Realme GT8 Pro - Pika-arvio

Realme GT 8 Pro panostaa samaan aikaan erinomaiseen suorituskykyyn sekä huolettomuuden mahdollistavaan akkukestoon. Snapdragon 8 Elite Gen 5 -suoritin yhdistettynä 16 Gt:n RAM-muistiin tarkoittaa, että sovellukset käynnistyvät nopeasti, ja puhelimessa on runsaasti potkua sekä moniajoon että vaativiin peleihin.

7 000 mAh:n akku on huomattavasti suurempi kuin monissa perinteisissä huippumalleissa. Tämä tarjoaakin mahdollisuuden muuttaa tapaa käyttää puhelinta. Jopa useiden tuntien ruutuajan, kuvaussession, verkkoselaamisen ja pelaamisen jälkeen liikkumavaraa on huomattavasti enemmän kuin monissa kilpailevissa malleissa. Tarvittaessa lisäpuhtia vieläpä saa piuhan kanssa 120 W:n latausteholla ja langattomastikin 50 W:n tahdilla.

Kamerakokonaisuus on todella kunnianhimoinen. Realme on tehnyt yhteistyötä RICOH GR:n kanssa pääkameran optiikan, kuvankäsittelyn, väriprofiilien ja erityisten katukuvaustoimintojen hiomiseksi. Lisäksi puhelimessa on 200 megapikselin telekamera ja 50 megapikselin ultralaajakulmakamera.

Kokonsa puolesta GT 8 Pro ei siis ole puhelin niille, jotka haluavat pienimmän ja kevyimmän lippulaivamallin. Se on suunnattu enemmän niille, jotka haluavat paljon suorituskykyä, pitkää akunkestoa ja parhaiden kamerapuhelimien joukkoon lukeutuvan kuvauslaitteiston.

Realme GT 8 Pro - Hinta ja saatavuus

Realme GT 8 Pro julkaistiin Suomessa alkukesästä 2026. Se on saatavissa useimmilta suurimmilta jälleenmyyjiltä kahtena eri versiona. Edullisemman 12 + 256 gigatavun version hinta on 999 euroa. Hivenen tehokkaammasta 16 + 512 gigatavun mallista joutuu pulittamaan 1 199 euroa.

Suomessa on saatavilla puhelimen sininen ja valkoinen väriversio. Saimme TechRadar Suomessa arvosteluun näistä jälkimmäisen version.

• Arvosana hinnasta: 4 / 5

Realme GT 8 Pro - Muotoilu

Realme GT 8 Prolla on muotoilunsa puolesta melkoinen poikkeus nykymarkkinassa. Ei siksi, että puhelimen muoto olisi dramaattisesti erilainen, vaan siksi, että Realme on tehnyt kameramoduulista vaihdettavan. Emme ole testanneet sitä, koska ylimääräistä kameramoduulia ei tullut testimallimme mukana. Halutessaan on kuitenkin mahdollista vaihtaa pyöreän kameramoduulin ja neliönmuotoisen välillä, joka näyttää melkein robotin päältä. Se, miten merkittävästi asiasta on kyse, riippuu varmasti käyttäjästä. Mielestäni pyöreä kameramoduuli on vallan mainio, eikä sen vaihtamiselle ole luultavasti laitteen elinkaaren aikana tarvetta kuin enintään isomman vahingon tapahtuessa.

Muotoilu itsessään tuo mieleen vahvasti OnePlus 15:n, mikä ei ole suurikaan yllätys. Realme on täyttämässä Suomen ja Euroopan markkinassa OnePlussan jättämän aukon, sillä kummatkin merkit kuuluvat saman emoyhtiön siipien suojaan. Merkittävin ero mallien välillä koskeekin juuri kameralohkoa.

Puhelimen takaosa on viimeistelty mattapintaisella lasilla. Sitä on todella mukava pitää kädessä. Alumiininen kehys näyttää todella tyylikkäältä. Takaosan ja sivujen välinen siirtymä on pyöristetty, jotta suurta puhelinta olisi helpompi pitää kädessä. 218 gramman painollaan sekä mitoiltaan (161,8 x 76,9 x 8,2 mm) GT 8 Pro ei ole kuitenkaan missään nimessä kevyt kapistus. Suuri 6,79-tuumainen näyttö ja akku aiheuttavat pidemmän päälle rasitusta jos puhelinta käyttää pitkään yhdellä kädellä.

Onneksi laite tuntuu todella jämäkältä. Puhelimella on IP66-, IP68- ja IP69-sertifikaatit pölyä ja vettä vastaan.

• Arvosana muotoilusta: 4 / 5

Realme GT 8 Pro - Näyttö

Realme GT 8 Prossa on 6,79 tuuman AMOLED-näyttö 2K-resoluutiolla ja 508 ppi:n pikselitiheydellä. Virkistystaajuus voi nousta tietyissä tilanteissa jopa 144 hertsiin, mikä tarjoaa erittäin sulavia animaatioita ja on erityisen mielenkiintoista peleissä. Se toimii kuitenkin vain tiettyjen pelien kanssa, ja useimmat sovellukset toimivat joko 90 tai 120 Hz:n taajuudella. Se toimi hyvin Call of Duty Mobilen kanssa, vaikka 120 Hz:n ja 144 Hz:n erottaminen on rehellisesti sanottuna vaikeaa taistelun tuoksinassa.

