Skip to main content

Näin saat huippunopean langattoman verkon jokaiseen huoneeseen

Näin pääset eroon langattoman verkon ongelmista

Jokaisessa reitittimessä on portti, jossa lukee WAN, joka tarkoittaa laajaverkkoa (Wide Area Network). Tuota porttia käytetään nettiyhteyden luomiseksi, kun reititin yhdistetään puhelimen pistorasiaan.

Langattoman verkkostandardin 802.11n teoreettinen maksiminopeus on 450Mbps. Se tarkoittaa, että nettiyhteys on todennäköisesti käytännössä jossain välillä 2–120 megabittiä sekunnissa.

Näin saa huippunopean wifi-yhteyden jokaiseen huoneeseen

Suurimmalla osalla meistä nettiyhteyden nopeus on tuon vaihteluvälin alapäässä. Luku on siis todellisuudessa kaukana teoreettisesta maksimista. 

SpeedTest-sivustolla voi testata nettiyhteyden todellisen nopeuden. Sen avulla voi saada selville, kuinka lähelle palveluntarjoajan mainostamaa nopeutta pääsee. Sivusto kerää tuloksia käyttäjien testeistä ja listaa palveluntarjoajia niiden mukaan. 

Kannattaa tehdä testi useaan eri aikaan, sillä nopeus vaihtelee päivän aikana. Jokainen käyttäjä "jakaa" nettiyhteyden todellisuudessa naapuriensa kanssa. Jos naapuruston ihmisillä on sama palveluntarjoaja, käyttävät he samaa kaistaa. 

Ylivaraussuhde (Contention ratio), eli se kuinka paljon kaistasta on jaettu, vaihtelee palveluntarjoajasta toiseen. On todennäköistä, että nettiyhteys hidastuu ruuhka-aikoina – usein iltaisin – merkittävästi, kun myös naapurit käyttävät verkkoa.

Tietoturva: Eroon urkkijoista

Langalliseen verkkoon pystyy yhdistämään vain laittamalla fyysisesti laitteen kiinni reitittimeen tai datapistokkeeseen Cat 5 -kaapelilla. Tästä syystä se on luonnostaan turvallinen; harvemmin kukaan murtautuu jonkun kotiin päästäkseen käyttämään nettiä.

Langattomassa verkossa ei ole samaa luontaista tietoturvaa, joten siitä kannattaa tehdä niin turvallinen kuin mahdollista. Mahdollisimman vahva salasana on tärkeä juttu, mutta mitä salausmenetelmää kannattaa käyttää? Tavallisista reitittimien vaihtoehdoista WPA2 tarjoaa parhaan suojan. WPA on toiseksi paras vaihtoehto, mutta kannattaa välttää WEP-menetelmän käyttöä. 

Pitää valita salasana, joka on helppo muistaa mutta vaikea arvata. Mitä useampaa merkkiä käyttää, sitä parempi juttu. Vaihda oletuksena oleva verkkotunnus (SSID). On myös mahdollista estää näyttämästä verkkotunnusta muille käyttäjille. Jos tekee niin, on kuitenkin kirjoitettava verkkotunnus manuaalisesti joka kerta, kun lisää uuden laitteen verkkoon.

AirPort Utility 6:ssa SSID ja salasana asetetaan Wireless-välilehdellä. Klikkaamalla 'Wireless Options' pääsee valitsemaan 'Create hidden network', jota painamalla saa piilotettua verkkotunnuksen. Kannattaa myös muuttaa reitittimen ylläpitäjän oletuksena oleva käyttäjätunnus sekä IP-osoite.

Jos haluaa vielä enemmän tietoturvaa, voi vielä ottaa reitittimen asetuksista pois käytöstä vaihtoehdot, joiden avulla kotiverkkoon voi päästä käsiksi muualta netistä, kuten etäkäyttöä koskevat asetukset "Remote Access" tai "Remote Management". Se tarkoittaa UPnP-verkkoprotokollan ottamista pois päältä. Jos verkkoon pitää päästä etänä, varmista, että se on asetettu käyttämään HTTPS-verkkoprotokollaa. 

Kun tietoturvaa koskevat muutokset on tehty, kirjaudu asianmukaisesti ulos ylläpitäjän asetuksista.

Tee näin

  • Vaihda oletuksena oleva verkkotunnus (SSID) ja salasana sekä reitittimen asetuksista ylläpitäjän käyttäjätunnus sekä salasana. 
  • Aseta reititin mahdollisimman keskelle taloa ja mahdollisimman kauas seinästä.
  • Käytä Powerline-verkkoa verkon kantaman laajentamiseksi.
  • Tarkista yhteyden nopeus sivustolta speedtest.net.

Älä tee näin

  • Älä laita reititintä sohvan taakse lattialle.
  • Jätä verkkoa turvattomaksi; käytä WPA2-salausmenetelmää ja valitse vahva salasana.
  • Laita Powerline-adapteria kiinni jatkojohtoon, jossa on useita pistokkeita.
  • Muuta reitittimen asetuksista mitään muuta kuin käyttäjätunnus ja salasana.