<?xml version="1.0" encoding="UTF-8"?>
<rss version="2.0"
     xmlns:content="http://purl.org/rss/1.0/modules/content/"
     xmlns:dc="http://purl.org/dc/elements/1.1/"
     xmlns:dcterms="http://purl.org/dc/terms/"
     xmlns:media="http://search.yahoo.com/mrss/"
     xmlns:atom="http://www.w3.org/2005/Atom"
     xmlns:cf="https://www.futureplc.com/rss/content-flags"
>
    <channel>
                    <atom:link href="https://global.techradar.com/fi-fi/feeds/tag/science" rel="self" type="application/rss+xml" />
                            <title><![CDATA[ Latest from TechRadar FI-FI in Science ]]></title>
                <link>https://global.techradar.com/science</link>
        <description><![CDATA[ All the latest science content from the TechRadar  FI-FI team ]]></description>
                                    <lastBuildDate>Tue, 16 Sep 2025 12:30:00 +0000</lastBuildDate>
                            <language>fi-fi</language>
                                <item>
                                                            <title><![CDATA[ Roborock esitteli ensimmäiset robottiruohonleikkurit – mukana huippuominaisuuksia sekä erihintaisia malleja ]]></title>
                                                                                                <dc:content><![CDATA[ <ul><li><strong>Roborock julkisti robottiruohonleikkurimallit RockMow Z1, RockMow S1 ja RockNeo Q1</strong></li><li><strong>Edistynyt navigointi ja dynaaminen jousitus</strong></li></ul><p>Roborock on tällä hetkellä tuttu erityisesti yhtenä markkinoiden <a href="https://global.techradar.com/fi-fi/news/paras-robotti-imuri">parhaista robotti-imurien valmistaijsta</a>, mutta yhtiö on laajentamassa tuoteperhettään myös kodin ulkopuolelle. Syksyn IFA 2025 -tapahumassa julkaistiin kolme ensimmäistä robottiruohonleikkuria: RockMow Z1, RockMow S1 ja RockNeo Q1.</p><p>Siirtymä ruohonleikkurien markkinoille on luonnollinen askel, sillä robotti-imurit ja -ruohonleikkurit muistuttavat toimintaperiaatteeltaan vahvasti toisiaan. Kummassakin tapauksessa toiminta pohjautuu älykkääseen reitinvalintaan, esteiden välttämiseen sekä käytännölliseen aikataulutukseen.</p><figure class="van-image-figure  inline-layout" data-bordeaux-image-check="" ><div class='image-full-width-wrapper'><div class='image-widthsetter' style="max-width:2040px;"><p class="vanilla-image-block" style="padding-top:56.27%;"><img id="Jvv5vssRPC8RRJFM5jqCZe" name="WhatsApp Image 2025-09-04 at 12.34.24" alt="Roborock lawnbots" src="https://cdn.mos.cms.futurecdn.net/Jvv5vssRPC8RRJFM5jqCZe-1920-80.jpg" mos="" align="middle" fullscreen="" width="2040" height="1148" attribution="" endorsement="" class="" /></p></div></div><figcaption itemprop="caption description" class=" inline-layout"><span class="credit" itemprop="copyrightHolder">(Image credit: Future)</span></figcaption></figure><p>Roborock esitteli ennen kaikkea nurkkien leikkaamiseen hyödynnettävää PreciEdge-teknologiaa. Valmistajan mukaan ruohonleikkuri pystyvät leikkaamaan nurmen vain kolmen senttimetrin päästä seinästä tai muusta esteestä.</p><p>Tekniikka näyttää ainakin paperilla hyvältä, sillä niin imurit kuin ruohonleikkuritkin pakottavat monesti kaivamaan muut työkalut esille loppusilauksen tekemiseksi.</p><div class="looped-video"><video class="lazyload-in-view lazyloading" data-src="https://cdn.mos.cms.futurecdn.net/kwubKCLamJhCFg6isZb42V/WhatsApp%20Video%202025-09-04%20at%2012.33.12.mp4" autoplay="" loop="" muted="" playsinline="" src="https://cdn.mos.cms.futurecdn.net/kwubKCLamJhCFg6isZb42V/WhatsApp%20Video%202025-09-04%20at%2012.33.12.mp4"></video></div><p>Eri mallit tarjoavat vaihtoehtoja vaihteleviin pihoihin sekä budjetteihin. RockMow Z1 on valikoiman edistynein laite, minkä ansiosta se soveltuu hyvin haastaviin ympäristöihin.</p><p>Roborockin ruohonleikkurit hyödyntävät nelivetojärjestelmää (AWD), jonka ansiosta jokaisessa pyörässä on oma erillinen moottori. Tämän luvataan mahdollistavan jopa 39 asteen nousukyvyn sekä sujuvan liikkumisen jopa kostealla nurmikolla.</p><div class="looped-video"><video class="lazyload-in-view lazyloading" data-src="https://cdn.mos.cms.futurecdn.net/4XZDoxgfRkTZpmHnqFc5pL/WhatsApp%20Video%202025-09-04%20at%2012.33.50.mp4" autoplay="" loop="" muted="" playsinline="" src="https://cdn.mos.cms.futurecdn.net/4XZDoxgfRkTZpmHnqFc5pL/WhatsApp%20Video%202025-09-04%20at%2012.33.50.mp4"></video></div><p>Mukana on lisäksi dynaaminen jousitus, joka takaa tasaisen leikkuujäljen epätasaisillkin pinnoilla.</p><p>Viimeisimpänä valttina on laitteen kyky kiivetä jopa 6 cm korkeiden esteiden yli. Tämä auttaa esimerkiksi pihan terassilaudoitusten tai portaiden ylittämisessä. </p><p>Mikäli kotipiha on pienempi ja tasapintaisempi, saattavat Roborockin edullisemmat mallit tuntua houkuttelevammilta. Lippulaivamallin selustassa on RockMow S1, jossa ei ole nelivetojärjestelmää.</p><p>Edullisin vaihtoehto on RockNeo Q1, jolla ruohonleikkuun tasoa säädetään manuaalisesti. Lisäksi reunojen siistimiseen tarkoitettu työkalu on ostettava tällöin erikseen.</p> ]]></dc:content>
                                                                                                                                            <link>https://global.techradar.com/fi-fi/home/smart-home/roborock-esitteli-ensimmaiset-robottiruohonleikkurit-mukana-huippuominaisuuksia-seka-erihintaisia-malleja</link>
                                                                            <description>
                            <![CDATA[ Roborockin robottruohonleikkurit lupaavat älykkään reittisuunnistuksen, selviytymisen vaikeissakin maastoissa sekä tarkan loppusilauksen. ]]>
                                                                                                            </description>
                                                                                                                                <guid isPermaLink="false">v7TfXmpgH76RDvnwfVLV4E</guid>
                                                                                                <enclosure url="https://cdn.mos.cms.futurecdn.net/JDMKk6wcQLTzVouCS8e8ae-1920-80.jpg" type="image/jpeg" length="0"></enclosure>
                                                                        <pubDate>Tue, 16 Sep 2025 12:30:00 +0000</pubDate>                                                                                                                                <updated>Thu, 29 Oct 2026 12:28:16 +0000</updated>
                                                                                                                                            <category><![CDATA[Smart Home]]></category>
                                                    <category><![CDATA[Robotics]]></category>
                                                    <category><![CDATA[Home]]></category>
                                                    <category><![CDATA[Science]]></category>
                                                                                                <author><![CDATA[ markus.mesia@gmail.com (Markus Mesiä) ]]></author>                    <dc:creator><![CDATA[ Markus Mesiä ]]></dc:creator>                                                                                    <dc:source><![CDATA[ https://cdn.mos.cms.futurecdn.net/xGHdGQQN5kkBwuABxFuciB-320-70.jpg ]]></dc:source>
                                                                <dc:description><![CDATA[ &lt;p&gt;Markus Mesiä on tamperelaislähtöinen teknologia- ja pelitoimittaja, joka on työskennellyt eri medioissa vuodesta 2012 lähtien. Tuolloin tie vei KonsoliFIN-pelisivuston toimitukseen, jossa opetettiin kädestä pitäen raapustamisen salat, pilkkujen paikat sekä johdonmukaiset tekstirakenteet. Sittemmin välipysähdyksiä on tehty Tiltin, V2.fi:n, Ilves Hockeyn ja Jatkoaika.comin kohdalla pilke on pysynyt silmäkulmassa, eikä harrastuksen muuttuminen työksi ole saanut kipinää sammumaan. Vähintään itseä hihityttävä sanaleikki tai kummelismi on päätynyt tekstiin yleensä ihan tarkoituksella!&lt;/p&gt;&lt;p&gt;Markus on ollut osa TechRadar Suomen toimitusta loppuvuodesta 2019 asti, jolloin tehtävät alkoivat uutisoinnista. Tämän jälkeen vastuut ovat kasvaneet, ja tätä nykyä hartioille on asetettu sisällöntuotannollisen puolen hallinta koko komeudessaan. Olipa kyseessä elektroniikka, pelit, viihde tai jokin muu aihealue, mukana on palava halu tutustua aiheisiin ja kertoa siitä selkeässä muodossa.&lt;/p&gt;&lt;p&gt;TechRadar Suomi tai edes oikea päivätyö eivät kuitenkaan vie koko päivää, vaan muillekin aktiviteeteille piisaa edelleen tunteja. Konsolipelaaminen on sydämen asia, kuten myös penkkiurheilu. Mikäli kodin toiselta asukkaalta kysytään, jääkiekko, F1, snooker sekä jalkapallo valtaavat näyttöpäätteet aivan liian usein. Myös juokseminen on kesäkeleillä lempipuuhia.&lt;/p&gt; ]]></dc:description>