Realme väittää, että näytön maksimikirkkaus on erityisissä olosuhteissa huikeat 7 000 nitiä, kun taas HBM-kirkkaus (High Brightness Mode) on 2 000 nitiä. Maksimiarvot koskevat tiettyjä tilanteita, ja ne mitataan yleensä kirkkaimmilla alueilla. Koko näyttö ei siis aiheuta sokaistumista tai liiallista valospektaakkelia. Käytännössä näyttö on kuitenkin todella kirkas, ja pelit sekä videot ovat katsottavissa jopa kirkkaassa auringonvalossa. Siinä on myös täysi DC-himmennys, erityisominaisuuksia sinisen valon vähentämiseksi ja yötila, joka voi vähentää kirkkautta huomattavasti. Pelaamisessa on myös jopa 360 Hz:n kosketusnäytteenottotaajuus, mikä nopeuttaa vasteaikoja.

Näytön osalta kyseessä on ehta lippulaivapuhelin. Sen resoluutio, virkistystaajuus ja kirkkaus ovat tasolla, jotka eivät jätä toivottavaa.

• Arvosana näytöstä: 4,5 / 5

Realme GT 8 Pro - Käyttöjärjestelmä

Realme GT 8 Prossa on Android 16 -käyttöjärjestelmään perustuva Realme UI 7.0 -käyttöliittymä. Sen niin sanottu Light Glass -design hyödyntää läpinäkyvyyttä, sumennusta ja kolmiulotteisia kuvakkeita.

Tulos näyttää modernilta, ja animaatiot tuntuvat sulavilta. Samalla Realme UI tarjoaa pääsyn erittäin laajaan määrään asetuksia ja mukautusvaihtoehtoja.

Tämä on sekä vahvuus että heikkous. Käyttäjät, jotka haluavat säätää lähes kaikkea, saavat runsaasti vaihtoehtoja. Vastaavasti ne, jotka pitävät hyvin yksinkertaisesta Android-kokemuksesta, saattavat pitää käyttöliittymää turhankin ahdettuna.

On myös syytä mainita, että puhelimessa on esiasennettuna muutamia sovelluksia. Valtaosalle TikTokin ja Netflixin kaltaiset applikaatiot ovat todennäköisesti tarpeen, mutta Temu ja muut turhakkeet jättäisin mieluusti käyttäjän itse ladattavaksi. Tuntuu hivenen turhauttavalta ottaa uusi huippupuhelin käyttöön, jos käyttöönottoon sisältyy tarve poistaa ruudulta ja tallennustilasta läjällinen applikaatioita.

Yksi mielenkiintoisista tekoälyominaisuuksista on kamerasovelluksen AI Framing Master -sommitteluavustin. Sen avulla kamera analysoi kohteen ja ehdottaa parempaa sommittelua, jolloin käyttäjä saa apua esimerkiksi kohteen sijoitteluun kuvassa. Ominaisuus on erityisen hyödyllinen kuvaamista vasta harjoitteleville, kun taas kokeneet valokuvaajat todennäköisesti jättävät sen huomiotta. Tekoälyn analysointi kestää myös muutaman sekunnin, joten monille se on yksinkertaisesti liian hidas. Mainittakoon myös, että sen antamat vinkit ovat englanniksi, mikä hieman latistaa suomenkielisen käyttöjärjestelmän käyttäjän fiilistä.

• Arvosana ohjelmistosta: 3,5 / 5

Realme GT 8 Pro - Kamera

Kamerakokonaisuus yllättää positiivisesti ja tuottaa ajoittain kuvia, jotka ovat joidenkin parhaiden kamerapuhelimien veroisia. Realme on tehnyt yhteistyötä RICOH GR:n kanssa pääkameran optiikan, kuvankäsittelyn ja väriprofiilien suhteen, joten puhelin saa osan RICOH:n kompaktikameroiden fiiliksestä.

Tämä näkyy kameran erityisessä RICOH GR -tilassa, jossa on vain kaksi zoomausasetusta 28 mm:n ja 40 mm:n polttoväleillä. Lopputuloksena on kuvia, joissa on syvät ja eloisat värit ja jotka näyttävät todella ammattimaisilta. Tavallinen kamera tarjoaa kuitenkin myös todella laadukkaita kuvia.

Takana on 50 megapikselin pääkamera, 50 megapikselin ultralaajakulmakamera ja 200 megapikselin periskooppitelekamera optisella kuvanvakautuksella. Etukamera on 32 megapikselin resoluutiolla.

RICOH-yhteistyö tarjoaa muun muassa erityisiä kuvaprofiileja. Lisäksi AI Framing Master voi ehdottaa parempaa kuvan sommittelua, mistä jo aiemmassa osiossa puhuimmekin.

Päivänvalossa pääkamera tuottaa upeita kuvia, joissa on paljon yksityiskohtia. Värit ovat suhteellisen voimakkaita erityisesti punaisen ja keltaisen sävyjen osalta, joten kuvissa on paljon eloa.

200 megapikselin telekamera on yksi puhelimen suurimmista vahvuuksista. Se tuottaa erityisen hyviä tuloksia lyhyellä ja keskipitkällä zoomilla, joissa yksityiskohtien taso on korkea. Korkea resoluutio tarjoaa myös hyvät mahdollisuudet kuvien rajaamiseen jälkikäteen. Tällöin kuvat vievät tallennustilaa noin 30 megatavun verran per kuva.

Muotokuvissa ja lähikuvissa kamera luo miellyttävän luonnollisen taustan bokeh-efektin avulla, mikä saa kohteen erottumaan selvästi.

GT 8 Pro toimii hyvin myös hämärässä. ProXDR-toiminto korostaa kirkkaita alueita. Jos kuitenkin otat kuvia "Yö"-tilassa, yökuvista tulee usein luonnottoman kirkkaita. Mitä tummempia alueet ovat, sitä enemmän keinotekoista ja tekoälyn luomaa valoa saat. Jos valaistus on hämärä eikä liian pimeä, tulos on enimmäkseen hyvä.

