Arvostelussa The Last of Us Part II

Troy Baker yritti varoittaa meitä. Hän on The Last of Us -sarjassa nähtävän Joelin ääninäyttelijä, joka kertoi aiemmin, ettemme ole valmiita The Last of Us II:lle – ja hän oli oikeassa. Huolimatta siitä, oletko lukenut spoilereita, nähnyt trailereita tai mitkä odotuksesi jatkoa kohtaan ovat, The Last of Us Part II yllättää sen emotionaalisella raskaudellaan, joka palkitsee parhaiten kokemalla sen suoraan itse.

The Last of Us Part II on vetovoimainen mestariteos. Se ei ainoastaan vielä edeltäjäänsä roimasti eteenpäin, vaan päihittää jokaisen muun PS4-pelin. Enkä tarkoita ainoastaan pelin emotionaalista ja monitasoista tarinankerrontaa, joka eittämättä vie pelikerronnan rimaa eteenpäin, vaan sitä, kuinka se vie palkitun formaatin eteenpäin ja tekee siitä entistä paremman. Eikä se sorru niin tehdessään monia jatko-osia vaivanneisiin kuluneisiin trooppeihin.

Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että Naughty Dog olisi erkaantunut liiaksi pelisarjan ytimestä. Tartunnan saaneet clickersit vaanivat edelleen hylättyjen rakennusten varjoissa, jotka kätkevät yhtä lailla edelleen vakuuttavasti suunniteltuja ja yksityiskohtia sopukoita tutkittavaksi. Ja jälleen kerran matkaamme äärimmäisen kauniisti kirjoitettujen hahmojen reppuselässä läpi tunteikkaan tarinan.

The Last of Us julkaistiin kuitenkin seitsemän vuotta sitten, joten peliin on tehty tarvittavia lisäyksiä ja modernisaatioita, jotka parantavat kokemusta. Jatko-osassa taistelu on entistä sulavampaa, mutta samalla entistä taktisempaa, kun pelaaja joutuu miettimään eri taktiikoiden hyviä ja huonoja puolia lennosta. Myös pienemmät parannukset ase- ja hahmopäivityksiin antavat pelaajalle entistä enemmän vapauksia pelata juuri haluamanlaisellaan pelityylillä.

Kun nämä eri osa-alueet tuodaan yhteen, syntyy jatko-osa, joka ei petä ja joka ravistelee pelaajien tunnekirjoa välikohtauksesta toiseen. The Last of Us Part II:n matka julkaisuun on ollut pitkä ja ongelmallinen, sillä se on kohdannut niin viivästyksiä kuin vuotoja, mutta voimme vakuuttaa, että odotus on kannattanut. Jos aiot pelata vain yhden seuraavan sukupolven pelin tänä vuonna, suosittelemme silloin valitsemaan The Last of Us Part II:n.

The Last of Us Part II:n hinta ja julkaisupäivä

• Mikä se on? Odotettu jatko-osa The Last of Usille
• Julkaisupäivä? 19. kesäkuuta 2020
• Mille alustoille? PlayStation 4
• Hinta? Alkaen 59,95 €

Väkivallan historia

• Tutkii heimokeskeisyyttä ja kostoa, sekä hämärtää moraalin rajat
• Kehittää ensimmäisessä osassa olleita suhteita entisestään
• Välttää stereotypiat ja troopit

The Last of Usissa pelaajat matkasivat karhean salakuljettaja Joelin matkassa, kun tämä suojeli teini-ikäistä Ellietä läpi post-apokalyptisten Yhdysvaltojen etsiessään militarista Fireflies-organisaatiota. Matkan aikana selviää, että Ellie on immuuni maailman runtelemalle virukselle, ja että firefliesit pyrkivät kehittää vastalääkettä sille. Mutta kun sovitulla kohtaamispaikalla kaikki ovat kuolleita, Joel ja Ellie matkaavat Jackson Countyyn, Wyomingiin, jossa he pyytävät apua Joelin veljeltä Tommylta, entiseltä fireflylaiselta, etsimään organisaation uuden sijainnin.

Kun selviää, että organisaatio majailee Sain Lake Cityn sairaalassa, käynnistyy pitkä taival läpi Yhdysvaltojen, joka päättyy kaksikon ja Fireflies-ryhmän kohtaamiseen. Vasta silloin Joelille selviää, että tehdäkseen vastalääke taudille, Ellien aivot täytyy poistaa kokonaan, mikä johtaisi samalla hänen kuolemaan.

