TechRadar Yhteenveto
Kirby and the Forgotten Land on kunnianhimoinen siirtymä kolmiulotteiseen tasoloikintaan, joka nostaa vaaleanpunaisen söpöläisen seikkailut entistäkin kiehtovammiksi. Vaikka Mouthful Mode -haasteet olisivat kaivanneet hiukan monipuolisuutta, teoksen pariin huomaa palaavansa tämän tästä.
Hyvää
- +
Erinomainen tasoloikinta
- +
Kolmiulotteisuus
- +
Yksinkertaisesti herttainen
Huonoa
- -
Turhan suoraviivaiset Mouthful Mode -hetket
- -
Itseään toistavat pomotaistot
Miksi TechRadar voi luottaa
Pelattu: Yli 20 tuntia
Alusta: Switch
Kirby and the Forgotten Land on hilpeä tasoloikinta pelaajille, jotka kaipaavan vapaa-aikaansa pirteyttä ja söpöyttä. Kyseessä on jopa Nintendon mittapuulla hyvin iloinen ja karkkimainen seikkailu, jossa kirkkaat sävyt ja sateenkaarta muistuttavat värimaailmat seuraavat toinen toistaan. Teoksen kuvaaminen vain lapsenmieliseksi olisi kuitenkin vähättelevää, sillä kaiken keskellä on entistä kunnianhimoisempi loikinta. Vaaleanpunainen Kirby-sankari ottaa kaiken ilon irti kolmannesta ulottuvuudesta.
Kirby sekä muut Popstar-planeetan asukit leijailevat ihmisten hylkäämään maailmaan ulottuvuuksien välisen vääristymän myötä. Alueet ovat pullollaan nykyajalle tyypillisiä elementtejä, joiden keskeltä on löydettävä Waddle Dee -kuomat. Tämähän ei kuitenkaan onnistu tuosta vaan, sillä Beast Pack -konna pyrkii laittamaan kapuloita rattaisiin.
Toiminta pohjautuu ennen kaikkea Kirbylle ominaiseen imukykyyn, jonka avulla sankari voi ahmaista itselleen poskeen popsitun esineen tai pahiksen kyvyt. Kentät vaativat kevyttä taistelua, hyppimistä ja leijailua. Kunhan peruskentät on taputeltu tieltä pois, seuraavaksi kykyjä koetellaan pomovastusta vastaan. Erilaiset kerättävät esineet ja salaisuudet saavat palaamaan kenttiin tämän tästä vielä uudelleenkin.
Hinta ja julkaisupäivä
- Mikä se on? Ensimmäinen kolmiulotteinen Kirby-seikkailu
- Julkaisupäivä: 25.3.2022
- Mille alustoille se julkaistiin? Switch
- Hinta: 59,95 €
Uusi uljas 3D-maailma
Kyseessä ei suinkaan ole täysin tavanomainen Kirby-seikkailu. Forgotten Land on ikonisen hahmon ihka ensimmäinen täysin kolmiulotteinen seikkailu. Tekijätiimi HAL Laboratory tekeekin tämän erittäin selväksi, sillä kenttien elementit aina kaatuilevista taloista vauhdikkaisiin vuoristoratoihin ottavat kaiken ilon irti ylimääräisestä ulottuvuudesta.
Lähes jokainen kenttä pohjautuu yksittäiseen pelimekaniikkaan, joka ei sellaisenaan käytännössä onnistuisi 2D-tasoloikinnassa. Yhtäällä pompitaan Manhattania muistuttavien korkeiden talojen katolla, toisaalla pompitaan trooppisella rannalla. Liikkuvat ja eläväiset elementit tuovat tasoloikintaan oman lisähaasteensa.
Vaikka tasot leikittelevät tyyleillään, Forgotten Land pysyy koko ajan uskollisena perusidealleen. Kykyjä vaihdellaan ees taas eikä yhtäkään kenttää tarvitse kipittää läpi vain yksittäistä taitoa käyttäen. Yleensä kikkavaihdos liittyy esimerkiksi avattavaan salaoveen tai kerättävän esineen saamiseen.