                                                                                                        <dc:contributor><![CDATA[ Ruth Hamilton ]]></dc:contributor>
                                                                    <cf:isSponsored>false</cf:isSponsored>
                <cf:hasAffiliateLinks>false</cf:hasAffiliateLinks>
                <cf:isPaid>false</cf:isPaid>
                                                                                                                                                                                    <media:content type="image/jpeg" url="https://cdn.mos.cms.futurecdn.net/JDMKk6wcQLTzVouCS8e8ae-1920-80.jpg">
                                                            <media:credit><![CDATA[Future]]></media:credit>
                                                                                                                                                                                                                                    <media:description><![CDATA[Roborock lawnbots]]></media:description>                                                            <media:text><![CDATA[Roborock lawnbots]]></media:text>
                                <media:title type="plain"><![CDATA[Roborock lawnbots]]></media:title>
                                                    </media:content>
                                                    <media:thumbnail url="https://cdn.mos.cms.futurecdn.net/JDMKk6wcQLTzVouCS8e8ae-1920-80.jpg" />
                                                                                                                                                                    <content:encoded >
                            <![CDATA[
                            <article>
                                <ul><li><strong>Roborock julkisti robottiruohonleikkurimallit RockMow Z1, RockMow S1 ja RockNeo Q1</strong></li><li><strong>Edistynyt navigointi ja dynaaminen jousitus</strong></li></ul><p>Roborock on tällä hetkellä tuttu erityisesti yhtenä markkinoiden <a href="https://global.techradar.com/fi-fi/news/paras-robotti-imuri">parhaista robotti-imurien valmistaijsta</a>, mutta yhtiö on laajentamassa tuoteperhettään myös kodin ulkopuolelle. Syksyn IFA 2025 -tapahumassa julkaistiin kolme ensimmäistä robottiruohonleikkuria: RockMow Z1, RockMow S1 ja RockNeo Q1.</p><p>Siirtymä ruohonleikkurien markkinoille on luonnollinen askel, sillä robotti-imurit ja -ruohonleikkurit muistuttavat toimintaperiaatteeltaan vahvasti toisiaan. Kummassakin tapauksessa toiminta pohjautuu älykkääseen reitinvalintaan, esteiden välttämiseen sekä käytännölliseen aikataulutukseen.</p><figure class="van-image-figure  inline-layout" data-bordeaux-image-check="" ><div class='image-full-width-wrapper'><div class='image-widthsetter' style="max-width:2040px;"><p class="vanilla-image-block" style="padding-top:56.27%;"><img id="Jvv5vssRPC8RRJFM5jqCZe" name="WhatsApp Image 2025-09-04 at 12.34.24" alt="Roborock lawnbots" src="https://cdn.mos.cms.futurecdn.net/Jvv5vssRPC8RRJFM5jqCZe-1920-80.jpg" mos="" align="middle" fullscreen="" width="2040" height="1148" attribution="" endorsement="" class="" /></p></div></div><figcaption itemprop="caption description" class=" inline-layout"><span class="credit" itemprop="copyrightHolder">(Image credit: Future)</span></figcaption></figure><p>Roborock esitteli ennen kaikkea nurkkien leikkaamiseen hyödynnettävää PreciEdge-teknologiaa. Valmistajan mukaan ruohonleikkuri pystyvät leikkaamaan nurmen vain kolmen senttimetrin päästä seinästä tai muusta esteestä.</p><p>Tekniikka näyttää ainakin paperilla hyvältä, sillä niin imurit kuin ruohonleikkuritkin pakottavat monesti kaivamaan muut työkalut esille loppusilauksen tekemiseksi.</p><div class="looped-video"><video class="lazyload-in-view lazyloading" data-src="https://cdn.mos.cms.futurecdn.net/kwubKCLamJhCFg6isZb42V/WhatsApp%20Video%202025-09-04%20at%2012.33.12.mp4" autoplay="" loop="" muted="" playsinline="" src="https://cdn.mos.cms.futurecdn.net/kwubKCLamJhCFg6isZb42V/WhatsApp%20Video%202025-09-04%20at%2012.33.12.mp4"></video></div><p>Eri mallit tarjoavat vaihtoehtoja vaihteleviin pihoihin sekä budjetteihin. RockMow Z1 on valikoiman edistynein laite, minkä ansiosta se soveltuu hyvin haastaviin ympäristöihin.</p><p>Roborockin ruohonleikkurit hyödyntävät nelivetojärjestelmää (AWD), jonka ansiosta jokaisessa pyörässä on oma erillinen moottori. Tämän luvataan mahdollistavan jopa 39 asteen nousukyvyn sekä sujuvan liikkumisen jopa kostealla nurmikolla.</p><div class="looped-video"><video class="lazyload-in-view lazyloading" data-src="https://cdn.mos.cms.futurecdn.net/4XZDoxgfRkTZpmHnqFc5pL/WhatsApp%20Video%202025-09-04%20at%2012.33.50.mp4" autoplay="" loop="" muted="" playsinline="" src="https://cdn.mos.cms.futurecdn.net/4XZDoxgfRkTZpmHnqFc5pL/WhatsApp%20Video%202025-09-04%20at%2012.33.50.mp4"></video></div><p>Mukana on lisäksi dynaaminen jousitus, joka takaa tasaisen leikkuujäljen epätasaisillkin pinnoilla.</p><p>Viimeisimpänä valttina on laitteen kyky kiivetä jopa 6 cm korkeiden esteiden yli. Tämä auttaa esimerkiksi pihan terassilaudoitusten tai portaiden ylittämisessä. </p><p>Mikäli kotipiha on pienempi ja tasapintaisempi, saattavat Roborockin edullisemmat mallit tuntua houkuttelevammilta. Lippulaivamallin selustassa on RockMow S1, jossa ei ole nelivetojärjestelmää.</p><p>Edullisin vaihtoehto on RockNeo Q1, jolla ruohonleikkuun tasoa säädetään manuaalisesti. Lisäksi reunojen siistimiseen tarkoitettu työkalu on ostettava tällöin erikseen.</p>
                                                            </article>
                            ]]>
                        </content:encoded>
                                                </item>
                                <item>
                                                            <title><![CDATA[ Alphabet muuttaa yhtiön kvanttilaskentaan erikoistuneen haaran omaksi yritykseksi ]]></title>
                                                                                                <dc:content><![CDATA[ <p>Alphabet on paljastanut siirtävänsä yhtiön oman kvanttiteknologiaan erikoistuneen tiiminsä itsenäiseksi yritykseksi.</p><p>Yhtiön alaisuudessa viimeiset kaksi vuotta työskennellyt Sandbox on toiminut erillisenä ryhmänä Alphabetin portfoliossa sen jälkeen, kun Jack Hidary perusti yhtiön vuonna 2016.</p><p>Palo Altossa, Kaliforniassa, sijaitsevalla yrityksellä on parhaillaan 55 työntekijää, ja Hidary toimii edelleen yhtiön toimitusjohtajana. Yritys on kerännyt sen julkaisusta lähtien korkeaprofiilisia sijoittajia, kuten Googlen toimitusjohtaja Eric Schmidtin, Breyer Capitalin, TIME Venturesin, T. Rowe Pricen sekä miljardöörisijoittaja Thomas Tullin. Schmidt toimii jatkossa Sandboxin hallituksen puheenjohtajana.</p><h2 id="fokuksena-ohjelmisto">Fokuksena ohjelmisto</h2><p>Tunnettujen sijoittajien lisäksi yhtiöllä on myös iso liuta korkea-arvoisia asiakkaita, kuten Softbank Mobile, Vodafone ja Mount Sinai Health System.</p><p>Huhut Sandboxin mahdollisesta itsenäistymisestä Alphabetista käynnistyivät jo tammikuun 2022 lopulla, kun Hidary allekirjoitti Kalifornian sääntelyhakemuksen SB Technologies -nimisen yhtiön päätoimistosta San Franciscossa.</p><p>Samoihin aikoihin julkaistiin myös sandboxquantum.com-verkkosivut.</p><p>Puheet kahdesta erillistä kvanttiteknologiatiimistä Alphabetin sisällä alkoivat myös samoihin aikoihin. Yhtiöllä väitetään olevan Sandboxin lisäksi myös toinen kvanttilaskentaan erikoistunut tiimi Santa Barbarassa. Viime vuonna Google avasi kvanttitietokonelaboratorion, jossa sijaitsee ammattitason miljoonan qubitin kvanttilaite.</p><p>Sandbox näyttäisi sen sijaan erikoistuvan laitteiston sijaan ohjelmistoon. Business Insidersin aiemmassa raportissa Hidaryn kerrotaan sanoneen: "laitteisto on todella mielenkiintoista, mutta suurin arvo löytyy oikeastaan ohjelmistosta."</p><p>Sandboxin oikeasta työnkuvasta ei kuitenkaan tiedetä tiimin ulkopuolella. BI uskoo yhtiön etsivän keinoja "yhdistää fysiikka ja tekoäly".</p><p>Alphabetin edustaja kertoi Insiderille: "Sandbox toimii yhteistyössä ja jakaa teknisiä oppeja Alphabetin sisällä, mukaan lukien Googlen kvantti-, tekoäly- ja pilvi- sekä muiden tiimien kanssa.</p><ul><li>Nämä ovat markkinoiden <a href="https://global.techradar.com/fi-fi/news/paras-pilvipalvelu">parhaat pilvipalvelut</a></li></ul><p><em>Lähde: </em><a href="https://www.cnbc.com/2022/03/22/alphabets-quantum-tech-group-sandbox-spins-off-into-an-independent-company.html" target="_blank"><em>CNBC</em></a></p> ]]></dc:content>
