Skip to main content

Miltä tulevaisuuden puhelimet näyttävät vuonna 2030?

(Image credit: Shutterstock)

Jos seuraat tekniikkamedioita, -tubettajia tai -vaikuttajia, olet todennäköisesti huomannut viime päivinä lukuisia katsauksia tekniikan kehitykseen viimeisen kymmenen vuoden ajalta. Me haluamme kuitenkin raottaa hieman myös tulevaisuuden verhoa ja ennustaa, miten älypuhelimet kehittyvät seuraavan kymmenen vuoden aikana.

Olemme käyttäneet arvioidemme pohjalla nykyisiä tulevaisuuden trendejä – kuten taitettavia puhelimia tai 6G:tä – ja arvioineet, kuinka kauan erilaisten nykyinnovaatioiden kehityksessä ja toteutuksessa kestää. 

On silti hyvä ymmärtää, että arviomme saattaa mennä täysin metsään varsinkin vuosikymmenen lopun osalta. Ei ole myöskään itsestäänselvää, että älypuhelimet ylipäätään säilyttävät valta-asemansa ikuisesti, sillä komponentit mahtuvat entistä pienempään tilaan ja tapamme vuorovaikuttaa ympäristömme kanssa muuttuu jatkuvasti.

Jos älypuhelimia ei kuitenkaan olla korvattu hologramminäyttöjä käyttävillä älysormuksilla tai muilla futuristisilla ideoilla, tässä ovat ennusteemme seuraavaksi kymmeneksi vuodeksi:

Taitettavista puhelimista tulee alan standardi

Taitettava Samsung Galaxy Fold

Taitettava Samsung Galaxy Fold (Image credit: TechRadar)

Ensimmäiset taitettavat puhelimet julkaistiin vuonna 2019, kun Samsung paljasti Galaxy Foldin ja Motorola puolestaan Razr 2019:n (joka tosin saapuu myyntiin vasta tänä vuonna). Kaikki merkit viittaavat siihen, että moni muukin on julkaisemassa oman mallinsa vuonna 2020.

Omistavatko kaikki siis valtavan taitettavan puhelimen vuonna 2029? Se on hyvin mahdollista, mutta kaikki riippuu valmistajien tuotekehityksestä ja markkinoinnista. Toistaiseksi taitettavia malleja pidetään lähinnä tarpeettomina ja kalliina vimpaimina, joita ostavat vain suurimmat tekniikkaintoilijat. 

Toisen ja kolmannen sukupolven laitteiden hinnat ovat kuitenkin todennäköisesti selvästi halvempia kuin nykymallien kohdalla, sillä valmistajat eivät joudu aloittamaan tuotekehitystä täysin puhtaalta pöydältä ja pystyvät kasaamaan puhelimia suuremmassa mittakaavassa.

Vie varmasti oman aikansa ennen kuin ihmiset tottuvat ja oppivat luottamaan taitettavaan muotoiluun, mutta se ei olisi ensimmäinen kerta, sillä taitettavat simpukkapuhelimet nousivat hyvin suosituiksi jo 2000-luvun puolivälissä.

Toinen suuri askel taitettavien puhelinten suosion kasvamiseen on ohjelmiston kehittyminen. Kun Android (ja myöhemmin ehkä iOS:kin) saadaan hyödyntämään ylimääräinen näyttöpinta-ala tabletin tavoin, taitettavasta designista saa irti selvästi suuremman hyödyn.

Uskomme, että taitettavien puhelinten hinnat laskevat selvästi tulevien vuosien aikana ja ne saadaan tuotua myös tavallisten kuluttajien saataville. Vuosi 2020 on mielestämme kriittinen mittari sille, tuleeko taitettavista puhelimista vain kiinnostava konsepti vai aitoa valtavirtaa. Kun markkinoille saadaan ensimmäiset noin 1 000 euron laitteet, nähdään uuden teknologian todellinen potentiaali.

10 vuotta on pitkä aika, joten taitettavat puhelimet saatetaan jopa korvata jollain muulla tekniikalla, kuten rullattavalla näytöllä. Nykyhetken perusteella näyttää kuitenkin todennäköiseltä, että taitettavista puhelimista tulee ainakin alkuvuosikymmenen vallitsevia lippulaivamalleja.

5G:n ja 6G:n vallankumous

LG V50 ThinQ 5G

LG V50 ThinQ 5G (Image credit: LG)

5G-verkko löytyy nykyään jo kaikista Suomen suurimmista kaupungeista, vaikka sen kantama onkin vielä varsin vaatimaton. Sen käyttöönotto on tapahtunut myös selvästi nopeammin kuin 4G:n kohdalla. 

