Sony Entertainment American kehitystiimissä työskentelevä Chris Norden kertoi ARTech lavalla omasta urastaan pelikehittäjänä ja antoi vinkkejä pelikehityksestä kiinnostuneille opiskelijoille.
Hän kertoi aloittaneensa peliharrastuksensa mustavalkoisella TRS-80:llä klassisista "hello, world"-henkisistä yksinkertaisista koodeista. Norden kertoi, että peli- ja koodausharrastus oli helpompi aloittaa niihin aikoihin, koska käyttäjä pystyi vielä opettelemaan kaikki puolet niin ohjelmistosta kuin laitteistostakin. Nykykoneet ovat hänen mukaansa niin monimutkaisia, ettei käytännössä kukaan yksittäinen ihminen pysty opettelemaan niiden kaikkia puolia.
Nordenin mukaan demoskene lähti kasvamaan erityisesti Commodoren julkaiseman Amigan yhteydessä, sillä se oli käytännössä ensimmäinen tietokone, jossa oli monipuoliset audiovisuaaliset ominaisuudet.
Tuona aikana monet pelikehittäjät harjoittelivat uusien pelien koodaamista käymällä Arcade-pelihalleissa ja yrittämällä kopioida suosikkipelejään omilla koneilla. Kyseiset Arcade-pelit olivat tyypillisesti melko yksinkertaisia, joten niiden kehittäminen oli hyvää harjoitusta monimutkaisempia pelejä varten.
Hän kertoi myös opiskelleensa tietotekniikkaa yliopistossa, mutta tärkeimmät opit tulivat silti oman harrastuneisuuden kautta. "Siihen aikaan oli vaikea löytää valmiita ohjelmakirjastoja, kaikki täytyi tehdä itse".
Norden puhui pitkään demokulttuurin merkityksestä peliteollisuudelle ja hänen omalle uralleen. Hänen mukaansa monet peleissä nähtävät ideat pohjautuvat alunperin harrastajien kehittämiin demoihin.
Uskoo yhä pelikonsoleiden pitävän pintansa
Norden sanoi TechRadar Suomen haastattelussa, että hän uskoo pelikonsoleiden pitävän pintansa peliteollisuuden kiihtyvästä kehityksestä huolimatta. Hän muistutti monien puhuneen, että jo PlayStation 3 jäisi viimeiseksi pelikonsoliksi.
Hän kehui tosin mobiilipelaamista kertomalla, kuinka uskomattoman tehokkaita pelialustoja taskussamme lojuvat älypuhelimet nykyisin ovat. Kysyessämme monialustapelaamisen vaikutuksesta pelikonsoliteollisuuteen, hän kertoi uskovansa, että pelikonsoleilla on siitä huolimatta vielä paikkansa pieniä laitteita paremman pelikokemuksen ja tehokkaamman suorituskykynsä vuoksi.
Pelikehittäjille on valtavasti kysyntää
Norden kertoi jo etukäteen, ettei voinut kommentoida mitään PlayStationin tulevista tuotteista tai projekteista, mutta kysyimme häneltä sen sijaan, olisiko miehellä jotain vinkkejä pelialasta kiinnostuneelle opiskelijalle.
Hän kertoi, että korkeakoulutus saattaa olla hyödyllinen, muttei missään nimessä välttämättön. Norden itse uskoo, että paras tapa oppia kehittämään pelejä on yrittää kaikkea mahdollista, kunnes joku ideoista tärppää. "Epäonnistumisia ei kannata pelätä, sillä ne kuuluvat asiaan", hän totesi.
Hän vinkkasi, että aloittelevan pelikehittäjän kannattaa lähteä liikkeelle yksinkertaisista peleistä. Voi koodata vaikkapa oman minigolfin tai pelkistetyn tasohyppelyn. Tärkeintä on kartuttaa kokemusta ja oppia ymmärtämään perusteita ennen siirtymistä monimutkaisempiin työkaluihin. Hän mainitsi myös siitä, että verkosssa on valtavasti avoimia koodeja, joiden kautta pääsee tutustumaan jopa melko tunnettujen pelien rakenteisiin.
Norden painotti myös, että alalla on valtavasti kysyntää ammattilaisille, jotka tuntevat sekä ohjelmiston että laitteiston. "Jos hallitset molemmat, voit valita työpaikkasi", hän totesi.
Chris Nordenin esitys oli osa Assemblyilla järjestettäviä ARTtech-seminaareja, joissa lukuisat tekniikka- ja pelialan ammattilaiset kertoivat omia näkemyksiään erilaisista teemoista. Tänä vuonna ohjelmassa painottuivat erityisesti keinoäly ja virtuaalitodellisuus.
Jutun kuvituskuva: Janne Maljanen / ASSEMBLY Organizing