                                                                                                                                            <link>https://global.techradar.com/fi-fi/news/alphabet-muuttaa-yhtion-kvanttilaskentaan-erikoistuneen-haaran-omaksi-yritykseksi</link>
                                                                            <description>
                            <![CDATA[ Alphabet haluaa antaa Sandboxille isomman vapauden. ]]>
                                                                                                            </description>
                                                                                                                                <guid isPermaLink="false">o3ywTf6kqUvTzYa4iTpSj6</guid>
                                                                                                <enclosure url="https://cdn.mos.cms.futurecdn.net/xoU9iCXXmjtu8GCugsqKBZ-1920-80.jpg" type="image/jpeg" length="0"></enclosure>
                                                                        <pubDate>Sat, 26 Mar 2022 08:50:17 +0000</pubDate>                                                                                                                                <updated>Thu, 29 Oct 2026 12:28:03 +0000</updated>
                                                                                                                                            <category><![CDATA[Security]]></category>
                                                    <category><![CDATA[Quantum Computing]]></category>
                                                    <category><![CDATA[Pro]]></category>
                                                    <category><![CDATA[Science]]></category>
                                                    <category><![CDATA[Physics]]></category>
                                                                                                <author><![CDATA[ jopikk@gmail.com (Joonas Pikkarainen) ]]></author>                    <dc:creator><![CDATA[ Joonas Pikkarainen ]]></dc:creator>                                                                                    <dc:source><![CDATA[ https://cdn.mos.cms.futurecdn.net/2yL4qj3n2t7WD7tQMLg9CC-320-70.jpg ]]></dc:source>
                                                                <dc:description><![CDATA[ &lt;p&gt;Joonas Pikkarainen on Savosta alkunsa ammentanut vääräleuka ja nykyinen teknologia- ja viihdetoimittaja, jonka toimitukselliset juuret juontavat vuonna 2004 perustettuun FilmiFIN-elokuvasivustoon. Sittemmin kynän säilää on teroitettu ja kameran linssiä viilattu muun muassa KonsoliFIN-pelisivustolla, Jyväskylän Ylioppilaslehdessä, Keskimaalaisessa, IGN Suomessa, Pelaaja-lehdessä, Muropaketti.comissa, Magine AB:ssa ja Bridgehead Mediassa. Rakkaasta harrastuksesta on siten tullut vuosien saatossa vieläkin rakkaampi työ, jossa sanojen uudelleenjärjestely, luova ideointi ja kyltymätön tiedonhalu palavat edelleen kirkkaana.&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;&lt;br&gt;&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;TechRadar Suomen osalta Joonas aloitti syksyllä 2018 uutisoijana ja apukätenä, mutta vuosien saatossa vastuualueet ovat kasvaneet. Nykyään kontolla ovat toimituksellinen sisältö ja TechRadarin edustus Suomessa. Lukijoille tämä näkyy ennen kaikkea innostavassa asenteessa elektroniikkaa, viihdettä, pelejä ja muita aihealueita kohtaan, joista kirjoitetaan samalla palolla kuin ne ovat innostaneet itseäänkin vaippaiästä lähtien.&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;&lt;br&gt;&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;Toimituksen ulkopuolella harrastukset pyörivät hyvin pitkälti samojen aiheiden ympärillä kuin työkin. Ennen kaikkea pelit ja elokuvat vievät valtaosan vapaa-ajasta, mutta kaikki uusi teknologia sekä ennen kaikkea valokuvaus ovat myös lähellä sydäntä. Mikään asia maailmassa ei ole niin pieni, etteikö siitä löytyisi jotain kiinnostavaa tai halua ryhtyä sitä opettelemaan – ainoastaan rajallinen määrä tunteja päivässä hidastaa tahtia.&lt;/p&gt; ]]></dc:description>
                                                                                                        <dc:contributor><![CDATA[ Sead Fadilpašić ]]></dc:contributor>
                                                                    <cf:isSponsored>false</cf:isSponsored>
                <cf:hasAffiliateLinks>false</cf:hasAffiliateLinks>
                <cf:isPaid>false</cf:isPaid>
                                                                                                                                                                                    <media:content type="image/jpeg" url="https://cdn.mos.cms.futurecdn.net/xoU9iCXXmjtu8GCugsqKBZ-1920-80.jpg">
                                                            <media:credit><![CDATA[Shutterstock]]></media:credit>
                                                                                                                                                                        <media:description><![CDATA[(Image credit: Shutterstock)]]></media:description>                                                            <media:text><![CDATA[Kvanttisiru]]></media:text>
                                <media:title type="plain"><![CDATA[Kvanttisiru]]></media:title>
                                                    </media:content>
                                                    <media:thumbnail url="https://cdn.mos.cms.futurecdn.net/xoU9iCXXmjtu8GCugsqKBZ-1920-80.jpg" />
                                                                                                                                                                    <content:encoded >
                            <![CDATA[
                            <article>