Tekijätiimi ei ole päästänyt mielikuvitustaan täysin laukalle, mutta tästä huolimatta yksinkertaisen sujuvat toiminta sekä tasoloikinta onnistuvat viihdyttämään läpi seikkailun. Matkan varrelle ei osu yllättäviä äkkikuolemia tai muita halpoja jippoja. HAL Laboratory on onnistunut tuomaan jokaisessa tasossa aina pienen lisäjutun, jolla pelaaminen tuntuu jatkuvasti uudenkarhealta.
Teoksen lyhyenlännät kentät mahdollistavat jatkuvan edistymisen. Valtaosa tasoista on juostavissa läpi muutamassa minuutissa, jolloin salaisuuksien paljastaminen ja keräilyesineiden poimiminen jää tietysti haaveeksi. Näin Kirbyä ei ole kuitenkaan tarkoitus pelata. Alueet sisältävät päätehtävän lisäksi muutamia salahaasteita, joiden suorittaminen palkitaan ylimääräisillä Waddle Dee -otuksilla. Tehtävät vaihtelevat salareittien etsimisestä tietyn vihun nujertamiseen sekä aikarajan alittamiseen. Ne eivät ole liian haastavia, mutta saavat keskittymään kenttien nuohoamiseen hiukan tavallista tarkemmin.
Perustasojen väliin on ympätty erillisiä aarrekarttoja. Nämä ovat arcademaisia muutaman pikapyrähdyksiä, joissa keskitytään yhteen erityiseen kykyyn kerrallaan. Toisinaan juostaan maaliin mahdollisimman nopeasti, välillä ratkotaan simppeleitä haasteita. Nämä eivät ole missään välissä kovinkaan vaikeita, mutta ne opettavat käyttämään erilaisia taitoja entistä monipuolisemmin.
Makeaa mahan täydeltä
Tekemistä piisaa runsain mitoin, mutta Forgotten Land on tästä huolimatta varsin suoraviivainen kokemus. Kentät ovat vauhdikkaita ja selkeitä, eikä liian hektisiä tilanteita tule vastaan kuin ani harvoin. Pääasiassa pelaaja saa itse valita haluamansa kyvyn ja taistella sen kanssa, eikä kriittisiä virhevalintoja voi käytännössä tehdä laisinkaan.
Ero esimerkiksi Mario Odyssey -tasoloikintaan on valtava. Super Mario nimittäin haastaa pelaajan jatkuvasti kokeilemaan erilaisia asioita, sillä jokaisen uhkarohkean pompun takaa saattaa hyvinkin paljastua jotain hienoa. Kirbyssä kipitetään polkua eteenpäin, taistellaan vihollisia vastaan, tutkitaan mahdollisia hajoavia elementtejä ja jatketaan tämän jälkeen matkaa. Peli ei kerro kaikkea, mutta suuria mysteereitä ei ole myöskään mukana.
Vaikka lineaarisuus ei saa vietyä Forgotten Landsista seikkailemisen riemua, huomaa sen rajoitteet erityisesti Mouthful Mode -kohtauksissa. Näissä Kirby imaisee mahalaukkuunsa isompia tosimaailman esineitä. Erilaisia taitoja on runsaasti ja ne ovat todella hauskoja. Esimerkiksi kanjonien keskellä kruisailu sekä vuoristoratamainen esteväistely saavat hymyn naamalle.
Ilo kantaa ensimmäisen läpipeluukerran ajan vaivatta, mutta uusintakierroksella paras terävyys oli eittämättä ja kadonnut. Samalla tiettyjä elementtejä jäi kaipaamaan enemmän. Esimerkiksi lyhyt seikkailu juoma-automaattina olisi voinut hyvinkin kantaa nykyistä pidemmälle. Me haluamme ampua tölkkejä sisuskaluistamme!
Forgotten Land ei valitettavasti tarjoa riittävän paljoa mahdollisuutta temmeltää kentissä haluamiaan erikoiskykyjä käyttäen. Lisävapaus olisi tehnyt kokonaisuudelle poikaa.
Kaikki peliin
Kirby on soturina vain syömiensä vihulaisten veroinen. Onneksi kattaus on entistä monipuolisempi, sillä kaksi uutta taistelutaitoa ovat onnistuneita. Ranger-kyky mahdollistaa ampumisen lonkalta sekä erikseen tähdäten. Drill-varustus tarjoaa työkalut vihollisten yllättämiseen maan alta.
