Nintendo on julkistanut uuden Mario Red Edition Nintendo Switch OLED -konsoliversion, joka saapuu kauppoihin lokakuun 6. päivä 2023.

Punainen konsoli paljastettiin osana Super Mario Bros. Wonder Direct -lähetystä. Vaikka värityksessä on paljon samaa kuin Marion vetimissä, eivät peli ja konsoli saavu kuitenkaan myyntiin samalla kertaa. Punertava Switch OLED julkaistaan kaksi viikkoa ennen Marion seuraavaa tasoloikintaseikkailua.

Muotoilu itsessään on pysynyt väritystä lukuun ottamatta lähes identtisenä tavallisen Switch OLED -konsolin kanssa. Laite, telakka sekä Joy-Con-ohjaimet ovat tällä kertaa tyystin punaiset, kuten Marion tapauksessa on sopivaa. Ainoat visuaaliset muutokset liittyvät pieneen Mario-silhuettiin telakan vasemmassa kulmassa sekä takana olevaan virtapainikkeeseen kätketyissä kultaisissa kolikoissa. Kokonaisuutena laite vaikuttaakin erittäin hillityltä.

Kyseessä ei suinkaan ole ensimmäinen Switchin erikoisversio, joka tuodaan myyntiin merkittävän pelijulkaisun rinnalla. Myös tällä kertaa seurataan lisäksi samaa perinnettä, eli varsinainen peli ei sisälly konsolin myyntipakettiin. Vastaava ilmiö nähtiin viimeksi The Legend of Zelda: Tears of the Kingdomin kohdalla.

Super Mario Bros. Wonder on loppuvuoden odotetuimpia pelijulkistuksia. Kyseessä on sarjan ensimmäinen uusi 2D-tasoloikinta sitten New Super Mario Bros. U:n, joka julkaistiin kymmenen vuotta sitten eli vuonna 2013. Teos on sittemmin toki julkaistu uudelleen Switchille, mutta tämä vuonna 2019 saapunut painos sai monet fanit toivomaan vieläkin enemmän.

• Tulevat pelit: nämä uudet pelit ilmestyvät konsoleille ja PC:lle tänä vuonna
• Paras pelikonsoli: PS5, Xbox Series X, Nintendo Switch ja muut

Vuonna 1993 ilmestynyt elokuva Super Mario Bros. on ollut Mario-tuoteperheen ainoa iso harhalaukaus. Raina nauttii kulttiklassikon asemaa kaikista vääristä syistä. Täydellisesti epäonnistunut elokuva on monilta osin malliesimerkki siitä, miten peliä ei tulisi siirtää valkokankaalle.

Tilanne korjaantuu 30 vuotta myöhemmin . Nintendon, Universal Picturesin ja Illumination Entertainmentin tuottama elokuva The Super Mario Bros. Movie pyrkii parantamaan vanhat pelileffahaavat.

Tässä myös onnistutaan. Lopputulos on juuri niin hilpeä kuin Mariolle ominainen "Wipii!"-huudahdus. The Super Mario Bros. Movie on hauska ja kepeä animaatioseikkailu, joka hyödyntää oivallisella tavalla pelisarjan ikonisia elementtejä. Pienet yksityiskohdat naurattavat niin Nintendon ykkössankarin faneja kuin Marion seikkailuihin perehtymättömiäkin. Tämä jos jokin osoittaa, että italialainen putkimies on ikoninen osa koko populäärikulttuuria.

Lisäväriä ja -syvyyttä

The Super Mario Bros. Movie tuo osin mieleen Super Mario Odyssey -pelin. Veljeskaksikko Mario (Chris Pratt) ja Luigi (Charlie Day) ei ole pelkästään pelimaailman hahmoja, vaan duo pitää omaa putkifirmaansa Brooklynissä. Varsinaisesta talousmenestyksestä ei kuitenkaan voida puhua.

Veljespari tarttuu isoon haasteeseen, joka vie hahmot ikonisen vihreän putken kautta toiseen maailmaan. Marion määränpäänä on Sienivaltakunta, kun taas vihreään sonnustautunut arkajalkaveli päätyy Bowserin hallitsemaan pimeään kolkkaan. Luigin löytäminen ei onnistu käden käänteessä, joten Mario lyöttäytyy yhteen prinsessa Peachin (Anya Taylor-Joy) sekä Toadin (Keegan-Michael Key). Matkan varrella nähdään tietysti legendaariset Donkey Kong (Seth Rogen) sekä päähänpistoonsa keskittyvä Bowser (Jack Black).