                                <p>Alphabet on paljastanut siirtävänsä yhtiön oman kvanttiteknologiaan erikoistuneen tiiminsä itsenäiseksi yritykseksi.</p><p>Yhtiön alaisuudessa viimeiset kaksi vuotta työskennellyt Sandbox on toiminut erillisenä ryhmänä Alphabetin portfoliossa sen jälkeen, kun Jack Hidary perusti yhtiön vuonna 2016.</p><p>Palo Altossa, Kaliforniassa, sijaitsevalla yrityksellä on parhaillaan 55 työntekijää, ja Hidary toimii edelleen yhtiön toimitusjohtajana. Yritys on kerännyt sen julkaisusta lähtien korkeaprofiilisia sijoittajia, kuten Googlen toimitusjohtaja Eric Schmidtin, Breyer Capitalin, TIME Venturesin, T. Rowe Pricen sekä miljardöörisijoittaja Thomas Tullin. Schmidt toimii jatkossa Sandboxin hallituksen puheenjohtajana.</p><h2 id="fokuksena-ohjelmisto">Fokuksena ohjelmisto</h2><p>Tunnettujen sijoittajien lisäksi yhtiöllä on myös iso liuta korkea-arvoisia asiakkaita, kuten Softbank Mobile, Vodafone ja Mount Sinai Health System.</p><p>Huhut Sandboxin mahdollisesta itsenäistymisestä Alphabetista käynnistyivät jo tammikuun 2022 lopulla, kun Hidary allekirjoitti Kalifornian sääntelyhakemuksen SB Technologies -nimisen yhtiön päätoimistosta San Franciscossa.</p><p>Samoihin aikoihin julkaistiin myös sandboxquantum.com-verkkosivut.</p><p>Puheet kahdesta erillistä kvanttiteknologiatiimistä Alphabetin sisällä alkoivat myös samoihin aikoihin. Yhtiöllä väitetään olevan Sandboxin lisäksi myös toinen kvanttilaskentaan erikoistunut tiimi Santa Barbarassa. Viime vuonna Google avasi kvanttitietokonelaboratorion, jossa sijaitsee ammattitason miljoonan qubitin kvanttilaite.</p><p>Sandbox näyttäisi sen sijaan erikoistuvan laitteiston sijaan ohjelmistoon. Business Insidersin aiemmassa raportissa Hidaryn kerrotaan sanoneen: "laitteisto on todella mielenkiintoista, mutta suurin arvo löytyy oikeastaan ohjelmistosta."</p><p>Sandboxin oikeasta työnkuvasta ei kuitenkaan tiedetä tiimin ulkopuolella. BI uskoo yhtiön etsivän keinoja "yhdistää fysiikka ja tekoäly".</p><p>Alphabetin edustaja kertoi Insiderille: "Sandbox toimii yhteistyössä ja jakaa teknisiä oppeja Alphabetin sisällä, mukaan lukien Googlen kvantti-, tekoäly- ja pilvi- sekä muiden tiimien kanssa.</p><ul><li>Nämä ovat markkinoiden <a href="https://global.techradar.com/fi-fi/news/paras-pilvipalvelu">parhaat pilvipalvelut</a></li></ul><p><em>Lähde: </em><a href="https://www.cnbc.com/2022/03/22/alphabets-quantum-tech-group-sandbox-spins-off-into-an-independent-company.html" target="_blank"><em>CNBC</em></a></p>
                                                            </article>
                            ]]>
                        </content:encoded>
                                                </item>
                                <item>
                                                            <title><![CDATA[ Nokia ryhtyy rakentamaan 4G-verkkoa Kuuhun ]]></title>
                                                                                                <dc:content><![CDATA[ <p>NASA on lyöttäytynyt yhteistyöhön Nokian kanssa rakentaakseen ensimmäisen mobiiliverkon Kuuhun toiveinaan, että 4G tukisi tulevia tehtäviä ja auttaisi ylläpitämään pysyvää asutusta Kuussa.</p><p>Yhdysvaltain avaruusohjelman Artemis-ohjelman tavoitteena on saavuttaa verkko vuosikymmenen loppuun mennessä ja toimivan edelläkävijänä tuleville kaupallisille avaruuspalveluille sekä Marsiin lähetettävälle retkikunnalle. Tämän vision ytimessä toimii useita sovelluksia tukeva kommunikaatioverkko.</p><p>Nokian mukaan kaupallinen LTE-teknologia on ollut kestävä ja kyvykäs standardi viimeisen vuosikymmenen ajan ja kattavan siten erinomaisesti NASA:n vaatimukset ääni-, video- ja datalähetyksiin.</p><ul><li>Nämä ovat <a href="https://www.techradar.com/uk/news/best-small-business-routers" target="_blank">parhaat yrityskäyttöön soveltuvat pienet reitittimet </a></li><li><a href="https://www.techradar.com/uk/news/the-ultimate-guide-to-boost-wi-fi-improve-your-internet-speed" target="_blank">Opas Wi-Fi-verkon parantamiseen</a></li><li>Nämä ovat <a href="https://www.techradar.com/uk/best/best-secure-router" target="_blank">parhaat luotettavimmat reitittimet</a></li></ul><h2 id="4g-kuussa">4G Kuussa</h2><p>Ennenkaikkea suunnitteilla oleva verkko tukee useita Maan ulkopuolisia sovelluksia, kuten komento- ja ohjaustoimintoja, kuumönkijöiden kauko-ohjausta, reaaliaikaista navigointia ja korkearesoluutioisen videon suoratoistoa.</p><p>Verkko perustuu uusiin LTE-teknologian innovaatioihin, mutta se on silti suunniteltu mahdollisimman kompaktiksi ja tehokkaaksi. Lisäksi sen täytyy kestää matkaa Maasta Kuuhun, Kuuhun laskeutumisen ja avaruuden vaativat olosuhteet. Varusteet, joihin kuuluu myös kuuasema, integroidaan kuulaskeutujaan ja se ohjelmoidaan pystyttämään itse itsensä Kuuhun laskeuduttua.</p><p>Suunnitelmissa on myös 5G-verkon integroiminen tulevaisuudessa, ja Nokia toivoo, että yhtiön innovatiivinen projekti auttaisi sitä saavuttamaan entistä isomman siivun kovasti kilpailulliselta telekommunikaatioalalta.</p><p>"Hyödyntämällä meidän rikasta ja menestynyttä historiaa avaruusteknologian parissa, joihon lukeutuu niin urauurtava satelliittiyhteydet kuin kosmisen taustasäteilyn havaitseminen, olemme aikeissa rakentaa historian ensimmäisen mobiiliverkkoliittymän Kuuhun", Nokian operatiivinen johtaja Marcus Weldon sanoo.</p><p>"Luotettavat, kestävät ja korkeatasoiset kommunikaatioverkot ovat tärkeässä asemassa ylläpitääkseen ihmisasutusta Kuussa. Rakentamalla ensimmäisen korkealaatuisen langattoman verkonjärjestelmän Kuuhun, Nokia Bell Labs on jälleen kerran urauurtajan roolissa kehittämässä perinteisten tapojen äärirajoille uusia innovaatioita."</p> ]]></dc:content>
                                                                                                                                            <link>https://global.techradar.com/fi-fi/news/nokia-ryhtyy-rakentamaan-4g-verkkoa-kuuhun</link>
                                                                            <description>
                            <![CDATA[ Kuussa voi olla tulevaisuudessa parempi 4G-yhteys kuin sinulla. ]]>
                                                                                                            </description>
                                                                                                                                <guid isPermaLink="false">JgTyiVdVzsUpBzx5fAdRSa</guid>
                                                                                                <enclosure url="https://cdn.mos.cms.futurecdn.net/TzLbecaszg4A5DeAQxiN7h-1920-80.jpg" type="image/jpeg" length="0"></enclosure>
                                                                        <pubDate>Mon, 19 Oct 2020 12:22:57 +0000</pubDate>                                                                                                                                <updated>Thu, 29 Oct 2026 12:27:06 +0000</updated>
                                                                                                                                            <category><![CDATA[Phone & Communications]]></category>
                                                    <category><![CDATA[Space]]></category>
                                                    <category><![CDATA[Pro]]></category>
                                                    <category><![CDATA[Science]]></category>
                                                                                                <author><![CDATA[ jopikk@gmail.com (Joonas Pikkarainen) ]]></author>                    <dc:creator><![CDATA[ Joonas Pikkarainen ]]></dc:creator>                                                                                    <dc:source><![CDATA[ https://cdn.mos.cms.futurecdn.net/2yL4qj3n2t7WD7tQMLg9CC-320-70.jpg ]]></dc:source>
                                                                <dc:description><![CDATA[ &lt;p&gt;Joonas Pikkarainen on Savosta alkunsa ammentanut vääräleuka ja nykyinen teknologia- ja viihdetoimittaja, jonka toimitukselliset juuret juontavat vuonna 2004 perustettuun FilmiFIN-elokuvasivustoon. Sittemmin kynän säilää on teroitettu ja kameran linssiä viilattu muun muassa KonsoliFIN-pelisivustolla, Jyväskylän Ylioppilaslehdessä, Keskimaalaisessa, IGN Suomessa, Pelaaja-lehdessä, Muropaketti.comissa, Magine AB:ssa ja Bridgehead Mediassa. Rakkaasta harrastuksesta on siten tullut vuosien saatossa vieläkin rakkaampi työ, jossa sanojen uudelleenjärjestely, luova ideointi ja kyltymätön tiedonhalu palavat edelleen kirkkaana.&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;&lt;br&gt;&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;TechRadar Suomen osalta Joonas aloitti syksyllä 2018 uutisoijana ja apukätenä, mutta vuosien saatossa vastuualueet ovat kasvaneet. Nykyään kontolla ovat toimituksellinen sisältö ja TechRadarin edustus Suomessa. Lukijoille tämä näkyy ennen kaikkea innostavassa asenteessa elektroniikkaa, viihdettä, pelejä ja muita aihealueita kohtaan, joista kirjoitetaan samalla palolla kuin ne ovat innostaneet itseäänkin vaippaiästä lähtien.&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;&lt;br&gt;&lt;/p&gt;