Joel, jolle Ellie on kasvanut matkan aikana kuin tyttäreksi, ei suostu suunnitelmaan, vaan murhaa tiensä läpi Fireflies-joukon ja pakenee asiasta tietämättömän Ellien kanssa. Kaksikko palaa takaisin Jacksoniin, jossa Joel valehtelee Ellielle paostaan ja kertoo, että firefliesit olivat löytäneet myös muita taudille immuuneita ihmisiä, eivätkä he olleet onnistuneet tekemään vastalääkettä.

The Last of Us Part II jatkaa tästä noin neljä vuotta myöhemmin. Ellie ja Joel elävät Tommyn ja lukuisten muiden kanssa Jackson Countyssa, jonne on rakennettu pieni idylli ympäröivän kaaoksen keskelle.

Ellien ja Joelin välinen suhde on kuitenkin tulehtunut, kun Ellie on alkanut epäillä Joelin kertomaa tarinaa neljän vuoden takaisista tapahtumista ja Joel ei saa enää otetta aikuistuvan Ellien elämästä.

Kaksikon väliseen tulehtuneeseen suhteeseen tempautuu välittömästi mukaan, vaikka paljon on ennättänyt tapahtua sen jälkeen, kun näimme heidät viimeksi. Naughty Dog onnistuukin käsikirjoittamaan päähenkilöiden välisen karikon siten, että pelaaja pystyy tuntemaan molemminpuoleisen särkyneen sydämen sisällään.

Mutta kun joukko traumaattisia tapahtumia tavoittaa Jacksonin, Ellie lähtee kaupunkista kostoreissulle kohti Seattlea, jossa majailee Fireflies-organisaation jämistä noussut militaristinen organisaatio Washington Liberation Front, WLF.

Emme kuitenkaan paljasta sen pidemmälle juonta, sillä kokemus on paljon nautinnollisempi kokea itse. Pelin jokainen tunteellinen kohtaus on nimittäin parempi pelattuna kuin luettuna. Uskokaa pois.

Moraalinen miinakenttä

Kun The Last of Us keskittyi pääasiallisesti tutkimaan Ellien ja Joelin välejä, The Last of Us Part II menee vielä pidemmälle. Äkkiseltään jatko-osan voisi kuvitella olevan vain yksinkertainen ja verinen kostotarina, ja Naughty Dog olisi saattanut helposti pudota tähän yleiseen kuoppaan.

Sen sijaan juoni onnistuu hämärtämään "hyvien" ja "pahojen" henkilöiden rajat tavalla, jota on toisinaan vaikea sulattaa ja jossa "me vastaan muut"-mentaliteetista tulee paljon monimutkaisempi, kun kaikki haluavat vain selvitä. Meitä yhdistää kuitenkin useampi asia kuin erottaa, ja Naughty Dogin yksityiskohtainen tarinankerronta paljastaa yhtymäkohtia Ellien ja hänen pitämien "muiden" välillä hienovaraisilla mutta voimakkailla keinoilla.

Ehkä rankinta on kuitenkin katsoa, kuinka Ellie kadottaa itsensä ja rakastamansa syöksyessään yhä syvemmälle kostonkierteeseen, ja kuinka hänen tekemien väkivaltaisten tekojen seuraukset heijastuvat muissa.

Vaikka muut pelit ovat käsitelleet samoja teemoja ja inhimillistäneet "vihollisia" luomalla heille traagisia taustoja tai parantavia luonteenpiirteitä, The Last of Us Part II ottaa askeleen pidemmälle. Pelaaja tuntee empatiaa vastapuolta kohtaan, mikä johtaa ennen pitkään myös omien tunteiden muutokseen Ellietä kohtaan. Tämä tuntuu epämukavalta, mikä on todiste Naughty Dogin mestarillisesta tarinankerronnasta.

Jokainen dialogi The Last of Us Part II:ssa on ansaitsemallaan ja harkitulla paikalla, kantaen raskasta emotionaalista taakkaa rivien välillä. Myös maailmasta satunnaisesti löydettävät kohtaukset itsessään ovat kauniisti käsikirjoitettuja, mutta jotka kiireinen pelaaja saattaa ohittaa tyystin.

