Tällä viikolla julkaistujen uusien Intel Alder Lake -suorittimien takana olleen yhtiön toimitusjohtaja Pat Gelsinger lupasi viime viikolla, että Intel aikoo pysyä Mooren lain tahdissa – tai jopa ohittaa sen. Toisin sanoen yhtiö aikoo tuottaa seuraavan vuosikymmenen aikana niin nopeita suorittimia, etteivät kilpailijat pysy perässä.
Intelin legendaarinen perustaja Gordon Moore on tutun Mooren lain luoja. Karkeasti kuvailtuna termi tarkoittaa sitä, että prosessoriin mahtuvien transistorien määrä tuplaantuu noin kahden vuoden välein. Mitä enemmän transistoreja on sirulla, sitä nopeampia ja tehokkaampia ne ovat. Mutta vaikka Mooren lakia on käytännössä noudatettu viimeisen puolivuosisadan ajan, se on alkanut takkuilla viime vuosina.
Transistorit ovat kooltaan niin nanomittaluokkaa, että niiden tekeminen vielä pienemmäksi on muuttunut fyysisesti miltei mahdottomaksi. Tämä on puolestaan johtanut tyrmistykseen alalla, joka on tottunut nopeisiin ja mullistaviin kehitysaskeliin.
Sen vuoksi Gelsingerin lupaus on kerännyt huomiota. "Mooren laki elää ja voi hyvin", Gelsinger sanoi PCWorldin mukaan. "Tänään ennustamme, että pysymme sen tahdissa tai jopa ylitämme sen seuraavan vuosikymmenen aikana."
"Olemme siirtymässä ylläpidettyyn, ellei jopa Mooren lain 'superaikaan'", Gelsinger lisää. "Odotamme pystyvämme vääristämään käyrää tarjoamalla jopa kaksinkertaista parannusta nopeampaa kehitystä joka toinen vuosi. Emmekä aio levätä ennen kuin jaksollinen järjestelmä on kulutettu loppuun. Olemme Mooren lain alullepanijoita ja aiomme periksiantamattomasti innovoida piin mahdollisuuksia."
Syyksi Gelsinger mainitsee uudet kehitysaskeleet transistorien tuotannossa, jotka saattavat potentiaalisesti ratkoa aiemmat ongelmat ja jopa kiihdyttää transistorien määrän kasvua. Puolijohdeala onkin siirtymässä uuteen Extreme Ultraviolet (EUV) -litografiaan, jonka avulla piisiruun voidaan liittää entistä useampi transistori. Intel ottaa sen sijaan askeleen vielä edemmäksi hyödyntämällä High-NA EUV -litografiaa, jonka väitetään olevan entistä edistyksellisempi.
Lisäksi Intelin Foveros Omni -malli mahdollistaa sirujen pystysuoran laajennuksen, jolloin transistoreille saadaan entistä enemmän tilaa kuin nykyään.
Voiko Intel onnistua tavoitteessaan?
Muutaman rankemman vuoden jälkeen Intel näyttäisi palaavan takaisin pinnalle, kiitos Alder Lake -suorittimien. Uusi prosessorimalli, joka käyttää Armin suunnittelemaa big.LITTLE-arkkitehtuuria, eroaa merkittävästi yhtiön pahimman kilpailijan AMD:stä, jonka odotetaan esittelevän vastaava arkkitehtuuri-innovaatio aikaisintaan Zen 5 - tai mahdollisesti vasta Zen 6 -suorittimien kohdalla.
Yhdistettynä seuraavan-seuraavan sukupolven EUV-piilitografiaan Intel saattaa hyvinkin tehdä harppauksen vielä edemmäksi kilpailijaansa. Ja koska Intel luottaa lähes täysin omaan tuotantoon, yhtiön innovaatiot pysyvät todennäköisesti oman talon sisällä. Tämä antaakin Intelille etulyöntiaseman AMD:tä ja jopa Applea vastaan, jotka luottavat puolijohdetuotannon osalta TSMC:hen.
"Luulen, että olemme mukavasti kaikkia kilpailijoita edellä", Gelsinger sanoo. "En kuitenkaan usko, että tämä johtuu siitä, ettei kukaan muu aio liittyä mukaan. Sen sijaan koen meillä olevan seuraavan vuosikymmenen ajan etulyöntiasema lisäämällä [IDM 2.0 -tuotantostrategian]."
- Tutustu valitsemiimme parhaisiin yrityskannettaviin