&lt;p&gt;Toimituksen ulkopuolella harrastukset pyörivät hyvin pitkälti samojen aiheiden ympärillä kuin työkin. Ennen kaikkea pelit ja elokuvat vievät valtaosan vapaa-ajasta, mutta kaikki uusi teknologia sekä ennen kaikkea valokuvaus ovat myös lähellä sydäntä. Mikään asia maailmassa ei ole niin pieni, etteikö siitä löytyisi jotain kiinnostavaa tai halua ryhtyä sitä opettelemaan – ainoastaan rajallinen määrä tunteja päivässä hidastaa tahtia.&lt;/p&gt; ]]></dc:description>
                                                                                                                                <cf:isSponsored>false</cf:isSponsored>
                <cf:hasAffiliateLinks>false</cf:hasAffiliateLinks>
                <cf:isPaid>false</cf:isPaid>
                                                                                                                                                                                    <media:content type="image/jpeg" url="https://cdn.mos.cms.futurecdn.net/TzLbecaszg4A5DeAQxiN7h-1920-80.jpg">
                                                            <media:credit><![CDATA[NASA]]></media:credit>
                                                                                                                                                                                                                                    <media:description><![CDATA[NASA]]></media:description>                                                            <media:text><![CDATA[NASA]]></media:text>
                                <media:title type="plain"><![CDATA[NASA]]></media:title>
                                                    </media:content>
                                                    <media:thumbnail url="https://cdn.mos.cms.futurecdn.net/TzLbecaszg4A5DeAQxiN7h-1920-80.jpg" />
                                                                                                                                                                    <content:encoded >
                            <![CDATA[
                            <article>
                                <p>NASA on lyöttäytynyt yhteistyöhön Nokian kanssa rakentaakseen ensimmäisen mobiiliverkon Kuuhun toiveinaan, että 4G tukisi tulevia tehtäviä ja auttaisi ylläpitämään pysyvää asutusta Kuussa.</p><p>Yhdysvaltain avaruusohjelman Artemis-ohjelman tavoitteena on saavuttaa verkko vuosikymmenen loppuun mennessä ja toimivan edelläkävijänä tuleville kaupallisille avaruuspalveluille sekä Marsiin lähetettävälle retkikunnalle. Tämän vision ytimessä toimii useita sovelluksia tukeva kommunikaatioverkko.</p><p>Nokian mukaan kaupallinen LTE-teknologia on ollut kestävä ja kyvykäs standardi viimeisen vuosikymmenen ajan ja kattavan siten erinomaisesti NASA:n vaatimukset ääni-, video- ja datalähetyksiin.</p><ul><li>Nämä ovat <a href="https://www.techradar.com/uk/news/best-small-business-routers" target="_blank">parhaat yrityskäyttöön soveltuvat pienet reitittimet </a></li><li><a href="https://www.techradar.com/uk/news/the-ultimate-guide-to-boost-wi-fi-improve-your-internet-speed" target="_blank">Opas Wi-Fi-verkon parantamiseen</a></li><li>Nämä ovat <a href="https://www.techradar.com/uk/best/best-secure-router" target="_blank">parhaat luotettavimmat reitittimet</a></li></ul><h2 id="4g-kuussa">4G Kuussa</h2><p>Ennenkaikkea suunnitteilla oleva verkko tukee useita Maan ulkopuolisia sovelluksia, kuten komento- ja ohjaustoimintoja, kuumönkijöiden kauko-ohjausta, reaaliaikaista navigointia ja korkearesoluutioisen videon suoratoistoa.</p><p>Verkko perustuu uusiin LTE-teknologian innovaatioihin, mutta se on silti suunniteltu mahdollisimman kompaktiksi ja tehokkaaksi. Lisäksi sen täytyy kestää matkaa Maasta Kuuhun, Kuuhun laskeutumisen ja avaruuden vaativat olosuhteet. Varusteet, joihin kuuluu myös kuuasema, integroidaan kuulaskeutujaan ja se ohjelmoidaan pystyttämään itse itsensä Kuuhun laskeuduttua.</p><p>Suunnitelmissa on myös 5G-verkon integroiminen tulevaisuudessa, ja Nokia toivoo, että yhtiön innovatiivinen projekti auttaisi sitä saavuttamaan entistä isomman siivun kovasti kilpailulliselta telekommunikaatioalalta.</p><p>"Hyödyntämällä meidän rikasta ja menestynyttä historiaa avaruusteknologian parissa, joihon lukeutuu niin urauurtava satelliittiyhteydet kuin kosmisen taustasäteilyn havaitseminen, olemme aikeissa rakentaa historian ensimmäisen mobiiliverkkoliittymän Kuuhun", Nokian operatiivinen johtaja Marcus Weldon sanoo.</p><p>"Luotettavat, kestävät ja korkeatasoiset kommunikaatioverkot ovat tärkeässä asemassa ylläpitääkseen ihmisasutusta Kuussa. Rakentamalla ensimmäisen korkealaatuisen langattoman verkonjärjestelmän Kuuhun, Nokia Bell Labs on jälleen kerran urauurtajan roolissa kehittämässä perinteisten tapojen äärirajoille uusia innovaatioita."</p>
                                                            </article>
                            ]]>
                        </content:encoded>
                                                </item>
                                <item>
                                                            <title><![CDATA[ Maailman ensimmäinen talvioloihin sopiva robottibussi julkaistiin tänään Helsingissä ]]></title>
                                                                                                <dc:content><![CDATA[ <p>Suomalaisen Sensible 4:n ja japanilaisen MUJIn yhteistyössä kehittämä GACHA-robottibussi esiteltiin tänään yleisölle Helsingin Oodissa. Olimme paikan päällä ja testasimme, kuinka itsestään ajava robottibussi selvisi maaliskuisessa loskakelissä.</p><p>Itsestään ajavat autot ovat olleet yksi viime vuosien puhutuimmista trendeistä ja esimerkiksi Teslan ja Volvon kaltaiset valmistajat ovat käyttäneet valtavia summia omien ratkaisujensa kehittämiseen.</p><p>Suurten autovalmistajien kehitelmät ovat tosin toimineet lähinnä aurinkoisissa testiolosuhteissa ja joutuneet ongelmiin jo pienessä vesisateessa. Kotimainen Sensible 4 kertoo kuitenkin kehittäneen bussin, joka ei kavahda edes Suomen talvea. </p><p>Voit katsoa kuvat sekä pari videota bussista alta:</p><figure role="gallery"><figure><img src="https://cdn.mos.cms.futurecdn.net/52TDGBYqbdwnULY89gRCRW-1920-80.jpg" alt="" /></figure><figure><img src="https://cdn.mos.cms.futurecdn.net/TqrFuPdsxvHGktcnuA4qaW-1920-80.jpg" alt="" /></figure><figure><img src="https://cdn.mos.cms.futurecdn.net/fagDfqx3cqTw9p2NfZdnTW-1920-80.jpg" alt="" /></figure><figure><img src="https://cdn.mos.cms.futurecdn.net/WDPX3CiCdRHxuTfo6w9VaW-1920-80.jpg" alt="" /></figure><figure><img src="https://cdn.mos.cms.futurecdn.net/8keAH8uWqHf3xX43vMXBHW-1920-80.jpg" alt="" /></figure></figure><div class="see-more see-more--clipped"><figure><blockquote class="twitter-tweet hawk-ignore" data-lang="en" cite="https://twitter.com/JoonasNurmela/status/1103992504582660096"><p lang="en" dir="ltr">Ensikyyti GACHA-robottibussin kyydissä oli varsin mielenkiintoinen kokemus. Se tuntui selviän hyvin myös loskakelissä. pic.twitter.com/QUfPc8q9e8<a href="https://twitter.com/JoonasNurmela/status/1103992504582660096">March 8, 2019</a></p></blockquote></figure><div class="see-more__filter"></div></div><div class="see-more see-more--clipped"><figure><blockquote class="twitter-tweet hawk-ignore" data-lang="en" cite="https://twitter.com/JoonasNurmela/status/1103992989280550913"><p lang="en" dir="ltr">GACHAn muotoilu on melko futuristinen. pic.twitter.com/LjeVGdDpFx<a href="https://twitter.com/JoonasNurmela/status/1103992989280550913">March 8, 2019</a></p></blockquote></figure><div class="see-more__filter"></div></div><p>Vaikka GACHA esiteltiin yleisölle vasta tänään 8.3., se on tarkoitus tuoda testikäyttöön jo huhtikuussa, kun robottibussi alkaa liikennöidä Espoon Otaniemessä. Busseja on tarkoitus testata tämän vuoden aikana lisäksi myös Helsingissä, Vantaalla ja Hämeenlinnassa. GACHAt saapuvat julkisille teille ensi vuonna ja osaksi julkista liikennettä jo vuonna 2021. </p><p>Aikataulu saattaa kuulostaa nopealta, mutta Sensible 4:n taustalta löytyy tutkimusta jo vuodesta 1985 saakka. Nykyistäkin tekniikkaa on testattu jo pitkään Lapin haastavissa sääolosuhteissa ennen julkisia testejä.