Kohinanvaimennus toimii hyvin ja sisätiloissa kamera säilyttää keinovalaistuksen lämpimän sävyn. Tämä antaa esimerkiksi ravintola- ja kahvilakuville luonnollisemman ilmeen.

Puhelin pystyy tallentamaan videota jopa 8K-tarkkuudella. Tällä resoluutiolla saa kuitenkin vain 30 kuvaa sekunnissa. 1080p- tai 4K-tarkkuudella voi tallentaa jopa 120 kuvaa sekunnissa. Onnistunut lopputulos vaatii kuitenkin hyvän valaistuksen. Sama pätee, kun aktivoit kameran "ultravakaa"-toiminnon. Yleisesti ottaen videot olivat teräviä, selkeitä ja yksityiskohtaisia.

Kaiken kaikkiaan GT 8 Pro on selvästi keskimääräistä parempi kamerapuhelin. Erityisesti tehokas pääkamera, 200 megapikselin telekamera ja RICOH GR -toiminnot erottuvat positiivisesti edukseen.

• Arvosana kamerasta: 4 / 5

Realme GT 8 Pro - Suorituskyky

Realme GT 8 Pron suorituskyvyn ydin on Snapdragon 8 Elite Gen 5. Siru on valmistettu 3 nm:n prosessilla ja se voi saavuttaa jopa 4,6 GHz:n suoritintaajuuden. Sitä täydentävät nopea LPDDR5X RAM-muisti ja UFS 4.1 -tallennustila.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että puhelin on erittäin nopea. Sovellukset käynnistyvät välittömästi, moniajo on saumatonta ja vaativatkin tehtävät, kuten kuvien ja videoiden muokkaus, hoituvat ilman havaittavia ongelmia. Puhelin tarjoaa vakaan suorituskyvyn myös pidempien pelisessioiden aikana.

Realme käyttää lämmön hallintaan suurta höyrykammioon perustuvaa jäähdytysjärjestelmää, jota kutsutaan nimellä 7K Ultimate VC Cooling System. Yhdessä GT Boost 3.0:n kanssa tämän pitäisi mahdollistaa korkeiden kuvataajuuksien ylläpitäminen pidempään.

GT 8 Pro on selvästi suunnattu vaativalle käyttäjälle, joka kaipaa parasta mahdollista suorituskykyä. Esimerkiksi pelatessa tai kuvia ja videoita editoidessa huomaa tehojen tuoman sujuvuuden.

• Arvosana suorituskyvystä: 4,5 / 5

Realme GT 8 Pro - Akkukesto

Akku on yksi Realme GT 8 Pron suurimmista vahvuuksista. Kapasiteetti on huimat 7 000 mAh eli sama kuin uusimmissa OnePlus- ja OPPO-puhelimissa. Tämä on huomattavasti enemmän kuin noin 5 000 mAh, joka on perinteisesti ollut huippumallien standardi. Realme käyttää pii-hiili-teknologiaa energiatiheyden lisäämiseksi tekemättä puhelimesta kilpailijoitaan paksumpaa.

Kohtuullisessa käytössä puhelin jaksaa jopa kaksi päivää. Myös keskimääräistä kiireisempänä päivänä on ilo huomata, että akkulatinkia on illalla vielä mukavasti jäljellä.

Kun laturille on viimein tarve, puhelin tukee 120 W:n SuperVOOC-latausta. Jos sinulla on tällainen laturi (se ei sisälly myyntipakkaukseen), voit ladata puhelimen 50 prosenttiin noin 15 minuutissa ja täyteen latinkiin hieman alle 45 minuutissa. Lisäksi langatonta latausta tuetaan jopa 50 W:lla. Emme ole testanneet tätä, mutta Realmen mukaan täyteen langattomaan lataukseen kuluu 79 minuuttia.

• Arvosana akkukestosta: 5 / 5

Kannattaako Realme GT 8 Pro ostaa?

Osta, jos...

Älä osta, jos...

Realme GT 8 Pro - Vaihtoehtoja

Tässä hintaluokassa on monia erinomaisia huippupuhelimia, jotka ovat myös huomiosi arvoisia. Kysymys onkin siinä, mitä arvostat eniten: pitkää akunkestoa, tiettyä ekosysteemiä, raakaa suorituskykyä, monipuolista tekoälyä vai kameraominaisuuksia?

Toisin kuin avoimia vyöhykkeitä hyödyntänyt ykkösosa, Resonant tarjoaa täysin avoimen pelimaailman. Pelaaja ohjaa ykkösosasta tutun Jessen veljeä Dylan Fadenia, joka vapautui Hissin pahansuovasta vallasta edellisen seikkailun loppuvaiheilla.

Nyt Jesse on kadonnut jonnekin toismaailmalliseen Manhattaniin, joten Dylanin tehtävänä on löytää hänet.

Sisarusrakkautta

Control Resonantin tarina on huomattavasti edeltäjäänsä parempi. Dylanin ja Jessen välisen sisarussuhteen luoma tunneside antaa ymmärrettävän koukun tartuttavaksi. Kaksikon lapsuuteen perehtyminen päätehtävien kautta vie mukanaan, ja tarina on muutoinkin helpommin seurattava. Se pitää mielenkiinnon yllä tavalla, johon alkuperäinen Control ei pystynyt.

Sivuhahmokaartin pienuus mahdollistaa sen, että hahmonkehitys keskittyy viisaasti pääasiassa Dylaniin. Yhteyshenkilönä toimiva Zoe De Vera kasvaa tarinan edetessä mielenkiintoiseksi hahmoksi. Alkukankeuksien jälkeen Zoe alkaa nähdä Dylanin muunakin kuin pelkkänä välineenä ja kyselee tältä esimerkiksi tämän musiikkimausta.