Sama harkitsevaisuus näkyy läpi pelin. Pelin hahmot edustavat ihailtavan laajaa moninaisuutta, minkä ei pitäisi enää olla vuonna 2020 saavutus, vaan itsestään selvyys. Pelissä nähdään monipuolisesti erilaisia ruumiinrakenteita, etnisyyksiä, sukupuolia ja seksuaalisuuksia, jotka eivät kuitenkaan tunnu pakotetuilta tai väkinäisiltä maailmassa, jossa pelit ovat täynnä bikineihin pukeutuneita naisia tai laiskoja stereotyyppejä.

Emme ole enää Jacksonissa

• Tutkiminen on palkitsevaa 
• Uusia keräiltäviä
• Paranneltu ja yksityiskohtaisempi maailma

The Last of Us Part II päästää pelaajat tutustumaan vielä tarkemmin maailmaan, johon rakastuimme jo ensimmäisellä kerralla. Vaikka pelialueiden joka kolkka ei olekaan tutkittavana, pelissä riittää silti tunnelmallista ja palkitsevaa tutkittavaa. Etenkin lukuisat pienet yksityiskohdat kertovat kokonaan omaa tarinaa Ellien oman kostotarinan rinnalla.

Emme kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö pelissä riittäisi paikkoja tutkittavaksi. Maailma on täynnä pieniä koloja ja asuntoja, jotka voi koluta resursseista ja kerättävistä. Monesti näin tehdessään pelaaja pääsee myös näkemään täysin uusia kohtauksia hahmojen välillä, joita ei muuten näkisi lainkaan. Suosittelemmekin etenemään pelin rauhassa, sillä Naughty Dogin sanoin maailmassa on paljon nähtävää, joka saattaa jäädä ensimmäisellä kerralla näkemättä. Toisaalta tähän maailmaan palaa mielellään kyllä uusintakierroksellekin.

Ympäristöjen vaihtelu miellyttää myös varmasti heitä, jotka kokivat ensimmäisen osan autioiden talojen toistavan itseään. Sen sijaan vaihtelua on ympäristöissä sekä mahdollisuuksissa niiden hyödyntämisessä, mikä näkyy eritoten useissa lähitaisteluissa taisteluun – ja johon palaamme hieman myöhemmin.

Tutkiminen ei ole kuitenkaan pakollista The Last of Us Part II:ssa, mutta sitä tekevät saavat kokemuksestaan irti entistä enemmän. Sivureiteiltä löytyy dokumentteja aiemmista elämistä, keräilykortteja sekä parannuksia varusteisiin, jotka elävöittävät paitsi maailmaa, myös helpottavat etenemistä.

Ja jälkimmäistä helpottavat etenkin ympäri maailmaa ripotellut holvit, joiden avaamiseen tarvitsee hoksottimia ja joista palkitaan runsailla resurssi- ja päivitysmahdollisuuksilla.

Pienet mutta tärkeät parannukset

• Enemmän liikkumismahdollisuuksia
• Paranneltu hahmonpäivitys
• Päivitykset vaikuttavat omaan pelityyliin

Ehkä yksi lempiparannuksia aiempaan on hahmonkehityksessä. Alkuperäisteoksessa Joel keräsi pillereitä parantaakseen tiettyjä kykyjä, mutta The Last of Us Part II:ssa kykyjä on enemmän ja ne on jaoteltu omiin kykypuihin. Siten pelaajat voivat keskittyä esimerkiksi hiiviskelyyn, tarkkuuteen tai räjähteisiin. Uusia kykypuita avataan löytämällä maailmasta oppaita, jotka on kuitenkin helppo ohittaa.

Vaan resurssit ovat tässä maailmassa niukat, joten omaa suuntaansa joutuu miettimään, eikä kaikkeen ole yksinkertaisesti varaa yhden peluukerran aikana.

Tämä koskee myös asepäivityksiä, joita voi parannella maailmasta löytyvällä rojulla. Näitä saa talteensa vain kourallisen kerrallaan, kun taas varsinaiset päivitykset maksavat maltaita. Aseita ei voi myöskään parannella kuin niille tarkoitetuilla työpisteillä, jotka ovat harvassa.