Tulta syöksevä Bowser on saanut hyppysiinsä voittamattomaksi tekevän supertähden. Ase yhdessä valtavan Koopa-armeijan kanssa on saanut valtakunnan toisensa jälkeen sortumaan pahiksen edessä. Seuraavaksi vuorossa on Sienivaltakunta, mitä ei tietenkään voi sallia. Näinpä pelastusretken kohteena on sekä Luigi että koko maailma. Normipäivä siis.

Vaikka elokuvan nimi viittaa nimenomaan sankarikaksikkoon, leffan alkuhetket vietetään puhtaasti Bowserin sekä tämän armeijan kanssa. Osa pätkästä on tuttu trailereista, mutta kohtausta on luonnollisesti pidennetty. Synkeätunnelmainen lähtölaukaus on kutkuttavan jännittävä ja sopivasti humoristinen. Leffasalin pienimmät porautuivat hieman syvemmälle penkkeihinsä, mutta tilanne muuttui nopeasti naurunremakaksi.

Bowserin uhkaavuus pohjautuu erityisesti Jack Blackin erinomaiseen ääninäyttelyyn. Monilahjakas näyttelijä-muusikko varastaa valokeilan itselleen, sillä Blackin oivallisuus tuo esiin monia Bowserin aiemmin vähemmälle huomiolle jääneitä puolia. Kuten Marion viimeisimmät seikkailut ovat osoittaneet, ikoninen konna haluaa muutakin kuin vain tuhoa ja kaaosta. Omien demoniensa kanssa taisteleva kilppari näyttäytyy vuorotellen uhkaavana, itsetietoisena sekä... romanttisena. Väkevää karjumista ja painostamista seuraa täysin vastakohtainen hetki. Kokonaisuutena Bowser tuntuu elävältä ja syvälliseltä hahmolta.

Vaan se pahisjengistä. Chris Prattin valintaa Marion ääneksi epäiltiin trailerien kohdalla meidänkin toimesta, joten tunnetun näyttelijän suoritusta odottaa pelonsekaisin tuntein. Onko skeptisyydelle aihetta?

Onneksi ei ole. Guardians of the Galaxy -elokuvista tuttu tähti korvaa peli-Marion äänenä tunnetun Charles Martinetin. Tähän ei kuitenkaan kiinnitä liiaksi huomiota elokuvan aikana. Hauskimmillaan tekijät ovat jo tiedostaneet äänien erilaisuuden, sillä alun mainosvideolla Prattin esittämä Mario pyrkii imitoimaan Martinetin klassista soundia. Tämän jälkeen ääninäyttelijä saa kuitenkin keskittyä omiin vahvuuksiinsa, jotka sopivat elokuvan luonteeseen vaivatta.

Vaikka Mario on veljeskaksikon paremmin tunnettu vesa, Luigi on ollut viimeisen vuosikymmenen aikana hyvässä nosteessa. Valitettavasti vihreään sonnustautuva veli jää rainassa turhan vähälle ruutuajalle. Kevyt ja tiivis juonilanka ei itsessään tarjoa kummoisia, mutta onneksi hahmo itsessään on luotu taiten. Lopputekstien yhteydessä on helppo ymmärtää se, miksi leffan nimi viittaa molempiin veljeksiin. Pelejä pelanneet hoksaavat myös selkeät viittaukset Luigi's Mansion -peleihin. Kohtaus on ehdottomasti elokuvan parhaimmistoa.

Queen's Gambit -sarjassa itsensä lopullisesti läpi lyönyt Taylor-Joy saa Peachina runsaasti aikaa loistaa. Prinsessa ei ole suinkaan enää vain pelastettava ihastus, vaan hahmo tuntuu modernilta, vahvalta ja toiminnalliselta. Vain "prinsessa on toisessa linnassa" -vitsi tuntuu hiukan vanhentuneelta.

Taylor-Joyn tunnistettava ääni tuo Peachiin itseluottamusta ja rohkeutta huokuvan vivahteen. Tällä kertaa hameväki nappaa itselleen koko seikkailun hauskimmat toimintakohtaukset sekä suurimmat mysteerit. Hahmon taustoitus jää tosin harmillisen kapeaksi, sillä mainituissa elementeissä olisi ollut runsaasti enemmänkin läpikäytävää.

Vähemmän lyhyestä saisi vielä kauniimman virren

Kaiken ylistyksen keskelle mahtuu myös pientä narinaa. The Super Mario Bros. Movien sivuhahmot jäävät vähäisellä ruutuajalla hiukan yksiulotteiseksi. Vaikka vitsejä ja kommentteja piisaa, tekijät olisivat hyvin voineet hiukan syventää tätä osiota.