</p><h2 id="vahva-tekniikkaosaaminen-yhdistyy-funktionaaliseen-muotoiluun">Vahva tekniikkaosaaminen yhdistyy funktionaaliseen muotoiluun</h2><p>GACHA on kahden varsin epätyypillisen kumppanin yhteistyön tulos. Suomalainen Sensible 4 on puhtaasti teknologiaan kehittyvä yhtiö, kun taas MUJI tunnetaan pikemminkin minimalistisesti muotoilluista esineistään ja vaatteistaan.</p><p>Ajatuksen taustalla onkin ollut kehittää teknisesti innovatiivinen ratkaisu, joka ottaa alusta saakka huomioon myös käytettävyyden. Hyvä esimerkki tästä on bussin muotoilu, joka muistuttaa pikemminkin futuristista kapselia kuin perinteistä bussia. Sisällä bussissa istutaan ikään kuin ympyrässä, jotta keskelle jää enemmän tilaa seisoville matkustajille. </p><p>Nelivetoinen sähköbussi on suunniteltu matkustamaan myös haastavammilla ja kapeammilla tieosuuksilla. Sen maksiminopeus on toistaiseksi vain 40 kilometriä tunnissa, mutta se pystyy kulkemaan samaa nopeutta sekä eteen että taakse. Bussin kantamaksi kerrotaan yli 100 kilometriä, joten se riittää valmistajan mukaan mainiosti päivittäiskäyttöön. Siinä on myös optio langattomalle pikalataukselle, joten bussia voisi ladata esimerkiksi kääntöpaikalla.</p><p>GACHAssa on 10 istumapaikkaa ja 6 seisomapaikkaa, joten 4,5 x 2,4 x 2,8 metrin kulkuvälineeseen mahtuu suuri määrä ihmisiä kokoonsa nähden. Syynä tähän on osittain se, ettei bussissa tarvitse varata erillistä tilaa kuljettajalle.</p><p>Bussi hyödyntää liikkumiseensa useaa eri teknologiaa. Se käyttää samanaikaisesti lasertutkaa, perinteisempiä tutkia, 360-kameraa, erittäin tarkkaa GPS:ää ja intertiayksikköä. Se pystyy myös olemaan yhteydessä toisiin kulkuvälineisiin 4G- ja 5G-yhteyksien avulla.  </p><h2 id="vaikeuksien-kautta-voittoon">Vaikeuksien kautta voittoon</h2><p>Aluksi on sanottava, että kyseessä on vielä suurelta osin konseptilaite. Arvostammekin valmistajan rohkeutta, sillä bussi oli saatu kertoman mukaan valmiiksi vasta viime viikon perjantaina, ja testejä suoritettiin pihalla vielä lehdistötilaisuuden aikanakin.</p><p>Koeajon koittaessa bussiin tuli aluksi jokin tekninen vika, jonka korjaaminen vei arviolta 15 minuuttia. Sen jälkeen se näytti kuitenkin toimivan moitteetta loppuajan. Kyyti GACHAssa oli mukava kokemus: kulkeminen oli sähköautomaisen pehmeää, sisätilat olivat valoisan avarat ja bussin kyytiin oli helppo nousta matalan lattian ansiosta. </p><p>Pääsimme ajamaan bussin kyydissä vasta pienen testilenkin Oodin ja Musiikkitalon välisellä Kansalaistorilla, joten bussi ajoi käytännössä vain noin 400 metrin pituisen ympyrän. Alueella ei kuitenkaan ollut mitään erityistä kepeillä merkattua reittiä, ja maassa oleva loska tarjosi realistisen hankalat keliolosuhteet. Oman vaikutelmamme mukaan bussi selvisi näissä olosuhteissa täysin ongelmitta, mikä lupaa hyvää myös tosielämän testien kannalta.</p><p>Jäämme odottamaan innolla GACHAn kehitystä ja käymme varmasti tutustumassa itsestään ajavaan bussiin myös huhtikuussa, kun sen julkiset testit käynnistyvät toden teolla.</p><p><em>Kuvat: TechRadar</em></p><ul><li>Testasimme loppuvuodesta myös toisenlaisen käsityksen tulevaisuuden liikkumisesta: <a href="https://global.techradar.com/fi-fi/reviews/arvostelussa-whim">Arvostelussa Whim</a></li></ul> ]]></dc:content>
                                                                                                                                            <link>https://global.techradar.com/fi-fi/news/maailman-ensimmainen-talvioloihin-sopiva-robottibussi-julkaistiin-tanaan-helsingissa</link>
                                                                            <description>
                            <![CDATA[ TechRadar pääsi mukaan uuden GACHA-robottibussin neitsytmatkalle. ]]>
                                                                                                            </description>
                                                                                                                                <guid isPermaLink="false">yMQYXhG6a2nquV6QtE4RKC</guid>
                                                                                                <enclosure url="https://cdn.mos.cms.futurecdn.net/TMkiYoiKqDDYyYEe86nJxW-1920-80.jpg" type="image/jpeg" length="0"></enclosure>
                                                                        <pubDate>Fri, 08 Mar 2019 12:20:21 +0000</pubDate>                                                                                                                                <updated>Thu, 29 Oct 2026 12:28:04 +0000</updated>
                                                                                                                                            <category><![CDATA[Self Driving Vehicles]]></category>
                                                    <category><![CDATA[Robotics]]></category>
                                                    <category><![CDATA[Vehicle Tech]]></category>
                                                    <category><![CDATA[Science]]></category>
                                                                                                <author><![CDATA[ techradar@orage.no (Joonas Nurmela) ]]></author>                    <dc:creator><![CDATA[ Joonas Nurmela ]]></dc:creator>                                                                                    <dc:source><![CDATA[ https://cdn.mos.cms.futurecdn.net/X4FweETfBavk8NNUXkCFoB-320-70.jpg ]]></dc:source>
                                                                <dc:description><![CDATA[ null ]]></dc:description>
                                                                                                                                <cf:isSponsored>false</cf:isSponsored>
                <cf:hasAffiliateLinks>false</cf:hasAffiliateLinks>
                <cf:isPaid>false</cf:isPaid>
                                                                                                                                                                                    <media:content type="image/jpeg" url="https://cdn.mos.cms.futurecdn.net/TMkiYoiKqDDYyYEe86nJxW-1920-80.jpg">
                                                            <media:credit><![CDATA[TechRadar]]></media:credit>
                                                                                                                                                                        <media:description><![CDATA[Kuva: TechRadar]]></media:description>                                                            <media:text><![CDATA[GACHA-robottibussi]]></media:text>
                                <media:title type="plain"><![CDATA[GACHA-robottibussi]]></media:title>
                                                    </media:content>
                                                    <media:thumbnail url="https://cdn.mos.cms.futurecdn.net/TMkiYoiKqDDYyYEe86nJxW-1920-80.jpg" />
                                                                                                                                                                    <content:encoded >
                            <![CDATA[
                            <article>
