Arvostelussa Ghost of Tsushima

En ole koskaan pelannut peliä, joka palkitsee pelaajaa haikun kirjoittamisesta, mutta Ghost of Tsushima on juuri tällainen peli.

PlayStation 4:lle yksinoikeudella saapuvaa peliä on odotettu, sillä se ei anna pelaajien elää ainoastaan samuraiunelmiaan, vaan myös päästää nämä samoilemaan keskiaikaiseen Japaniin.

Se, minkä peli häviää omaperäisyyden puutteessa, se ottaa takaisin pieteetillä toteutetulla historiallisella miljööllä. Lopputulos on tyylikäs kokoelma avoimen maailman pelien parhaita ideoita, jotka yhdistyvät kauniiksi joutsenlauluksi PlayStation 4:lle.

Ghost of Tsushiman hinta, julkaisupäivä ja tärkeimmät tiedot

• Mikä se on? Avoimen maailman samuraieepos Infamouksen tekijöiltä
• Julkaisupäivä? 17. heinäkuuta 2020
• Mille alustalle? PlayStation 4
• Hinta? 59,99 euroa

Tsushiman saari on puhdasta iloa

• Erinomaisesti toteutettu miljöö
• Innovatiivinen navigointiavustus
• Immersiivinen käyttöliittymä

Ghost of Tsushima sijoittuu vuoteen 1274 ja päästää pelaajat Jin Sakain sandaaleihin tämän selvitessä ainoana samuraina mongoleiden hyökkäyksestä. Tsushiman saari joutuukin uusien valloittajien ikeeseen, jotka polttavat maatilat, jättävät ruumiin harakoille ja ryöstävät kaiken muun. Pelaajan tehtäväksi jää kasata joukko erinäisiä sotureita puolelleen pelastaakseen kaapattu lordi Shimura ja lyödäkseen mongolit saarelta. Määrällistä ylivoimaa vastaan pelkät samuraitaidot eivät kuitenkaan riitä, vaan Jinin täytyy oppia myös hiiviskelemään ninjan lailla.

Ja jos olet pelannut yhtäkään avoimen maailman peliä The Witcher 3:n jälkeen, oli kyseessä sitten Assassin's Creed: Odyssey tai The Legend of Zelda: Breath of the Wild, tiedät tasan tarkkaan, mitä Ghost of Tsushima tarjoaa. Jin aloittaa vastarintansa vain yksinkertaisin asein ja hyökkäyksin, mutta tutkimalla saaren erinäisiä temppeleitä, kuumia lähteitä ja valloittamalla vihollisten leirejä takaisin, tämä vahvistuu entistä etevämmäksi samuraiksi.

Kyseessä on valtavan laaja peli, jossa on niin paljon erilaista tehtävää, ettei niitä kaikkia ole edes järkeä listata tässä. Ghost of Tsushiman jokainen nurkka on täynnä jotain tehtävää, mutta sen käyttöliittymä onnistuu erinomaisesti piilottamaan nämä pelaajalta toisin kuin monet muut genren pelit.

Tämä johtuu pääosin pelin innovatiivisesta navigointiavustuksesta. Vaikka pelialuetta avataan tutkimalla huntuun verhottua karttaa, pelissä ei ole lainkaan minikarttaa tai kompassia. Sen sijaan mielenkiintoiset kohteet paljastetaan pelissä suoraan visuaalisin avuin, minkä lisäksi Guiding Wind -toiminto opastaa pelaajaa GPS:n lailla oikeaan suuntaan tuulenpuuskilla.

Ominaisuus on erinomainen ja intuitiivinen. Pelaajan valitessa haluamansa kohteen kartalla, näkyvät tuulen vireet ohjaavat tämän lopulta oikeaan suuntaan. Jos puut huojuvat tuulessa vasemmalle, kohteesi sijaitsee tällöin lännessä, kun taas vaaleat tuulenvireet ohjaavat tarvittaessa vielä tarkemmin kohti kohdetta.

Huojuvan tuulen ja siinä leijailevien lehtien keskellä huomaa, kuinka tekijöiden minimalistinen käyttöliittymä toimii edukseen ja upottaa pelaajan entisestään pelin maailmaan. Ja jos pelaajalta uupuu selkeä päämäärä, tällöin luonnon monet eläimet saapuvat apuun – kultainen lintu opastaa Jinin läheisimpään salaiseen paikkaan, kun taas ketut auttavat tätä löytämään avustuksia antaville pyhäköille.

Tappavia katanoita ja savupommeja

• Tarkka ja miellyttävä taistelu
• Hiiviskely toimii hyvin
• Kykypuilla on merkitystä

Jos tutkiminen on yksi pelin ydinpilareista, toinen perustuksista kuuluu taistelulle. Se on nopeaa, tarkkaa, veristä ja haastavaa. Jin on alkupelissä heikko ja kaatuu helposti jo ensimmäisiin vihollisiin, mutta kun pelimekaniikan sisäistää ja parempaa varustusta saa päälle, alkaa pelaaja tuntea Jinin lailla itsensä todelliseksi miekkataituriksi.

