöin äänimerkit kertovat etäisyyden vastustajaan sekä vinkkaavat vastapuolen hyökkäyksestä.
Capcom ansaitsee työstään suuret kehut. Tästä huolimatta nälkä kasvaa syödessä, joten jäimme ihmettelemään värisokeudesta kärsivien sivuuttamista. Toivottavasti tämä lisätään teokseen myöhemmin päivityksen myötä.
Seuraavalle tasolle
Palataanpa takaisin pelitiloihin. Mukana on Fighting Ground sekä Battle Hub, jotka tarjoavat runsaasti tekemistä. Ensiksi mainittu on hyvin suoraviivainen paketti erilaisia pelitiloja, jotka sopivat sekä paikallisiin moninpelihetkiin että kykyjen hiomiseen. Perinteikäs Arcade-tila, saman sohvan taistelukarkelot, Extreme Battle sekä todella syvällinen tutoriaali eivät jätä ketään kylmäksi.
Kunhan iskusarjat ja hahmot ovat iskostuneet selkärankaan, on aika ottaa suunnaksi verkkorintama. Battle Hub on avoin tila, jota pelaajien luomat hahmot asuttavat. Kunhan vihulaisen täyttämän pelikoneen äärelle asettuu, pääsee jonoon odottamaan taisteluvuoroaan. Sinänsä hauska systeemi on persoonallinen, mutta asetusvalikon kautta pääsee taistoon vieläkin helpommin.
Vaikka arvostelujakso ajoittui ennen pelin julkaisua keskittyneisiin betatesteihin, ei seurasta ollut koskaan pulaa. Turpasaunaa etsiviä sotureita piisasi runsain mitoin, ja ottelut itsessään toimivat ongelmitta. Verkkokoodi sai kaiken pyörimään lähes viiveettä. Taistelupeleissä pienikin pätkiminen voi olla kohtalokasta, joten Street Fighterinkin kohdalla kannattaa hyödyntää nettipiuhaa.
Battle Hub tuntuu yhteisöltä, johon niin veteraanit kuin noviisitkin ovat tervetulleita. Uskoisimmekin tilan muodostuvan Street Fighter -faniporukan tukikohdaksi, jossa ihmiset muodostavat pitkiäkin ystävyyssuhteita. Ja mikä parasta, tappiosta syntyneen kaunan voi ratkaista välittömällä uusintamatsilla.
Tosielämän soturit
Street Fighter 6 on koko taistelupeligenren uusi mittatikku, johon Tekken 8 ja muut kumppanit seuraavaksi vertautuvat. Taistelumekaniikat ovat entistä sulavampia, ja Drive Gauge -uutuusominaisuus lisää mätkintään runsaasti syvyyttä. Jokainen taistelu voi ratketa suuntaan taikka toiseen silmänräpäyksessä.
Etsitpä hauskaa World Tour -tarinatilaa tai pitkäaikaista nettipeliä, Street Fighter 6 tarjoaa rahallesi erinomaisen vastineen. Ennen kaikkea se on taistelupeli jokaiselle taitotasosta ja lähtökohdista riippumatta.
Markus Mesiä on teknologia- ja pelitoimittaja, joka on viimeisen vuosikymmenen aikana kirjoittanut useisiin kotimaisiin medioihin. Sydämen asioita ovat pelien lisäksi ennen kaikkea musiikki ja urheilu. Viimeksi mainittu tosin lähinnä kotisohvalta katsottuna ja analysoituna.
- Rhys WoodHardware Editor