Ensimmäisestä pelistä tuttu Emily Pope on niin ikään tärkeä tuki Dylanille. Jesseä läpi ykkösosan auttanut Emily antaa Dylanille toivonpilkahduksia siitä, että hän löytää vielä sisarensa. Nämä vahvat ihmissuhteet tekevät Resonantista vähemmän yksinäisen matkan.

Sci-fistä ja okkultismista kiinnostuneet arvostavat sitä, miten taitavasti Resonant hyödyntää genren ominaispiirteitä. Eräässä erityisen mieleenpainuvassa päätehtävässä Dylanin on selvitettävä kadonneen miehistön kohtalo. Ajan venymisen ja vaihtoehtoisten aikajanojen käyttö pitävät tiukasti otteessaan. Juuri tällaiset hetket tekevät Resonantin tarinasta paitsi tunnetasolla palkitsevan, myös kerronnallisesti mukaansatempaavan.

Älä tyydy vähempään

Hyppäys ykkösosasta Control Resonantiin voi tuntua hämmentävältä. Merkittävät muutokset tuovat radikaaliudessaan mieleen Final Fantasy 7 Remaken sekä Final Fantasy 7 Rebirthin välisen loikan. Tässä tapauksessa siirtyminen avoimeen maailmaan lisää kokemukseen rutkasti asioita, jotka eivät olleet suoraviivaisen edeltäjän kohdalla ajankohtaisia.

Onneksi Resonantin upea taiteellinen suunta sekä liikkumismekaniikat pitävät otteessaan. Siinä missä edeltäjä keskittyi varsin arkisen tylsään virastorakennukseen, jatko-osa ottaa merkittävän loikan rohkeampaan suuntaan.

Pääjuoni vie pelaajaan Faults-tehtäväpisteille, joissa Jessestä voi tehdä havaintoja. Alueet eivät ole erityisen taistelupainotteisia, vaan ne antavat tilaa kasvattaa Dylanin ja Jessen yhteisen historian tuomaa merkitystä.

Pelin edetessä avautuu myös uusia tapoja liikkua. Dylan ei vain kipitä katuja pitkin, vaan menossa hyödynnetään rohkeasti painovoimalla leikittelyä. Pelaaja voikin hyödyntää ympäristössä olevia seiniä ikään kuin lattioiden korvikkeena. Niin ikään tarttumakoukkua hyödyntämällä voi vetää Dylania paikasta toiseen hiukan magneettia muistuttavasti.

Control Resonant tuo myös mieleen Elden Ringin. Sivutehtävissä kohdattavissa vapaaehtoisissa pomotaistoissa avautuu käyttöön uusia hyökkäysliikkeitä. Vaikka nämä kohtaamiset eivät ole pakollisia, niistä käyttöön kilahtava palkkio kannustaa mittelemään näitä köriläitä vastaan.

Mikäli tarina kiinnostaa enemmän, voi pomot kaataa halutessaan myös jälkijättöisesti. Ratkaisu auttaa pelaajaa etenemään kiperämmissä paikoissa, sillä mahdollisen vaikeusastepiikin voi kiertää keräämällä uusia kykyjä ennen etenemistä.

Mukana on monia mielenkiintoisia sivupuuhia. Nämä tarjoavat muuten melkoisen vauhdikkaaseen menoon pieniä hengähdystaukoja. Esimerkiksi yhdessä sivutehtäväkokonaisuudessa autetaan vaihtoehtotodellisuuteen kadonnutta tyttöä palaamaan kotiin. Pelastustalkoot vaativat muista erottuvan taksin bongaamisen kaltaista tarkkuutta, mikä saa pelaajan hetkeksi pysähtymään paikalleen ja keskittymään tapahtumiin. Eikä näissäkään tilanteissa tarvitse silti pelätä sitä, etteivätkö Remedyn kehittäjät olisi keksineet jotain oivaltavaa pelaajan pään menoksi.

Sivutehtävät tarjoavat Dylanille mahdollisuuden käsitellä ahdistustaan sekä syyllisyyden tunnettaan. Pienet askareet vievät päähahmoa eteenpäin niin henkisesti kuin kyvyllisestikin. Kokemuspisteet sekä uudet taidot ovat tietysti pelaajan kannalta tervetulleita herkkuja.

Lähikontaktissa

Siinä missä ykkös-Control keskittyi räiskimiseen, Control Resonantissa toiminta painottuu lähitaisteluun. Muutos on mielenkiintoinen ja rohkea loikka, joka myös tekee selvän eron kahden pelin välille.

Vihollisjoukkoja täytyy kurmuuttaa ensin kunnolla, minkä jälkeen Dylan pääsee teurastuspuuhiin. Sankarin Dominance-kyky tekee hänestä vahvemman ja vaarallisemman, mikä tuntuu toiminnan vilskeessä hauskalta ja erityisesti näyttää tyylikkäältä.

Oman mausteensa tuo Dylanin käyttämä Aberrant-ase, joka ei ole ensimmäisten tuntien aikana kummoinenkaan tappoväline. Vaan kun kokemusta kertyy ja taitoja avautuu, kikkakirja laajenee nopeammilla sekä hitaammilla moukaroinneilla.

Jos aloitat raskaammalla taistelutyylillä ilman kykyä sopeutua sen vaatimuksiin, voivat ensimmäiset tunnit olla melkoista suossa tarpomista. Kyvyt saa halutessaan nollattua ja valittua uudelleen, mutta tätä on rajoitettu. Ratkaisu ei suoranaisesti kannusta kokeilemiseen, vaan koko komeuden ymmärtää vasta teoksen loppusuoralla, jolloin kaikki taidot on saanut avattua.