                                <p>Suomalaisen Sensible 4:n ja japanilaisen MUJIn yhteistyössä kehittämä GACHA-robottibussi esiteltiin tänään yleisölle Helsingin Oodissa. Olimme paikan päällä ja testasimme, kuinka itsestään ajava robottibussi selvisi maaliskuisessa loskakelissä.</p><p>Itsestään ajavat autot ovat olleet yksi viime vuosien puhutuimmista trendeistä ja esimerkiksi Teslan ja Volvon kaltaiset valmistajat ovat käyttäneet valtavia summia omien ratkaisujensa kehittämiseen.</p><p>Suurten autovalmistajien kehitelmät ovat tosin toimineet lähinnä aurinkoisissa testiolosuhteissa ja joutuneet ongelmiin jo pienessä vesisateessa. Kotimainen Sensible 4 kertoo kuitenkin kehittäneen bussin, joka ei kavahda edes Suomen talvea. </p><p>Voit katsoa kuvat sekä pari videota bussista alta:</p><figure role="gallery"><figure><img src="https://cdn.mos.cms.futurecdn.net/52TDGBYqbdwnULY89gRCRW-1920-80.jpg" alt="" /></figure><figure><img src="https://cdn.mos.cms.futurecdn.net/TqrFuPdsxvHGktcnuA4qaW-1920-80.jpg" alt="" /></figure><figure><img src="https://cdn.mos.cms.futurecdn.net/fagDfqx3cqTw9p2NfZdnTW-1920-80.jpg" alt="" /></figure><figure><img src="https://cdn.mos.cms.futurecdn.net/WDPX3CiCdRHxuTfo6w9VaW-1920-80.jpg" alt="" /></figure><figure><img src="https://cdn.mos.cms.futurecdn.net/8keAH8uWqHf3xX43vMXBHW-1920-80.jpg" alt="" /></figure></figure><div class="see-more see-more--clipped"><figure><blockquote class="twitter-tweet hawk-ignore" data-lang="en" cite="https://twitter.com/JoonasNurmela/status/1103992504582660096"><p lang="en" dir="ltr">Ensikyyti GACHA-robottibussin kyydissä oli varsin mielenkiintoinen kokemus. Se tuntui selviän hyvin myös loskakelissä. pic.twitter.com/QUfPc8q9e8<a href="https://twitter.com/JoonasNurmela/status/1103992504582660096">March 8, 2019</a></p></blockquote></figure><div class="see-more__filter"></div></div><div class="see-more see-more--clipped"><figure><blockquote class="twitter-tweet hawk-ignore" data-lang="en" cite="https://twitter.com/JoonasNurmela/status/1103992989280550913"><p lang="en" dir="ltr">GACHAn muotoilu on melko futuristinen. pic.twitter.com/LjeVGdDpFx<a href="https://twitter.com/JoonasNurmela/status/1103992989280550913">March 8, 2019</a></p></blockquote></figure><div class="see-more__filter"></div></div><p>Vaikka GACHA esiteltiin yleisölle vasta tänään 8.3., se on tarkoitus tuoda testikäyttöön jo huhtikuussa, kun robottibussi alkaa liikennöidä Espoon Otaniemessä. Busseja on tarkoitus testata tämän vuoden aikana lisäksi myös Helsingissä, Vantaalla ja Hämeenlinnassa. GACHAt saapuvat julkisille teille ensi vuonna ja osaksi julkista liikennettä jo vuonna 2021. </p><p>Aikataulu saattaa kuulostaa nopealta, mutta Sensible 4:n taustalta löytyy tutkimusta jo vuodesta 1985 saakka. Nykyistäkin tekniikkaa on testattu jo pitkään Lapin haastavissa sääolosuhteissa ennen julkisia testejä.</p><h2 id="vahva-tekniikkaosaaminen-yhdistyy-funktionaaliseen-muotoiluun">Vahva tekniikkaosaaminen yhdistyy funktionaaliseen muotoiluun</h2><p>GACHA on kahden varsin epätyypillisen kumppanin yhteistyön tulos. Suomalainen Sensible 4 on puhtaasti teknologiaan kehittyvä yhtiö, kun taas MUJI tunnetaan pikemminkin minimalistisesti muotoilluista esineistään ja vaatteistaan.</p><p>Ajatuksen taustalla onkin ollut kehittää teknisesti innovatiivinen ratkaisu, joka ottaa alusta saakka huomioon myös käytettävyyden. Hyvä esimerkki tästä on bussin muotoilu, joka muistuttaa pikemminkin futuristista kapselia kuin perinteistä bussia. Sisällä bussissa istutaan ikään kuin ympyrässä, jotta keskelle jää enemmän tilaa seisoville matkustajille. </p><p>Nelivetoinen sähköbussi on suunniteltu matkustamaan myös haastavammilla ja kapeammilla tieosuuksilla. Sen maksiminopeus on toistaiseksi vain 40 kilometriä tunnissa, mutta se pystyy kulkemaan samaa nopeutta sekä eteen että taakse. Bussin kantamaksi kerrotaan yli 100 kilometriä, joten se riittää valmistajan mukaan mainiosti päivittäiskäyttöön. Siinä on myös optio langattomalle pikalataukselle, joten bussia voisi ladata esimerkiksi kääntöpaikalla.</p><p>GACHAssa on 10 istumapaikkaa ja 6 seisomapaikkaa, joten 4,5 x 2,4 x 2,8 metrin kulkuvälineeseen mahtuu suuri määrä ihmisiä kokoonsa nähden. Syynä tähän on osittain se, ettei bussissa tarvitse varata erillistä tilaa kuljettajalle.</p><p>Bussi hyödyntää liikkumiseensa useaa eri teknologiaa. Se käyttää samanaikaisesti lasertutkaa, perinteisempiä tutkia, 360-kameraa, erittäin tarkkaa GPS:ää ja intertiayksikköä. Se pystyy myös olemaan yhteydessä toisiin kulkuvälineisiin 4G- ja 5G-yhteyksien avulla.  </p><h2 id="vaikeuksien-kautta-voittoon">Vaikeuksien kautta voittoon</h2><p>Aluksi on sanottava, että kyseessä on vielä suurelta osin konseptilaite. Arvostammekin valmistajan rohkeutta, sillä bussi oli saatu kertoman mukaan valmiiksi vasta viime viikon perjantaina, ja testejä suoritettiin pihalla vielä lehdistötilaisuuden aikanakin.</p><p>Koeajon koittaessa bussiin tuli aluksi jokin tekninen vika, jonka korjaaminen vei arviolta 15 minuuttia. Sen jälkeen se näytti kuitenkin toimivan moitteetta loppuajan. Kyyti GACHAssa oli mukava kokemus: kulkeminen oli sähköautomaisen pehmeää, sisätilat olivat valoisan avarat ja bussin kyytiin oli helppo nousta matalan lattian ansiosta. </p><p>Pääsimme ajamaan bussin kyydissä vasta pienen testilenkin Oodin ja Musiikkitalon välisellä Kansalaistorilla, joten bussi ajoi käytännössä vain noin 400 metrin pituisen ympyrän. Alueella ei kuitenkaan ollut mitään erityistä kepeillä merkattua reittiä, ja maassa oleva loska tarjosi realistisen hankalat keliolosuhteet. Oman vaikutelmamme mukaan bussi selvisi näissä olosuhteissa täysin ongelmitta, mikä lupaa hyvää myös tosielämän testien kannalta.</p><p>Jäämme odottamaan innolla GACHAn kehitystä ja käymme varmasti tutustumassa itsestään ajavaan bussiin myös huhtikuussa, kun sen julkiset testit käynnistyvät toden teolla.</p><p><em>Kuvat: TechRadar</em></p><ul><li>Testasimme loppuvuodesta myös toisenlaisen käsityksen tulevaisuuden liikkumisesta: <a href="https://global.techradar.com/fi-fi/reviews/arvostelussa-whim">Arvostelussa Whim</a></li></ul>
                                                            </article>
                            ]]>
                        </content:encoded>
                                                </item>
                                <item>
                                                            <title><![CDATA[ Elon Musk kertoo muuttavansa Marsiin 70 prosentin todennäköisyydellä ]]></title>
                                                                                                <dc:content><![CDATA[ <p>Elon Musk on väittänyt muuttavansa Marsiin jo jonkin aikaa, mutta nyt hän on ensimmäistä kertaa lisännyt väitteeseensä todennäköisyyden. HBO:n Axios-dokumenttisarjalle antamassaan haastattelussa Musk antaa itselleen "70 % mahdollisuuden" muuttaa Marsiin.</p><p>Hän ei pidä myöskään todennäköisenä, että Marsista muodostuisi vain rikkaille ihmisille suunnattu pakoplaneetta, kun Maan resurssit ovat kulutettu ja ilmastonmuutos on tehnyt planeetastamme elinkelvottoman. Hänen mukaansa ensimmäiset yritykset Marsissa olisivat kuitenkin äärimmäisen vaarallisia aivan kuten  oli tilanne aikanaan myös Mount Everestille kiivenneille pioneereille.</p><p>Muskin avaruustutkimukseen erikoistunut SpaceX on parhaillaan kehittämässä uutta avaruusalusta, Starship (aiemmin nimellä Big Falcon Rocket), jonka tarkoituksena olisi luoda Kuuhun ja Marsiin alustavia tukikohtia.</p><div class="youtube-video" data-nosnippet ><div class="video-aspect-box"><iframe data-lazy-priority="high" data-lazy-src="https://www.youtube-nocookie.com/embed/Dfg1n7Lh62Q" allowfullscreen=""></iframe></div></div><h2 id="elaemaeae-marsissa">Elämää Marsissa</h2><p>Vaikka <a href="https://www.techradar.com/uk/news/get-ready-for-five-new-missions-to-mars" target="_blank">Marsin asutus</a> saattaa kuulostaa vielä kaukaiselta haihattelulta, todellisuudessa olemme lähempänä lähettääksemme ensimmäisen ihmisen punaiselle planeetalle kuin voisi kuvitella.</p><p><a href="https://eu.usatoday.com/story/news/nation-now/2018/06/11/could-humans-live-mars-nasa-expert/690476002/" target="_blank">USA Todaylle</a> kesäkuussa puhunut NASA:n tiedemies Jim Green kertoi, että ensimmäinen marsilainen elää todennäköisesti jo keskuudessamme, ja että elämä Marsissa saattaisi tarjota ihmiskunnalle "kokonaan uuden elämän täysin uusin näköaloin."</p><p>Ennen kuin voimme tosin edes harkita Marsin asutusta, meidän on löydettävä moniin eri ongelmiin ratkaisu. Näihin lukeutuvat muun muassa riittävän painavan ajoneuvon saaminen planeetan pinnalle sekä jos aiomme tuoda ihmiset joskus takaisin Maahan, kuinka heidät saataisiin planeetalta pois.</p><p>Näiden lisäksi Marsissa on valtavia hiekkamyrskyjä, joista täytyisi selvitä, sekä ilmaperässä oleva hapen puute, jonka takia pinnalla ei voi kävellä ilman kypärää. Ellemme sitten keksi keinoa, jolla ilmakehä saataisiin maankaltaistettua.</p><p>Valloittaako NASA vai SpaceX lopulta Marsin ensin, jää vielä nähtäväksi. Mutta jos Musk aikoo todellakin muuttaa Marsiin, täytyy hänen ratkaista monet ongelmat melko rivakasti ennen sitä.</p><ul><li><a href="https://www.techradar.com/uk/news/musks-tesla-position-uncertain-as-us-regulators-sue-musk-for-fraud">Muskin tilanne Teslan suhteen epäselvä petossyytösten jälkeen</a></li></ul><p><a href="https://www.engadget.com/2018/11/26/elon-musk-70-percent-chance-moving-to-mars/" target="_blank">Lähde: Engadget</a></p> ]]></dc:content>