Miekkailu onkin tärkeässä osassa peliä, ja se on onneksi äärimmäisen tyydyttävää. Monet taisteluista voi aloittaa erillisellä Stand Off -mekaniikalla, jossa Jin haastaa muutaman ensimmäisen vihollisen kiivaisiin kaksintaistoihin. Oikea-aikaisilla sivalluksilla pelaaja voikin tiputtaa vastustajien määrää nopeasti ennen varsinaisen koitoksen alkua, minkä lisäksi nämä muistuttavat suuresti klassisia samuraielokuvia.

Taistelun tiimellyksessä pelaajalta vaaditaan myös tarkkaavaisuutta. Jin osaa pelin edetessä sivaltaa niin nopeasti kuin voimakkaasti, suojata itseään sekä tehdä nopeita vastaiskuja, joita voi vaihdella entisestään eri taisteluasennoilla. Jälkimmäiset on suunniteltu varta vasten neljää eri vihollistyyppiä varten, joita vastaan taistellessa oikealla asennolla saa etulyöntiaseman. Eri vihollisten oppiminen ja näiden liikkeiden tunnistaminen onkin avain voittoon.

Onnistuneet liikkeet kasvattavat Jinin päättäväisyyttä, jota voi käyttää parantaakseen tätä tai suorittamaan tehokkaita erikoisliikkeitä. Nämä avautuvat tosin vain suorittamalla tiettyjä tehtäviä ja tutkimalla saarta. Jälkimmäinen palkitsee tutkiskelijoita myös amuleteilla, jotka parantavat kykyjä ja ominaisuuksia.

Successful actions in combat build a ‘Resolve’ meter that can be spent to heal Jin, or pull off powerful attacks unlocked later in the game, while completing missions and taking on exploration challenges around the map can also unlock charms which can be added to your weapons to improve your stats and skills. Ghost of Tsushimassa on paljon taistelua, mutta se pysyy onnekseen läpi pelin nautinnollisena.

Vaihtoehtoinen tapa ratkaista taistelut on tosin aavistuksen viekkaampi pelityyli, josta myös pelin nimen Ghost-alku on johdettu. Vihollisilla on genren tuttuun tapaan reaktioaika, minkä lisäksi pelaaja voi aktivoida erillisen kuuntelutilan, joka paljastaa viholliset jopa seinien läpi. Tämä on omiaan silloin, kun viholliset haluaa salamurhata yksitellen.

Ghost of Tsushiman hiiviskelyosuudet ovat lähes aina vaihtoehtoisia, mutta taistelun lailla yhtä nautinnollisia. Alueilla on usein lukuisia eri piilopaikkoja, minkä ohella Jin voi kiivetä myös katoille. Pelaajalla on lisäksi käytössä erilaisia kaukoaseita ja varusteita räjähtävistä nuolista savupommeihin.

Hiiviskely nähdään pelissä kuitenkin epäkunniallisena tekona, jota Jin myös harmittelee näitä tehdessään. Toisinaan nämä ovat kuitenkin pakollisia tai ainakin suositeltavia, kuten panttivankeja pelastaessa.

Vihollisten tappaminen ja tehtävien suorittaminen antaa pelaajalle palkinnoksi puolestaan pisteitä, joita käytetään hahmon kykypuun parantamiseen. Hahmonkehitys on verrattain laaja, ja jokaisella kyvyllä tuntuu olevan konkreettista merkitystä pelattavuuden kannalta. Peli ei myöskään missään vaiheessa pakota pelaamaan vain samurailla tai ninjalla, vaan kykyjä voi vapaasti avata missä järjestyksessä tahansa.

Sivutehtäviä ja taustoittavia salaisuuksia

• Rutkasti aktiviteetteja
• Vaihtelua pelattavuudessa
• Mythic-tehtävät ovat upeita

Tsushiman tiet ovat vaarallisia ja yllättävän kiireisiä, mutta vain harvat kohtaamisista ovat edessä puhtaasti vain taistelua varten. Usein varkaiden tai mongolien kynsissä on siviili, jonka pelastamalla tämä kertoo uudesta mahdollisesta tehtävästä tai mielenkiintoisesta kohteesta. Nämä ovat usein keskenään varsin vaihtelevia ja tarjoavan mielenkiintoista tekemistä.

Jinin Resolve-mittaria voi esimerkiksi kasvattaa pilkkomalla bambuja, kun taas vaikeakulkuiset Shinto-pyhäköt antavat voimakkaita amuletteja. Haikuja kirjoittamalla pelaaja saa käyttöönsä uusia kosmeettisia esineitä, minkä lisäksi ne tarjoavat hetken seesteisen hetken ympäröivän väkivallan keskellä. Maailma onkin täynnä kerättävää kuten resursseja, joilla päivittää omia varusteitaan kauppiailla, tai artifakteja, jotka kertovat lisää maailmasta ja keskenään taistelevista osapuolista.