Valitsimme aluksi ykkösaseeksemme keihään, mutta se ei tuntunut käytössä erityisen luontevalta. Kun nollauksen jälkeen kouraan napsahti perinteisempi leka, tuntui omaan mieleen oleva taistelutyyli yksinkertaisesti hauskemmalta ja nautinnollisemmalta.

Taistelumekaniikka saa jatkuvasti lisäpontta. Kun pelin edetessä saa sytytettyä aseen liekkeihin tai tehtyä vikkelämmästä taistelutyylistään tehokkaampaa, vihollisten murjominen muuttuu väkivaltaisemmaksi ja nopeammaksi. Kannattaakin antaa Resonantille hetki aikaa ennen lopullisen tuomion antamista, sillä ensimmäisten tuntien sekä tarinan ehtoopuolen toiminta ovat aivan eri puista veistettyjä.

Kannattaako Control Resonant pelata?

Pelaa, jos...

Älä pelaa, jos...

Saavutettavuus

Control Resonant sisältää vaikuttavan määrän saavutettavuusominaisuuksia. Näihin kuuluvat muun muassa tekstiasetukset, tekstitykset, värisokeusasetukset ja erilaiset valinnaiset toiminnot.

Pelissä on myös avustustila (Assist mode), jonka avulla voit muokata pelimekaniikkoja mieleisekseen. Voit esimerkiksi säätää Dylanin voimamittarin latautumisnopeutta, mikä nopeuttaa erikoiskykyjen käyttöä. Voit myös tehdä hahmosta voittamattoman.

Tarjolla on jopa mahdollisuus kukistaa viholliset yhdellä iskulla, mikä toimii myös pomoja vastaan. Mikään näistä asetuksista ei myöskään estä saavutusten saamista.

Parhaat juoksukellot ovat nykyään jokapäiväinen näky lenkkeilijöiden ranteissa, minkä lisäksi moni vastaantuleva hölkkäilijä kantaa korvissaan arjen tarpeisiin suunniteltuja langattomia kuulokkeita. Suunto Spark pyrkii ratkaisemaan kaksi asiaa kerrallaan, sillä se tarjoaa urheiluseurannan mahdollistavat urheilukuulokkeet juoksijoiden tarpeisiin.

Open-ear-rakenteeseen luottava Suunto Spark tarjoaa erinomaisen istuvuuden ja käyttömukavuuden. Edes kaltaiseni silmälasipäinen harrastejuoksija ei kokenut korvan kiertävää koukkua häiritsevänä. Tämä on ennen kaikkea kevyen ja huomaamattoman rakenteen ansiota, sillä kuulokkeet painavat vain yhdeksän grammaa. Kun materiaalitkaan eivät hio korvaa, on Spark miellyttävä käytettävä lenkkipolulla.

Malli on suunnattu ennen kaikkea juoksijoiden tarpeisiin, sillä sen urheilutila kattaa tällä hetkellä vain juoksemisen. Lenkkipolkua kuluttava hölkkääjä saa nappien avulla seurattua askelmäärää, treenin kestoa, maakosketusta sekä pystysuuntaista liikettä. GPS-paikannusta vaativa matkan seuranta vaatii siis edelleen urheilukellon käyttöä, mutta jo pelkän Sparkin avulla saa tehtyä juoksemisesta melkoisen paljon nautinnollisempaa. Mikäli tapaat minun tavoin seurata jatkuvasti ranteesta kilometrivauhtia sekä matkan pituutta, poistavat urheilukuulokkeet tämän riesan pois häiritsemästä urheilunautintoa.

Myös muut ominaisuudet koskevat liikkumista ja terveyttä. Mukana on esimerkiksi niskan väsymyksestä varoittava toiminto sekä askelluksen vauhdittamista helpottava metronomi. Perinteisemmät kuuloketoiminnot ovat melko perustasoa. Ääniprofiilit tarjoavat mahdollisuuden säätää kuuntelukokemusta mieluisaksi. Tilaääni sen sijaan jää auttamatta taka-alalle, sillä se heikentää äänenlaatua merkittävästi.

Äänenlaatu on oivallisella tasolla. Kuuntelitpa kevyempää poppia tai menevämmällä poljennolla varustettua tanssimusiikkia, Suunto Spark tarjoaa rahalle erinomaisen vastineen. Tykästyin erityisesti sen kykyyn tuoda metallimusiikkiin olennaiset bassot esiin.

Open-ear-rakenne tarkoittaa tietenkin kompromisseja vastamelutoiminnon saralla. Ympäristön hälinä pääseekin suoraan korviin, joten Suunto Sparkia on vaikea suositella meluisaan ympäristöön.

Kokonaisuutena Suunto Spark on erinomainen vaihtoehto urheilukuulokkeita etsivälle. Jos tykkäät vetää lenkkarit jalkaan ja nauttia lenkkipolkujen rauhasta, on kyseessä mainio haastaja Shokz OpenRun Pro 2:lle.

Suunto Spark - Tekniset tiedot

Suunto Spark - Hinta ja saatavuus

• Hinta 149 €
• Saatavana useilta kotimaisilta jälleenmyyjiltä

Suunto Spark ilmestyi Suomen markkinoille alkukesästä 2026. Kuulokkeiden suositushinta on 149 €. Hintalappu on miellyttävä yllätys, sillä valmistajan edellinen malli Suunto Wing kustansi ilmestyessään 199 euroa. Tosin kyseessä on luujohdekuulokemalli, joten täysi rinnastus ei ole välttämättä reilua. Tästä huolimatta Suunto Sparkin hinta tuntuu ominaisuudet ja äänenlaadun huomioiden mainiolta.