Vaikka päätös päivitettävästä osasta voi olla hankalaa, nämä mahdollistavat jälleen pelaajalle sopivimman pelityylin löytämisen. Lisäksi pelissä on muunlaista väkerrettävää, kuten erilaisia nuolia, sideharsoja, miinoja sekä entistä kestävämpiä lähitaisteluaseita. Lähestymistapa on täysin pelaajasta riippuvainen.

Näiden lisäksi myös matkustamista on paranneltu. Moniin resursseiltaan rikkaisiin paikkoihin pääsee vasta pienen pähkäilyn jälkeen, sillä ainoa reitti perille saattaa olla alkuun mahdottomalta tuntuvassa paikassa. Onneksi Ellie on oppinut neljän vuoden aikana uimaan, kiipeämään naruja pitkin ja heijaamaan niiden avulla itsensä etäämmälle sekä hyppimään, mikä helpottaa tutkimista. Nämä ovat toki pieniä, mutta silti äärimmäisen hyödyllisiä lisiä, jotka parantavat kokemusta entisestään.

Postapokalyptinen varustelu

• Uusi väistöliike ja muut taistelumahdollisuudet
• Painopiste harkituissa yhteenotoissa
• Taistelu on sulavaa ja fyysistä

The Last of Us Part II on väkivaltainen peli. Vaikka väkivalta ei ole pyyteetöntä ja sillä on tärkeä osa tematiikan kannalta, siihen täytyy tottua. Ellie nimittäin pitkälti silpoo ja viipaloi tiensä läpi taistelukohtausten.

Mutta pelkkä päätön hyökkäys on harvoin ratkaisu, vaan sen sijaan harkittu ja hiiviskelevä tyyli johtaa usein parempaan johtotulokseen. Ja monipuolisemmat ympäristöt sekä liikkumismahdollisuudet edesauttavat tällaista pelityyliä.

Esimerkiksi eräässä kohtaa Ellie joutuu jousipyssyillä varustettujen Seraphite-kulttilaisten saartamaksi. Sen sijaan, että olisimme hyökänneet näitä kohtaan päätäpahkaa, päätimme hyödyntää ympäröivää korkeaa kasvustoa piiloutuaksemme ja liikkuaksemme näkymättömänä heidän ympärillään. Houkuttelimme yksittäisiä sotureita erilleen muista pulloilla ja viimeistelimme heidät jousipyssyllä. Toisaalla etukäteen asetetut miinat saattoivat pelastaa meidät päällevyöryviltä tautisten laumoilta.

Ellie pystyy myös ensimmäisen osan tapaan kuuntelemaan ympäristöään ja siten näkemään lähellä olevien elävien epämääräiset muodot seinien läpi. Ja hiljaiset tapot ovat edelleen läsnä.

Taistelu ei ole kuitenkaan aina välttämätöntä, vaan pelaajat voivat käyttää hyödyksi ympäristöään ja hiipiä täysin vihollisten ohi esimerkiksi ruohikkoon lyyhistyneenä tai autojen alta ryömimällä. Monet kohtaukset antavatkin vapauden pelaajalle edetä parhaaksi näkemällään tavalla.

Jos koet kuitenkin turvallisemmalta pyssy kädessä, voit lähestyä tilanteita myös räiskien. Kohtaamisista kannattaa kuitenkin paeta, jos tilanne tuntuu kääntyvän. Myös eri ammustyyppien ja toisinaan aseiden vaihtelu kesken kiivaan taistelun ei ole aina kaikkein selkeintä, puhumattakaan lääkepakkausten väkertämisestä luotien lentäessä yläpuolelta.

Uusi väistöliike tosin mahdollistaa nopeat taistelusta erkaantumiset, jos niiden ajoituksen onnistuu vain kohdistamaan oikein. Nämä avaavat usein samalla pienen ikkunan, jonka aikana Ellie voi iskeä aavistuksen lujempaa viholliseen. Mutta vaikka Ellie on nopeampi ja ketterämpi kuin monet kohtaamistaan vihollisista, hän ei ole suoranaisesti lähitaistelija.

Joten jos viholliset pääsevät likelle, paras ratkaisu on vyötäröllä odottava paranneltu lähitaisteluase. Muussa tapauksessa pelaajat joutuvat usein hakkaamaan nappia päästäkseen irti verenhimoisen clickerin käsistä, eikä se ole edelleenkään yhtään sen nautinnollisempaa kuin aiemmin.

