Uusi verkkoteknologia mahdollistaa nopeammat verkkoyhteydet, suuremman määrän verkkoon yhdistettyjä laitteita, entistä kattavamman verkkoalueen sekä kaikkinensa paremmin toimivan yhteiskunnan. Nämä edistykselliset mahdollisuudet sekä tulevaisuudennäkymät eivät kuitenkaan ole hallinneet otsikoita, kun 5G-yhteydet ovat nousseet puheeksi.
Tuoreen verkkoteknologian kohdalla puhe on kääntynyt enemmän salaliittoteorioihin ja väitteisiin dystooppisesta tulevaisuudesta. Keskustelupalstoja ja sosiaalisen median kanavia lukemalla käy nopeasti selväksi, että pieni osa ihmisistä uskoo 5G:n olevan todellisuudessa keino hallita ihmisten ajatuksia tai aiheuttaa vähintään päänsärkyä osalle ihmisistä. Onpa myös koronan ja 5G:n välillekin vedetty syy-seuraussuhdetta. Lienee sanomattakin selvää, ettei tämän kaltaisille väitteille ole tutkittuja perusteita.
Tieteelliset faktat eivät ole kuitenkaan estäneet ihmisiä reagoimasta vahvasti 5G-verkkoja vastaan. Uutta verkkoteknologiaa vastustavat yksilöt ja ryhmittymät ovat keskittyneet tukimastojen tuhoamiseen, äänekkäisiin protesteihin sekä tietysti viestintäalustojen täyttämiseen.
Koska 5G puhuttaa maailmalla paljon, tartuimme härkää sarvista ja selvitimme, onko 5G:stä löydetty mitään tutkittua haittaa terveydelle.
- Kuinka nopea 5G on?
- Mitä eroa 5G:llä ja 4G:llä on käytännössä?
- Listasimme tämän hetken parhaat 5G-puhelimet
Mihin pelko vaarallisuudesta perustuu?
Pelko 5G-teknologiasta on kaikkea muuta kuin uusia ilmiö. Samat terveyshuolet nousivat esiin jo 2G:n kohdalla, eikä yksikään harppaus ole välttynyt kyseenalaistukselta. Toistaiseksi huoli on kuitenkin ollut aina turhaa.
Pelko verkkoteknologiasta perustuu säteilyyn, jolla on kielteinen kaiku. On kuitenkin huomattava ero erilaisen säteilylajien välillä. Langaton kotiverkkosi on harmiton, auringonpaiste pitkällä altistumisella haitallinen ja Tsernobylin ydinvoimala puolestaan spektrin äärimmäisestä päästä. Valikoima on siis laaja.
Säteily jaetaan ionisoimattomaan ja ionisoivaan säteilyyn. 5G-teknologiat lukeutuvat näistä ensin mainittuun, joka on käytännössä vaaratonta. Sivuhuomautus johtuu ainoastaan siitä, että kohdistettuna samaa teknologiaa käytetään esimerkiksi mikroissa ruuan lämmittämiseen. Puhelimesi ja operaattorisi ei tähän kuitenkaan pyri, eikä 5G itsessään sellaiseen kykenekään ilman radikaaleja muutoksia.
Ionisoivaan säteilyyn puolestaan lasketaan esimerkiksi vaaralliset röntgen- ja gammasäteilyt, mutta ne ovat asia erikseen eivätkä liity 5G-verkkoihin.
Radiotaajuuksien raja-arvot
Sähkömagneettiset kentät voivat aiheuttaa teoriassa ongelmia, mutta käytännössä näin ei ole. Niiden raja-arvot on nimittäin määritelty tarkasti ja erittäin konservatiivisesti Euroopan unionin alueella. 5G-radiotaajuuden ja kudosten lämpenemistä aiheuttavan rajan väliin jää merkittävä turvamarginaali.