Suunto on kotimaisena valmistajana erittäin tuttu näky eri jälleenmyyjien valikoimissa, ja tämä näkyy myös kuulokkeiden saatavuudessa. Arvosteluhetkellä lähes kaikki suurimmat kaupat myyvät mallia tuttuun suositushintaan.

Kuulokkeet ovat saatavissa kolmessa eri värivaihtoehdossa. Testiin saatiin pirteän oranssi (Coral Orange) malli, minkä rinnalla laitetta kaupataan mustana ja valkoisena versiona.

• Arvosana hinnasta: 5/5

Suunto Spark - Muotoilu

• Vain 9 gramman paino tekee kuulokkeista huomaamattomat
• IP55-luokitus sopii hyvin urheiluun
• Istuvuus voi olla silmälasien kanssa ongelmallista

Open-ear-kuulokkeet tarjoavat vaihtoehdon niille käyttäjille, jotka eivät pidä perinteisemmän kuulokkeen sullomisesta korvakäytävään. Korvan kiertävä joustava koukku ei hierrä ihoa vasten tai aiheuta muutenkaan minkäänlaista epämiellyttävää tunnetta.

Suunto Sparkin valttina on kevyt ja huomaamaton muotoilu. Kuulokkeet painavat vain 9 grammaa per nappi, eikä vaaka näytä latauskotelonkaan kanssakaan kuin 76 grammaa. Lopputuloksena on todella kevyt kokonaisuus, joka tuntuu huomamattomalta niin päässä kuin taskussakin. Toki open-ear-rakenne vaatii hieman enemmän suuremman latauskotelon, mutta vastapainoksi se on myös perinteistä nappikuulokesuojaa kapeampi. Kuten alla olevasta kuvasta voi nähdä, on kotelo hieman pienempi ja kapeampi kuin vuoden takaisessa Huawei FreeArcissa.

Open-ear-kuulokkeet soveltuvat perinteisesti treenaamiseen hyvin, eikä Suunto Spark tee tähän poikkeusta. Kuulokkeet pysyivät juoksulenkin aikana päässä varsin tukevasti siitäkin huolimatta, että silmälasit eivät tee asiaa täysin mutkattomaksi. Siihen kannattaa kuitenkin varata aina hetki aikaa, että kuulokkeet saa tukevasti paikoilleen. Kun samaan aikaan yritti laittaa kuuloketta paikalleen, pitää säntäilevää koiraa kurissa ja työntää lastenrattaita eteenpäin, alkoivat kädet loppua kesken. Lopputuloksena korvan päälle laitettu kuuloke tarjosi hyvän äänenlaadun, mutta se lensi päätä liikuttaessa paikaltaan. Uudelleenasemointi kuitenkin korjasi ongelman sujuvasti.

Se, pitääkö erillisistä kuulokkeista enemmän kuin esimerkiksi Shokz OpenRun Pro 2:n sankamaisesta muotoilusta, on vahvasti makuasia. Sparkit on helpompi pitää korvissa esimerkiksi pyöräillessä tai pipon kanssa. Tämän vuoksi itse suosin Suunton valitsemaa rakennetta.

Koukkumaisella rakenteella varustetut kuulokkeet voivat olla tästä huolimatta ärsytyksen aihe monelle silmä- tai aurinkolasien kanssa urheilevalle. Kun korvan päällä on kaksi sankaa, voi se tuntua yhdeltä liikaa. Asiaa kannattaakin kokeilla ennen ostopäätöksen tekemistä.

Lopulta muotoilun onnistuminen arvostellaan käyttökokemuksessa. Suunto Spark tuntui lenkillä päässä hyvältä ja huomaamattomalta, eikä open-ear-rakenne aiheuta minkäänlaista kipuilua tai ärsytystä korvan sisällä. Vastapainoksi vastamelutoiminto jää haaveeksi, mutta itse en sitä maastossa liikkuvana osaa kaivata. Vaikka kaupungin vilinässä asian kyllä huomaa, tällöin esimerkiksi takaa tulevan pyöräilijän tai auton kuuleminen ei ole välttämättä lainkaan huono asia.

• Arvosana muotoilusta: 4,5/5

Suunto Spark - Ominaisuudet

• Metronomi sekä muut urheilutoiminnot auttavat lenkkeilijää
• Luonnollinen vaihtoehto urheilukellolle
• IP55-luokitus vesi- ja pölytiiviydestä

Suunto on tunnettu erityisesti urheilukäyttöön suunnatuista tuotteistaan, joten Sparkin osalta odotukset ovat korkealla. Tälle on myös katetta, sillä kyseessä on mielenkiintoinen vaihtoehto urheilijalle, jolle parhaiden urheilukellojen tarjoamat tiedot aiheuttavat informaatioähkyn.

Suunto Spark seuraa urheilutilassa (Sport Mode) ollessaan juoksulenkkiäsi. Kuulokkeet mittaavat askeltiheyttä, maakosketusta, pystysuuntaista heilahtelua, treeniin kuluvaa aikaa sekä askelmäärää. Halutessaan Suunto-kellon avulla saa lisäksi lisätietoja vauhdista, sykkeestä ja muista perustiedoista, mutta nämä eivät ole pakollisia.

Yksi mielenkiintoisimmista toiminnoista on metronomi, joka antaa kuulokkeisiin halutun askeltahdin. Toiminnon aktivointi tekee musiikinkuuntelusta käytännössä mahdotonta, mutta samalla se voi auttaa etenkin aloittelevaa juoksijaa pysymään sopivassa tahdissa. Suunto-tukisovelluksen avulla voi asettaa itselleen sopivan rytmin tuloskunnon varmistamiseksi.