Taudinkantajista puheenollen, ja vaikka he eivät ole välttämättä The Last of Us Part II:n päävihollinen, he ovat edelleen vaarallinen tuttavuus. Vanhojen ja yhä selkää riipivien vihollistyyppien lisäksi jatko-osa esittelee myös muutaman uuden ja entistä pelottavamman variantin ahdistavasti naksuttelevista kauheuksista.

Ja vaikka taudinkantajat ovat läsnä joka maailmankolkassa, ne eivät nouse koskaan tarinalliseen keskiöön tai vie siitä pois. Sen sijaan ne jaksavat vain muistuttaa vallitsevasta maailmantilanteesta, jota on vaikea olla huomaamatta muutenkaan.

Esteettömyyden uusi taidonnäyte

• Entistä monipuolisemmat säädöt mieluisen pelikokemuksen saamiseksi
• Heittämällä esteettömin ja saavutettavin peli koskaan
• Yli 60 erilaista esteettömyssäätöä

The Last of Us Part II on yksi helpoisten saavutettavissa oleva ja esteettömin AAA-peli koskaan, ja siinä on yli 60 erilaista säätövaraa nimenomaan helppokäyttöisyyttä silmällä pitäen. Näihin pääsee käsiksi valikoista, joissa voi säätää lukuisia ominaisuuksia tehdäkseen pelikokemuksesta mieleisen. Ominaisuuksiin lukeutuvat muun muassa tekstin lukeminen ääneksi, audioavusteet, visuaaliset avusteet, matkapahoinvoinnin estoon keskittyvät avut sekä taistelun lukua helpottavat toiminnot.

Pelissä on jopa kehittyneet vaihtoehdot säätää karkeamotoriikkaan tai kuulemiseen liittyviä avustuksia, sekä mahdollisuudet parantaa heikkonäköisten tai sokeiden pelaajien pelikokemusta. Tällaiset vaihtoehdot pitäisi löytyä jokaisesta pelistä, joten niiden näkeminen yhdessä vuoden 2020 suurimmassa pelissä on iloinen yllätys. Voit lukea lisää pelin kattavista avustuksista PlayStation Blogissa julkaistusta viestistä.

Yhteenveto

On vaikea kertoa sanoin, miksi The Last of Us Part II kannattaa kokea ilman, että joutuisi pilaamaan osa-alueita, jotka nostavat pelin todella korkealle.

Vaikka kauan odotettu jatko-osa tuntuu käynnistyvän perinteisenä kostotarinana, se muuttuu pian monitasoiseksi ja mieleenpainuvaksi kokemukseksi. Vaikka tässä kestääkin useita tunteja, rytmitys tuntuu erinomaiselta Naughty Dogin tavoitteleman tarinan kannalta.

The Last of Us Part II on kuitenkin raskas pelattava, sillä se on yhtäältä sydäntä murskaavan emotionaalinen kuin luotaantyöntävän väkivaltainen. Sen parissa kannattaa siis varautua vuoristoratamaiseen tunteiden myllerrykseen.

Kannattaa myös huomioida, että jatko-osa on reilusti pidempi kuin ensimmäinen osa. Pelasimme tarinan läpi noin 30 tunnin jälkeen, mutta tähän vaikuttavat pitkälti pelaajien halu tutkia alueita ja etenemistahti. Ja jos et tempaudu tarinan matkaan, peli voi tuntua turruttavan pitkältä.

Juonen jokainen käänne on yllätys, ja vaikka olisitkin ehtinyt törmätä maailmalla spoilereihin, ne jättävät lukuisia kohtia paljastamatta. Näiden pilaaminen ei myöskään pilaa kokemusta, sillä vaikka luulimme tietävämme, mitä edessä odottaa, peli pääsi yllättämään kerta toisensa perään.

The Last of Us Part II ei ole kuitenkaan välttämättä heille, jotka eivät ole pelanneet ensimmäistä osaa. Mutta jos olet rakastunut alkuperäisteoksen hahmoihin ja maailmaan, tämä on ansaittu ja kauniisti kerrottu jatko rakastettuun tarinaan, joka vie meidät paikkoihin, joita emme osanneet odottaa.

• Parhaat PS4-pelit: tärkeimmät PlayStation 4 -pelit