Raja-arvot eivät ole kiveen hakattuja, vaan niitä tutkitaan jatkuvasti. Tämänhetkinen tieto perustuu kansainvälisten asiantuntijaryhmien – kuten Kansainvälisen terveysjärjestö WHO:n – raportteihin. Tieto pohjautuu monitieteellisiin tutkimuksiin, joiden on läpäistävä tarkat laatukriteerit. Terveyden kannalta keskeistä on, että osa tutkimuksista pohjautuu biologisiin soluviljelmiin, joissa ei ole havaittu 5G:n aiheuttavan terveyshaittoja.
Suomessa vastuu raja-arvojen valvonnasta on ensisijaisesti operaattoreilla. Sellaiset yhteyskohdat ja tukiasemat eivät saa olla ihmisten kulkuväylillä, joissa altistumista voisi tapahtua. Operaattoreiden toimintaa puolestaan valvoo Säteilyturvakeskus (STUK), joka on osallistunut vahvasti 5G-verkkojen käyttöönottoon. Säteilyturvakeskus myös tarkastaa tukiasemat mahdollisten epäselvyyksien tapauksessa.
5G-verkkojen toimivuus
5G-verkkojen aiheuttamista ongelmista ei ole syytä olla huolissaan. Tällä hetkellä käytössä oleva 3,5 GHz:n taajuusalue on käytännössä sama kuin mitä 2G, 3G ja 4G ovat aiemmin käyttäneet. Periaatteessa voidaankin sanoa, että elleivät nykyiset verkot ole piinanneet, et huomaa 5G-verkonkaan aiheuttavan ongelmia.
Erityisesti tukiasemat ovat joutuneet maailmalla vihamielisten tunteenpurkausten kohteeksi. Toistaiseksi tutkimukset eivät kuitenkaan ole osoittaneet, että ne aiheuttaisivat minkäänlaisia muutoksia kudoksessa tai terveydessä ylipäätään. Syy on selvä: 5G-tukiasemien lähetysteho on käytännössä sama kuin aiemmissa verkkoteknologian sukupolvissa.
On kuitenkin ymmärrettävää, että lähetystekniikan muutos saattaa aiheuttaa pelkoja. Aiemmin säteily on ohjattu omaan sektoriinsa, kun taas 5G:n kohdalla luotetaan niin sanottuun säteilykeilaan. Nämä kohdistuvat käyttäjien suuntaan, jotta verkosta saadaan kaikki mahdollinen teho irti. 5G-verkon nopeuden ansiosta suuntaus ei kuitenkaan ole kuin hetkellinen, eikä näidenkään vaikutuksista ole mitään tieteellistä havaintoa.
5G-verkot eivät kuitenkaan jää pelkästään 3,5 GHz:n alueelle. Tulevaisuudessa haja-asutusalueiden sekä esineiden internetin vallankumous vaatii myös 1 GHz:n taajuusaluetta. Tämäkin taajuusalue on jo kuitenkin tuttu esimerkiksi autoteiden varsilla olevista peltipoliiseista eli nopeustutkista.
Miten tästä eteenpäin?
Uudesta verkkoteknologiasta ei kannata olla huolissaan, vaan pikemminkin nähdä sen potentiaali. Se ei teknologiana eroa aiemmista 3G- ja 4G-verkoista juuri mitenkään – paitsi olemalla nopeampi ja edistyneempi.
5G-verkot ovat käytössä jo Suomessa suurimmissa kaupungeissa. Tehokkaammat verkot näkyvät jo nyt entistä nopeampina yhteyksinä, mutta terveystilastoissa muutosta ei ole havaittavissa.
Suomessa tilannetta auttaa kansalaisten korkea sivistystaso. Sen ansiosta salaliittoteoriat eivät saa yhtä hedelmällistä maaperää kuin monissa muissa maissa. Samalla tarkkaavaiset viranomaiset erityisesti STUK:n johdolla pitävät huolen, ettei verkkoteknologia yllä lähellekään ongelmallisia raja-arvoja. Mikäli ongelmia tulisi jostain syystä vastaan, tehtäisiin niiden osalta nopeasti muutoksia.
- Lue lisää aiheesta Säteilyturvakeskuksen sivuilta (Avaa uuteen ikkunaan)