                                                                                                                                            <link>https://global.techradar.com/fi-fi/news/elon-musk-on-70-varma-muutostaan-marsiin</link>
                                                                            <description>
                            <![CDATA[ Musk väittää, että viimeaikaiset läpimurrot ovat tehneet muutosta mahdollisen. ]]>
                                                                                                            </description>
                                                                                                                                <guid isPermaLink="false">p4UeV7wx5tCbCjy3xBSNiL</guid>
                                                                                                <enclosure url="https://cdn.mos.cms.futurecdn.net/CkX7J8SwZspyAbKgcBbScf-1920-80.jpg" type="image/jpeg" length="0"></enclosure>
                                                                        <pubDate>Mon, 26 Nov 2018 15:04:30 +0000</pubDate>                                                                                                                                <updated>Thu, 29 Oct 2026 12:34:46 +0000</updated>
                                                                                                                                            <category><![CDATA[Space Exploration]]></category>
                                                    <category><![CDATA[Tech]]></category>
                                                    <category><![CDATA[Science]]></category>
                                                    <category><![CDATA[Space]]></category>
                                                                                                                    <dc:creator><![CDATA[ Olivia Tambini ]]></dc:creator>                                                                                    <dc:source><![CDATA[ https://cdn.mos.cms.futurecdn.net/fq9NFepxtUNNtZxTTGtkBB-320-70.jpg ]]></dc:source>
                                                                <dc:description><![CDATA[ &lt;p&gt;Olivia was previously TechRadar&#039;s Senior Editor - Home Entertainment, covering everything from headphones to TVs. Based in London, she&#039;s a popular music graduate who worked in the music industry before finding her calling in journalism. She&#039;s previously been interviewed on BBC Radio 5 Live on the subject of multi-room audio, chaired panel discussions on diversity in music festival lineups, and her bylines include T3, Stereoboard, What to Watch, Top Ten Reviews, Creative Bloq, and Croco Magazine. Olivia now has a career in PR.&lt;/p&gt; ]]></dc:description>
                                                                                                                                <cf:isSponsored>false</cf:isSponsored>
                <cf:hasAffiliateLinks>false</cf:hasAffiliateLinks>
                <cf:isPaid>false</cf:isPaid>
                                                                                                                                                                                    <media:content type="image/jpeg" url="https://cdn.mos.cms.futurecdn.net/CkX7J8SwZspyAbKgcBbScf-1920-80.jpg">
                                                            <media:credit><![CDATA[NASA/JPL-Caltech]]></media:credit>
                                                                                                                                                                                                                                    <media:description><![CDATA[The planet Mars]]></media:description>                                                            <media:text><![CDATA[The planet Mars]]></media:text>
                                <media:title type="plain"><![CDATA[The planet Mars]]></media:title>
                                                    </media:content>
                                                    <media:thumbnail url="https://cdn.mos.cms.futurecdn.net/CkX7J8SwZspyAbKgcBbScf-1920-80.jpg" />
                                                                                                                                                                    <content:encoded >
                            <![CDATA[
                            <article>
                                <p>Elon Musk on väittänyt muuttavansa Marsiin jo jonkin aikaa, mutta nyt hän on ensimmäistä kertaa lisännyt väitteeseensä todennäköisyyden. HBO:n Axios-dokumenttisarjalle antamassaan haastattelussa Musk antaa itselleen "70 % mahdollisuuden" muuttaa Marsiin.</p><p>Hän ei pidä myöskään todennäköisenä, että Marsista muodostuisi vain rikkaille ihmisille suunnattu pakoplaneetta, kun Maan resurssit ovat kulutettu ja ilmastonmuutos on tehnyt planeetastamme elinkelvottoman. Hänen mukaansa ensimmäiset yritykset Marsissa olisivat kuitenkin äärimmäisen vaarallisia aivan kuten  oli tilanne aikanaan myös Mount Everestille kiivenneille pioneereille.</p><p>Muskin avaruustutkimukseen erikoistunut SpaceX on parhaillaan kehittämässä uutta avaruusalusta, Starship (aiemmin nimellä Big Falcon Rocket), jonka tarkoituksena olisi luoda Kuuhun ja Marsiin alustavia tukikohtia.</p><div class="youtube-video" data-nosnippet ><div class="video-aspect-box"><iframe data-lazy-priority="high" data-lazy-src="https://www.youtube-nocookie.com/embed/Dfg1n7Lh62Q" allowfullscreen=""></iframe></div></div><h2 id="elaemaeae-marsissa">Elämää Marsissa</h2><p>Vaikka <a href="https://www.techradar.com/uk/news/get-ready-for-five-new-missions-to-mars" target="_blank">Marsin asutus</a> saattaa kuulostaa vielä kaukaiselta haihattelulta, todellisuudessa olemme lähempänä lähettääksemme ensimmäisen ihmisen punaiselle planeetalle kuin voisi kuvitella.</p><p><a href="https://eu.usatoday.com/story/news/nation-now/2018/06/11/could-humans-live-mars-nasa-expert/690476002/" target="_blank">USA Todaylle</a> kesäkuussa puhunut NASA:n tiedemies Jim Green kertoi, että ensimmäinen marsilainen elää todennäköisesti jo keskuudessamme, ja että elämä Marsissa saattaisi tarjota ihmiskunnalle "kokonaan uuden elämän täysin uusin näköaloin."</p><p>Ennen kuin voimme tosin edes harkita Marsin asutusta, meidän on löydettävä moniin eri ongelmiin ratkaisu. Näihin lukeutuvat muun muassa riittävän painavan ajoneuvon saaminen planeetan pinnalle sekä jos aiomme tuoda ihmiset joskus takaisin Maahan, kuinka heidät saataisiin planeetalta pois.</p><p>Näiden lisäksi Marsissa on valtavia hiekkamyrskyjä, joista täytyisi selvitä, sekä ilmaperässä oleva hapen puute, jonka takia pinnalla ei voi kävellä ilman kypärää. Ellemme sitten keksi keinoa, jolla ilmakehä saataisiin maankaltaistettua.</p><p>Valloittaako NASA vai SpaceX lopulta Marsin ensin, jää vielä nähtäväksi. Mutta jos Musk aikoo todellakin muuttaa Marsiin, täytyy hänen ratkaista monet ongelmat melko rivakasti ennen sitä.</p><ul><li><a href="https://www.techradar.com/uk/news/musks-tesla-position-uncertain-as-us-regulators-sue-musk-for-fraud">Muskin tilanne Teslan suhteen epäselvä petossyytösten jälkeen</a></li></ul><p><a href="https://www.engadget.com/2018/11/26/elon-musk-70-percent-chance-moving-to-mars/" target="_blank">Lähde: Engadget</a></p>
                                                            </article>
                            ]]>
                        </content:encoded>
                                                </item>
            </channel>
</rss>