WiFi 6E: kaikki mitä sinun tarvitsee tietää uudesta langattomasta teknologiasta

Langaton verkko
(Kuva: Shutterstock / Vasin Lee)

Vaikka WiFi 6 tuntui saapuvan markkinoille vasta hiljattain, olet saattanut alkaa kuulla jo uudesta WiFi 6E -teknologiasta. Itse asiassa edellisestä langattoman teknologian standardista on jo useampi vuosi, sillä edellinen päivitys saapui loppuvuodesta 2019.

WiFi 6E ei ole myöskään aivan niin iso harppaus teknologiassa kuin hyppy vitosesta kuutoseen, mutta se näkyy silti melko suurena hyppynä langattoman verkon suorituskyvyssä. Euroopassa kaistaa tosin laajennettiin toistaiseksi ainoastaan 500 megahertsillä ylöspäin, kun esimerkiksi Yhdysvalloissa avattiin saman tien 1,2 gigahertsin alue. Euroopassa sama laajennus aiotaan tehdä hieman myöhemmin.

WiFi 6E tarjoaakin käyttäjilleen entistä paremmat nopeudet, kapasiteetin ja alhaisemman latenssin. Erot ovat entistä suuremmat, jos käyttöönsä ei ole ennättänyt ottaa vielä WiFi 6:tta.

Vaan mikä WiFi 6E oikein on? Ja miksi se on nopeampi? Ja miten ja milloin sen voi saada itselleen? Vastaamme näihin kaikkiin kysymyksiin alapuolella.

Wi-Fi 6E lyhyesti

  • Mikä se on? WiFi 6E on langaton teknologia, joka nostaa WiFi 6:n 6 GHz alueelle
  • Milloin se julkaistaan? Se on otettu Suomessa jo käyttöön
  • Mitä se maksaa? Hinta riippuu ostetusta reitittimestä, joiden hinnat alkavat yleisesti muutamasta sadasta eurosta

WiFi 6E:n julkaisu

Langattoman teknologian standardit määrittävä Wi-Fi Alliance sai FCC-sääntelyviraston luvan avata 6 GHz:n alueen lisensöimättömälle WiFi-verkolle vuonna 2020, mutta varsinaisten laitteiden WiFi 6E sertifiointi käynnistettiin vasta alkuvuodesta 2021.

Vuonna 2022 yhä useampi laite tukee WiFi 6E -standardia ja entistä useammat palveluntarjoajat ovat avanneet 6 GHz:n taajuuksia käyttöön. Siten teknologia on alkanut levitä maailmalla hyvää tahtia. Näiden käyttöönotto riippuu silti hallitusten sääntelyvirastoista.

Euroopan Unioni teki jo aiemmin päätöksen avata 6 gigahertsin alueen WiFi-verkoille, ja Suomessa liikenne- ja viestintävirasto Traficom ilmoitti loppuvuodesta 2021 vapauttavan vastaavan taajuusalueen laitteet luvanvaraisuudesta. Euroopassa 6 gigahertsin taajuusaluetta avattiin noin 500 megahertsin levyisellä taajuuskaistalla, kun taas esimerkiksi Yhdysvalloissa käyttöön otettiin laajempi 1,2 gigahertsin taajuuskaista. Euroopassa vastaava laajennus tapahtuu myöhemmin.

Asus RT-AX88U, WiFi 6 -reititin

Asus RT-AX88U on yksi varhaisimmista WiFi 6 -reitittimistä.

WiFi 6E -reitittimien hinnat

WiFi 6E -reitittimiä on saatavilla jo muun muassa Netgearilta, Orbilta, Linksysiltä ja Asusilta. Näiden laitteiden hinnat maksavat Suomessa muutamasta sadasta eurosta ylöspäin.

Esimerkiksi Netgear Nighthawk RAXE500 maksaa tällä hetkellä 265 euroa. Parhaista mesh-reitittimistä joutuu maksamaan vielä enemmän riippuen pitkälti reitittimien määrästä.  Orbi AX4200 maksaa esimerkiksikahden kappaleen pakkauksessa reilu 500 euroa.

WiFi 6:n tekniset tiedot ja suorituskyky

WiFi 6E:n teknologia ei lopulta poikkea hirveästi WiFi 6:sta, mutta se avaa kuuden gigahertsin taajuuskaistan käytettäväksi WiFi-signaaleille. Suomessa alue on tarkalleen 5,945-6,425 gigahertsiä.

Toisin sanoen WiFi 6 -nopeuksia käyttävät laitteet saavat käyttöönsä entistä laajemman alueen. Suurin syy hitaisiin nopeuksiin ei kuitenkaan suoranaisesti ole aina välttämättä käytössä olevassa kaistassa, vaan siinä, kuinka monta muuta 2,4 GHz:n ja 5 GHz:n taajuutta käyttäviä laitteita on kytkettynä samaan verkkoon. Tämä saattaa aiheuttaa puolestaan häiriöitä ja nopeuksien hidastumisia.

Kuuden gigahertsin ansiosta laitteilla on entistä enemmän kaistaa käytettävänä, joten niiden pitäisi ainakin teoriassa päästä paljon lähemmäksi luvattuja nopeuksia WiFi 6:ta käyttäen.

Joissain tapauksissa 6 GHz taajuuskaista tarkoittaa jopa nelinkertaisia nopeuksia. Suomessa yhteydet ovat olleet tosin jo pitkään nopeat, mutta tämä parantaa myös tuettujen laitteiden määrää sekä signaalin vakautta.

6 Ghz taajuusalue käyttää kuitenkin pienempää aallonpituutta kuin nykyiset 5 GHz tai 2,4 GHz signaalit, joten ne ovat herkempiä vastaanottamaan häiriöitä fyysisistä esteistä, kuten seinistä ja muista tiellä olevista laitteista.

Siten mesh-reitittimet käyttävät todennäköisesti alhaisempia taajuuksia kommunikoidessaan keskenään, mutta lähettää täydellä 6 GHz kaistanleveydellä loppukäyttäjälle.

Joonas Pikkarainen

Joonas Pikkarainen on teknologia- ja pelitoimittaja, jolla on erityisen vahvat juuret juuri pelialan raportoinnista useissa eri kotimaisissa medioissa. Muihin kiinnostuksiin lukeutuvat valokuvaus, videotuotanto ja elokuvat, sekä oikeastaan kaikki muu siltä väliltä ja näiden lisäksi.

Alkuperäisteksti