Siitä on kuitenkin annettava hieman miinusta, että ainakin tässä vaiheessa Suunto Sparkin urheilutila koskee vain juoksemista. Esimerkiksi pyöräily ei ole siis vielä mukana. Toivottavasti tällä saralla otetaan tulevaisuudessa askelia eteenpäin.

Erikoisempien toimintojen joukkoon lukeutuvat kaulan väsymisen seuraaminen sekä kaulan liikkeiden arviointi. Näistä ensimmäinen varoittaa käyttäjää pysymästä liian pitkään samassa asennossa.

Suunto Spark on IP55-luokiteltu, joten se kestää treeniin kuuluvat hiet sekä vesisateet. Tällä saralla on kuitenkin otettu hieman takapakkia IP67-luokitelluista Suunto Wing -kuulokkeista. Tokkopa tämä kuitenkaan on monelle isompi ongelma, sillä esimerkiksi perisuomalaisessa syyssateessa juokseminen ei aiheuta huolta laitteiden kestävyydestä.

Kuulokkeissa on myös mikrofoni, jonka avulla esimerkiksi puhelut onnistuvat urheilun aikana vaivatta. Halutessaan soiton voi hyväksyä tai hylätä erilaisilla päänliikkeillä. Käytännössä tämä onnistuu nyökyttelemällä tai päänpudistuksella. Ominaisuutta voi säätää Suunto-tukisovelluksen avulla, joka on saatavissa sekä Android- että iPhone-puhelimille. Mikäli päänheiluttelu ei houkuta, voi ominaisuudet luonnollisesti kytkeä pois päältä. Itse en tästä erityisesti välitä, sillä lenkkeilyn taustalla soiva musiikki saa monesti hieman fiilistelemään. Kun pään heiluttelu biisin tahtiin vaihtaa kappaletta, viilenee tunnelma nopeasti.

Päänliikeohjauksen ohella voi hyödyntää kuulokkeissa olevia kosketuspainikkeita. Toimintoja voi mukauttaa ja hallita tukisovelluksessa, joten komennot saa halutessaan kytkettyä mieluisiksi. Itse olen aina inhonnut yhdellä napautuksella aiheutettavia vahinkoja, joten asetin pikakomennot kaksois- ja kolmoisnapautuksiin. Tämä vähentää vahinkokosketusten määrää roimasti.

Lopuksi on vielä hyvä mainita puhekäyttöön mainiosti riittävät mikrofonit sekä varsin pätevä akkukesto. Suunto lupaa kuulokkeiden jaksavan seitsemän tuntia sekä latauskotelon kanssa yhteensä 36 tuntia. Lukemat vastasivat testijakson aikana kokemustani.

Kokonaisuutena ominaisuuslista on hyvällä tasolla. Suunto Sparkin suurin vahvuus on sen kevyessä treeniseurannassa, joka palauttaa juoksemiseen luonnollisuuden tunteen. Ainakin itselläni on paha taipumus juosta aina omaa ennätystä tai maksimia vastaan, jolloin treenihetkessä voi lähes maistaa veren suussa. Kun kuulokkeet eivät näytä tietoja reaaliajassa, voi liikkuessa keskittyä vain ympäristöön sekä suoritukseen. Tämä palauttaa lenkkeilyyn sitä luonnollisuutta ja aitoutta, jonka lukuisat älylaitteet ovat viimeisten vuosien aikana vieneet.

• Arvosana ominaisuuksista: 4/5

Suunto Spark - Äänenlaatu

• Äänenlaatu on todellinen yllättäjä
• Mukana neljä esiasetettua ääniprofiilia sekä viisikaistainen taajuuskorjain
• Tilaääni kuulostaa kelvottomalta

Vaikka Suunto on panostanut urheilullisiin toimintoihin, kuulokkeet tekevät vaikutuksen myös varsinaisessa päätehtävässään. Äänenlaatu on open-ear-rakenteen rajoitteet huomioiden erinomainen genremieltymyksistä riippumatta.

Suunto-tukisovelluksessa on neljä esiasetettua ääniprofiilia, joista oletuksena käytössä oleva Legendaarinen-tila soi itselleni kaikista miellyttävimmin. Halutessaan voi myös tehostaa bassoa, diskanttia tai lauluääntä, mutta nämä tapahtuvat muiden äänialojen kustannuksella. Onpa tarjolla myös mahdollisuus mukauttaa kuuntelukokemusta viisikaistaisella taajuuskorjaimellakin.

Aloitin testijakson rauhallisemmalla, kitaravetoisella tunnelmoinnilla. Anatheman tunnelmoiva Fragile Dreams soi Spark-kuulokkeilla kauniisti mutta silti eläväisesti. Kitarat soivat alkuun heleän lempeästi ennen rokkaavamman vaihteen alkamista. Tällöinkin rummut ovat selkeästi kuultavissa. Myös lauluääni soi selkeästi ja kokonaisuuteen hyvin sopien.

Open-ear-kuulokkeet joutuvat monesti tekemään kompromisseja erityisesti basson saralla, mutta tällä kertaa näin ei onneksi ole. Vaikka perinteiset kuppikuulokkeet tarjoavat tietenkin vielä enemmän jytyä, sopii Suunto Spark vallan mainiosti tanssi- ja metallimusiikin fanille. Insomniumin Arch Of The Sky ei tunnu vauhdikkaan ja äänivalliin luottavan kertosäkeen aikana jäävän samalla tavalla latteaksi kuin monella takavuosien open-ear-mallilla olisi käynyt. Päinvastoin jopa, kuuntelukokemuksessa on kaivattua potkua yllättävänkin paljon. Hieman diskomaisempi Rabbit Cultin kappale Pink Rifle jatkaa samalla tiellä. Biletunnelma nousee esiin energisenä, joten lenkillä huomaa nyökyttelevänsä kappaleen tahdissa.