Jokaisella taidolla on perus- ja erikoisiskunsa. Lisäksi näitä voi kehittää entistä tehokkaammiksi aarrekartoista löytyviä tähtiä käyttämällä. Vaikka päivitykset ovat toisinaan hienovaraisia, esimerkiksi kahden bumerangin ampuminen samaan aikaan tuo taisteluihin uuden säväyksen. Sen sijaan pommipuku mahdollistaa maaliin hakeutuvien jättiräjähteiden viskelyn.
Useammassa tapauksessa turhan heikko kyky muuttuu päivitysten avulla jopa liiankin tehokkaaksi. Näistä selkein esimerkki on Hammer-vasarointi, joka on tehokkaimmillaan todellinen tuhomylly. Jatkuvalla syötöllä heltiävät parannukset saavat venyttämään pelisessiota ilta toisensa jälkeen.
Tasapainossa riittäisi hiottavaa. Kun miekkataidon saa nostettua kolmannelle tasolle, ei muille kyvyille tunnu olevan enää tarvetta. Teräaseen heilutus kuluttaa vihulaisten terveyspisteet nollaan alta aikayksikön. Tämä saa harmillisesti luopumaan taitojen vaihtamisesta pelin loppusuoralla.
Harmi muuttuu nopeasti turhautumiseksi. Forgotten Landin tärkeimmät pomotaistelut ovat upeita, mutta sen sijaan välijörmyjä kierrätetään turhan aktiivisesti. Samat ideat tulevat vastaan kenttien ja aarrehaasteiden aikana turhan usein. Kun lopputekstit viimein rullasivat, oli joitakin pomoja löylytetty lähemmäs kymmeneen kertaan. Vaikka tanssiva ankkaballerina on hauska idea, toisto vie pidemmän päälle parhaan terän.
Mihinkäs ne tunnit oikein katosivat?
Samojen pomojen toistaminen on harmi, sillä se laskee pelin uudelleenpeluuarvoa. Santsikierroksille soisi lisäarvoa kiehtovien kenttien sekä sivuhaasteiden ansiosta. Huomasimme aluksi pelaavamme aarrehaasteita useampaankin kertaan pelkästään niiden hauskuuden ansiosta. Toki ylimääräisille palkinnotkin kannustavat tähän.
Kirbyn seikkailu tukee Switchin kannettavuutta esimerkillisellä tavalla. Peli tuntuu isolla ruudulla upealta, mutta konsolin nappaaminen kahvitauon vajaan 10 minuutin hetkeä varten tuntuu myös kiehtovalta. Kannattaa kuitenkin varoa pelin imukyvyn kanssa. Lyhyeksi tarkoitettu stintti venähtää nimittäin nopeasti useamman tunnin mittaiseksi.
Erinomaisen hyppelyn, hyvin suunniteltujen karttojen ja yltiösöpöyden keskellä on koko perheen viihteeksi sopiva tasoloikinta. Forgotten Land on riittävän helposti opittava uusille tulokkaille sekä tarpeeksi syvällinen kokeneempienkin tarpeisiin. Vaikka kyse ei ole mullistavasta tai genrerajoja rikkovasta teoksesta, on se erinomainen lisä Kirbyn historiaan.
Yhteenveto
Kirby and the Forgotten Land on kunnianhimoinen lisäys pitkäikäisen pelisarjan jatkoksi. Siirtyminen kolmiulotteiseen maailmaan onnistuu hienosti ja tasoloikinta kestää vertailun mihin tahansa genren kärkiteokseen. Lineaarisuus saa kaipaamaan hiukan avoimempaa kokeilemista, mutta tämä jää vain pintanaarmuksi erinomaiseen kokonaisuuteen. Kirbyn imuvoima on vahvempi kuin koskaan aiemmin.
Markus Mesiä on teknologia- ja pelitoimittaja, joka on viimeisen vuosikymmenen aikana kirjoittanut useisiin kotimaisiin medioihin. Sydämen asioita ovat pelien lisäksi ennen kaikkea musiikki ja urheilu. Viimeksi mainittu tosin lähinnä kotisohvalta katsottuna ja analysoituna.
- Callum BainsGaming News Writer