Elokuva on suunnattu nuoremmalle yleisölle, joten syvällisiin taustoituksiin tai motiiveihin ei varmasti kannatakaan uppoutua. Nykyisellään 92-minuuttinen kokonaisuus on silti jopa turhan tiivistetty. Muutama lisäkohtaus olisi mahtunut helposti mukaan syventämään kokonaisuutta. Esimerkiksi Marion ja Donkey Kongin isäsuhteiden perkaamiselle olisi ollut perustetta, sillä nykyisellään niitä sivuutetaan vain pintapuolisesti. Niin ikään Toadin vitsipankista olisi voinut ammentaa enemmän sutkautuksia.

Rainan ainoa isompi ongelma liittyy juoneen, joka on hyvin suoraviivainen. Kokonaisuus tuo mieleen enemmän Mario Kart -kisan, jossa on ahdettu läjä hauskoja tapahtumia lyhyeen stinttiin. Erityisesti loppusuora huristellaan hurjaa vauhtia. Tämä on toisaalta myös hyvä asia, sillä leffa pitää otteessaan alusta loppuun ilman tarvetta kellon vilkuilulle. Silti ylimääräinen viisi- tai kymmenminuuttinen olisi varmasti mahtunut mukaan.

The Super Mario Bros. Movie ei pelkästään imaise mukaansa nauttimaan pelihahmon ensimmäistä onnistunutta leffaseikkailua. Etenkin Nintendon peleihin perehtyneet nauttivat takuuvarmasti erilaisten silmäniskujen, viittausten ja yksityiskohtien bongaamisesta.

Osa viittauksista on selkeämpiä kuin toiset. Mario Kartin Rainbow Road -ratoihin viittaava kohtaus on hyvin selkeä, kun taas erilaiset voimaesineet sekä vihulaiset voivat olla monille hankalammin yhdistettäviä elementtejä. Erityisen hauskana yksityiskohtana on viittaus vuonna 1985 julkaistun Super Mario Bros. -pelin ensimmäiseen kenttään. Kaikkien jekkujen hoksaaminen vaatii varmasti vielä toisenkin katselukierroksen.

Pelisarjan musiikkeja kuunnelleet ovat alusta asti kuin kotonaan. Alkuperäissäveltäjä Koji Kondo on luonut Marion maailmaan täydellisesti sopivan äänimaiseman, joka vie saman tien mukanaan putkimiehen universumiin. Elokuvan sävellyksistä vastaava Brian Taylor onnistuu tasapainottelemaan hienosti Kondon luomusten sekä uusien kappaleiden välillä. Lopputulos tuntuu koherentilta kokonaisuudelta.

Mukana on myös pop-klassikoita. Esimerkiksi Bonnie Tylerin ikiklassikko Holding Out for a Hero sekä norjalaisen A-ha-yhtyeen Take on Me ovat onnistuneita silmäniskuja 1980-luvun pelien parissa kasvaneille. Ja kun ääninäyttelijöiden joukossa on musiikillisesti lahjakkaita artisteja, saadaan tästäkin ammennettua erittäin hienoja hetkiä. Ainakin lähes täysi Tennispalatsin sali nauroi valtoimenaan.

Yhteenveto

Vaikka arvostelun varrella on mainittu hyviä ja huonoja asioita, ennen kaikkea The Super Mario Bros. Movie saa hymyn huulille. Leffan lyhyt kesto menee hymy korviin asti ulottuen. Kokonaisuus on hulvaton, nostalginen ja koko perheelle täydellisesti sopiva elokuva, jossa riittää mielikuvituksellisia kohtauksia, hauskoja vitsejä sekä löydettäviä salaisuuksia. Samalla se osoittaa, että Mario voi tähdittää onnistunutta pelielokuvaa.

Kyseessä saattaa hyvinkin olla vasta alku elokuvauniversumille. Kuten The Super Mario Bros. Movien lopputekstien jälkeinen kohtaus vihjailee, Nintendo, Universal, ja Illumination saattavat hyvinkin tietää jo seuraavat askelmerkit. Toivottavasti näin myös on, sillä tämän elokuvan perusteella olen valmis maksamaan kaikki kultaiset, punaiset ja siniset kolikkoni myös tulevista rainoista.

The Super Mario Bros. Movien ensi-ilta on Suomessa 6. huhtikuuta 2023.