Alkuvaiheessa 5G:n edut jäävät helposti huomaamatta tavallisilta kuluttajilta, sillä Suomen 4G-verkot ovat niin hyviä, että nopeudet yltävät parhaimmillaan jopa 600 Mbit/s:ssa. Puhelinten sovellukset eivät ylipäätään vaadi kovin nopeaa verkkoyhteyttä, sillä YouTube tai Netflix pyörii Full HD -laadulla jo 5 Mbit/s:n nopeudella – 4K vaatii puolestaan noin 25 Mbit/s-yhteyden. Mihin siis tarvitsemme 1 000 Mbit/s:n nopeutta?

Nopeamman verkkoyhteyden edut nousevat esiin parhaiten tilanteissa, jossa laitteelle ladataan suuria tiedostoja, kuten pitkiä elokuvia. Entistä useampi käyttäjä kuitenkin striimaa käytännössä kaiken sisältönsä, joten ultranopean yhteyden hyödyt jäävät melko vähäisiksi. Mielestämme 5G:n suurimmat hyödyt ovat pikemminkin vakaampi yhteys ja huomattavasti matalampi latenssi. Kiinnostavimmat innovaatiotkin saapuvat oikeastaan älykkääseen asumiseen, autoihin ja teollisuuteen.

5G-puhelimilla on silti tärkeä paikkansa kehityksessä, ja sovelluksetkin oppivat varmasti hyödyntämään nopeamman verkkoyhteyden tuomia mahdollisuuksia. Ensimmäiset 5G-puhelimet tulivat myyntiin viime vuonna, mutta niiden hyödyt eivät mielestämme olleet perusmalleja kalliimman myyntihinnan arvoisia. Uskommekin tekniikan yleistyvän kunnolla vasta siinä vaiheessa, kun puhelimista valmistetaan enää pelkkiä 5G-malleja. Muutos saattaa tapahtua lippulaivamallien kohdalla jo tänä vuonna.

Vuosikymmenen lopulla saatamme nähdä jo ensimmäiset askeleet 6G-verkon käyttöönotossa. Siinä vaiheessa 5G-verkon peitto on todennäköisesti vähintään yhtä hyvä kuin nykyisen 4G-verkon kohdalla.

Etukameroiden tulevaisuus

Samsung Galaxy A80:n pop-up-etukamera

Samsung Galaxy A80:n pop-up-etukamera (Image credit: Future)

Etukameran toteutus on yksi suurimmista muotoilueroista nykypäivän puhelinten välillä. Onko puhelimessa iPhonen tyylinen näyttölovi, OnePlus 7T:n tapainen pisaramainen näyttölovi, Samsung Galaxy S10:n kamerareikä vai OnePlus 7T Pron kaltainen pop-up-kamera? 

Tulevaisuuden puhelimissa on kuitenkaan tuskin mitään näistä vaihtoehdoista, sillä etukamera on pian upotettu suoraan näyttölasin alle.

OnePlussan kanssa samaan emoyhtiöön kuuluva kiinalaisvalmistaja Oppo on itse asiassa jo esitellyt kyseistä teknologiaa, joten sen käyttöönotto tapahtunee aivan lähivuosina. Moni muukin valmistaja kehittää varmasti omaa ratkaisuaan näytönalaisen kameran toteuttamiseksi.

Syy muutokselle on sen kiistaton etu sekä näyttöloviin että pop-up-kameroihin verrattuna. Näytön sisälle rakennettu kamera vapauttaa käyttöön entistä suuremman näyttöpinta-alan, eikä myöskään vaadi pop-up-kameran kaltaista tilaa puhelimen sisältä. Kaiken lisäksi se on ylivoimaisesti tyylikkäin ratkaisu muotoilun osalta.

Entäs sitten itse kameratekniikka? Näimme jo vuoden 2019 aikana muutamia kaksoisetukameralla varustettuja malleja, joissa oli peruskameran lisäksi myös muotokuviin sopiva syvyyskamera. Oletamme etukameran kehityksen vain kiihtyvän entisestään myös seuraavalla vuosikymmenellä, sillä selfieistä on tullut monelle käyttäjälle puhelimen tärkeimpiä kuvia.