Pelin parhaat hetket koetaankin Mythic-tehtäviä seuraamalla, jotka ovat moniosaisia piilotettuja tapahtumaketjuja. Nämä palkitsevat pelaajan usein erikoisliikkeillä tai huippuharvinaisilla aseilla, jotka on kytketty jollain tapaa legendaarisiin sotureihin ja taruihin. Kirsikkana nautinnollisen kakun päällä ovat näiden tarinoiden kertominen tyylikkäiden kalligrafien kautta.

Mythic-tehtävät ovatkin uniikkeja ja johtavat usein tunnelmallisiin kaksintaistoihin tai aarrejahteihin, joten niitä ei kannata jättää välistä. Etenkään siksi, että ne avaavat pelin tehokkaimmat palkinnot.

Kurosawan tyyliä, mutta ilman sielua

• Yksi kauniimmista PS4-peleistä
• Päähenkilö on karismaton
• Taltioi klassisten samuraielokuvien tyylin

Ghost of Tsushiman yhteydessä on puhuttu paljon Akira Kurosawan klassisista samuraielokuvista, mitä on edesauttanut Kurosawa-pelitila, joka muuttaa pelin värikkäät maisemat mustavalkoiseksi, rakeiseksi ja elokuvamaiseksi. Tämän lisäksi kiivaat kaksintaistot, palavat linnat ja temppelit ovat lähes suoraan napattu Kurosawan klassikoista. Visuaalisesti peli näyttääkin hengästyttävän upealta.

Valitettavasti tarinan inhimillinen puoli ei onnistu vetoamaan samaan tapaan, ja Sucker Punch tuntuu lainanneen enemmän Kurosawan vakavammasta Ranista kuin paljon energisemmästä Seitsemän samuraita -klassikosta.

Muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta koko Ghost of Tsushiman väestö on tylsän totista porukkaa. Tietty maailma on täynnä tuhoa ja kuolemaa, mutta pieni kepeys olisi auttanut tuomaan kontrastia ja tehostamaan pelin tummempia hetkiä entisestään.

Päähenkilö Jin jakaa varmasti mielipiteitä. Hän on ikoninen samurai: tyyni, kunniallinen ja kovin huumoriton. Hän muistuttaa enemmän Altairia kuin Eziota, ja tämän sisäinen ristiriita kunniallisen samuraikoodin ja viekkaan salamurhaajan välillä nousee keskiöön. Tyyntä enemmän hän kuitenkin vaikuttaa enemmän liian totiselta, minkä vuoksi tarina vetoaakin enemmän teemoiltaan ja miljööltä kuin päähenkilön persoonan vuoksi.

Mutta miljöö on on onneksi sen arvoinen, ja peli olisi helppo nähdä Japaniin sijoittuvana Assassin's Creedina. Vertaus on myös sikäli osuva, että Ghost of Tsushima on paneutunut myös historiallisiin yksityiskohtiin tarkasti joskin taiteellisesti. Tsushima on täynnä kauniita lähteitä, kirsikkapuita ja tulikärpäsiä, jotka reunustavat niin vuorisia kuin metsäisiä teitä. Varsinkin PS4 Prolla pelatessa suorituskyky pysyy sulavana ja peli näyttää upealta. Normaalimallilla kokemus on aavistuksen heikompi.

Yhteenveto

Ghost of Tsushiman yksittäiset komponentit rakentavat viihdyttävän kokonaisuuden, jonka historiallinen miljöö kannustaa tutkimaan, ja visuaalisesti peli on yksi upeimmista näkemistämme.

Valitettavasti sen uniikkiuden puute ja liiallinen samankaltaisuus lukuisten muiden avoimen maailman pelien kanssa heikentää sen muita avuja. Sivutehtävät jäävät The Witcher 3:n taakse, pelattavuus ja kokeilevuus on huonompaa kuin Breath of the Wildissa ja maailma ei ole yhtä elävä kuin Red Dead Redemption 2:ssa. Kooltaan se jää puolestaan Assassin's Creed: Odysseyn varjoon.

Jokaisella mainitulla pelillä on tosin omat puutteensa, ja Ghost of Tsushima päihittää nämä siinä, että se onnistuu ylläpitämään hauskan pelattavuuden ja viehätyksen tasaisemmin. Sen veriseen taisteluun ja upeaan maailmaan saakin uppoamaan tuntikausia, kunhan ei odota peliltä mitään genreä mullistavaa.

• Parhaat PS4-pelit: miten Ghost of Tsushima pärjää parhaiden rinnalla?