Sano hyvästit liitännöille ja fyysisille painikkeille

Oppon prototyypissä ei ole lainkaan liitäntöjä

Oppon prototyypissä ei ole lainkaan liitäntöjä (Image credit: Future)

Puhelimissa on tuskin enää mitään liitäntöjä tai fyysisiä painikkeita vuonna 2030. Ajatus saattaa kuulostaa aluksi negatiiviselta, mutta muutos on lopulta looginen askel puhelinten kehityksessä.

Puhelimista on hävinnyt jatkuvasti yhä useampia fyysisiä painikkeita. Ensin luovuimme perinteisestä numeronäppäimistä, sitten kotipainikkeesta ja nyt monen puhelimen virta- ja äänenvoimakkuuspainikkeetkin ovat jo virtuaalisia. Uskomme, ettei vuonna 2030 julkaistavissa puhelimissa ole enää lainkaan fyysisiä painikkeita.

Toinen esimerkki on perinteisen 3,5 mm:n kuulokeliitännän katoaminen lähes kaikista puhelimista. Vielä toistaiseksi langalliset kuulokkeet toistavat absoluuttisesti parempaa ääntä kuin Bluetooth-kuulokkeet, mutta siitä huolimatta suurin osa kuluttajista on siirtynyt käyttämään langattomia kuulokkeita niiden helppouden vuoksi. 10 vuoden Bluetooth-kehityksen jälkeen langattomien kuulokkeiden äänenlaatu on kehittynyt jo niin pitkälle, että langalliset vaihtoehdot voivat hävitä kokonaan Hi-Fi-malleja lukuun ottamatta.

Seuraavaksi kuulokeliitännän kohtalon tulee kokemaan todennäköisesti USB-liitäntä. Kun langaton lataus kehittyy entistä tehokkaammaksi ja puhelinten akkuteknologia kehittyy, valmistajille syntyy kiusaus poistaa fyysinen latausliitäntä. Sen ansiosta puhelimista olisi esimerkiksi helpompi tehdä täysin vedenkestäviä.

Datan lähettämiseen fyysistä kaapelia ei ole puolestaan tarvittu enää aikoihin, sillä Suomen kaltaisilla Wi-Fi- tai mobiilidatayhteyksillä kaikki puhelinten käytössä olevat tiedostot liikkuvat niin nopeasti, että kaapelin etsiminen olisi pelkkää ajantuhlausta.

Fyysisestä latausliitännästä luopuminen tulee varmasti aiheuttamaan närkästystä ensimmäisten mallien kohdalla, mutta uskomme, ettei vuonna 2030 julkaistavissa lippulaivamalleissa ole enää lainkaan liitäntöjä tai fyysisiä painikkeita.

Entistä enemmän kameroita?

Nokia 9 PureView'ssa on viisi takakameraa

Nokia 9 PureView'ssa on viisi takakameraa (Image credit: Future)

Ajattelisit ehkä luontaisesti, että jos nykypuhelimissa on neljä kameraa, tulevissa täytyy olla kahdeksan tai kymmenen?

Tämä ei kuitenkaan välttämättä pidä paikkaansa. Puhelimen kameran linssit ovat nimittäin ikään kuin erilaisia objektiiveja. Koska jo nykypuhelimissa on käytännössä kaikki päälinssityypit, puhelimeen ei ole välttämättä tarpeellista lisätä esimerkiksi kolmea lähes identtistä laajakulmalinssiä. Jokainen linssi kasvattaa myös puhelimen tuotantokustannuksia ja keinoäly pystyy jo nykyiselläänkin korvaamaan paljon fyysistä tekniikkaa.

Suurin muutos tapahtuukin todennäköisesti megapikseleiden määrässä. Vuoden 2019 lopussa markkinoiden suurin resoluutio oli Xiaomin Mi Note 10:ssä, jossa on 108 megapikselin kamera. Kymmenen vuoden aikana luku saattaa moninkertaistua – mutta ei loputtomasti, sillä tutkijat ovat arvioineet, että ihmissilmä pystyy näkemään noin 576 megapikseliä

Ihmiset eivät vaadi loputtoman korkeaa resoluutiota, joten puhelinvalmistajat pyrkivät tuskin 576 megapikseliä ylemmäs. Toisaalta megapikseleiden määrä ei kerro muutenkaan kovin paljon kameran laadusta, sillä esimerkiksi iPhone 11 Pro Maxin 12 megapikselin kamera ottaa parempia kuvia kuin Xiaomi Mi Note 10:n 108 megapikselin kamera. 

Uskomme joka tapauksessa, että kameroiden resoluutio tulee kasvamaan vielä merkittävästi nykymalleihin nähden, mutta takakameroiden määrä ei välttämättä nouse juurikaan nykyisestä.