Aivan puhtaita papereita ei voi silti antaa. Suunto-sovelluksesta aktivoitavissa oleva tilaääni tuntuu hämmästyttävän puutteelliselta. Ensikosketuksella epäilin sen toiminnassa olevan jotain vikaa, mutta näin ei kuitenkaan ollut. Sinänsä tilantuntu on ilmeinen ja päätä liikuttelemalla voi havaita eri soittimien tulevan eri suunnista, mutta äänimaisema itsessään jää kauaksi laadukkaasta. Toiminnon käyttö jäikin itsellä nopeasti taka-alalle.

Se on kuitenkin syytä huomata, ettei open-ear-rakenne mahdollista vastamelutoimintoa. Ympäristön hälinä pääseekin sujuvasti korviin. Asia ei itseäni vaivannut liiaksi työmaa-alueen ohi kulkiessa, mutta audiofiilit tietävät katsoa toisenlaisten kuulokkeiden suuntaan.

• Arvosana äänenlaadusta: 4,5/5

Suunto Spark - Arvosana

Kannattaako Suunto Spark ostaa?

Osta, jos...

Älä osta, jos...

Suunto Spark - Vaihtoehtoja

Terveystiedot sekä niiden tarkkuus tuntuvat olevan nykyisin aina keskiössä, kun uusia premium-tasoisia älykelloja julkaistaan. Tavallinen aktiivisuusrannekekin tietää kehosi toiminnoista enemmän kuin sinä itse, mutta pelkät luvut, tilastot ja mittarit ovat ilman tarkempaa analyysia vain numeroita. Päivän mittaan mitattu veren happipitoisuus tai unen aikainen sykevälivaihtelu kun eivät itsessään kerro, kuinka hyvässä kunnossa olet.

Siksi Samsung Galaxy Watch 9 tuntuu raikkaalta tuulahdukselta. Sen merkittävin uudistus ei ole uusi seurattava terveysominaisuus tai uusi mitattava terveystieto, vaan jotakin yksinkertaisempaa. Se hyödyntää Samsung Health -palvelun tuoreita muutoksia ja tarjoaa kerättyyn tietoon perustuvia, käytännönläheisiä neuvoja.

Kyseessä on kokonaisvaltainen älykello. Kaikki treenit ja kehon tiedot tiivistetään ”Fitness Index” -kuntoluokitukseksi, joka vertaa hyvinvointiasi eri osa-alueilla muiden Samsung-käyttäjien keskiarvoihin. Näiden pohjalta kello auttaa laajentamaan liikuntarutiineja kunnon kohentamiseksi. Unirytmi, päivittäinen aktiivisuus ja syke puolestaan ​​muodostavat ”Energy Score” -energiapisteet, jotka auttavat ajoittamaan treenit sekä huilipäivät mahdollisimman hyvin.

Pelkästään näiden toimintojen ansiosta Samsung Galaxy Watch 9 on huomattavasti hyödyllisempi kuin useimmat kilpailijansa, sillä se antaa kerätylle tiedolle todellista merkitystä. Sen älykkäät ominaisuudet saattavat tuntua tarpeettomilta älylaitteiden nimiin vannoville aktiiviurheilijoille, mutta tavalliselle kunnostaan ​​kiinnostuneelle käyttäjälle kello on erittäin hyödyllinen.

Täydellisyyteen ei kuitenkaan ylletä. Loppukesästä 2026 julkaistussa mallissa on älykelloille tyypillisiä puutteita: käyttöliittymän navigointi ja tietojen sijainti voivat toisinaan tuntua epäloogisilta, minkä lisäksi kello naarmuuntuu sekä kuluu arjen patinan keskellä turhan näkyvästi. Vielä merkittävämpi ongelma on heikko akunkesto: yhdellä latauksella pärjää noin päivän, eikä sekään ole pitkän treenin tekevälle täysin itsestäänselvyys. Tämä on ollut Samsungin kelloille tyypillinen heikkous jo pitkään, mutta kun esimerkiksi Huawei Watch GT 7 yltää jopa kahden viikon akkukestoon, on asiasta vaikea olla marisematta. Myös se on hyvä huomata, että osa ominaisuuksista toimii ainoastaan Samsung Galaxy -älypuhelimen kanssa. Sinänsä suurista menetyksistä ei puhuta, mutta on asia silti sääli muiden Android-luurien nimeen vannoville.

Kaikesta huolimatta Samsung Galaxy Watch 9 tuntuu ominaisuuksiensa ja suorituskykynsä puolesta yhdeltä helpoimmin lähestyttävistä älykelloista, joita markkinoilta on tällä hetkellä saatavilla. Se onkin oivallinen paikka ensimmäisen älykellon ostamista harkitseville, sillä yksinkertaisuus ja rahalle saatava vastine ovat oivallisella tolalla.

Samsung Galaxy Watch 9 - Tekniset tiedot

Samsung Galaxy Watch 9 - Hinta ja saatavuus

• 40mm alkaen 409 €
• 44mm alkaen 439 €
• Julkaistu heinäkuussa 2026

Samsung Galaxy Watch 9 esiteltiin Galaxy Unpacked -tapahtumassa 22. heinäkuuta 2026 yhdessä Galaxy Watch Ultra 2:n, Galaxy Z Fold 8:n ja Galaxy Z Fold 8 Ultran kanssa.

Kellosta on saatavilla useita eri versioita. Voit valita Bluetooth- tai LTE-yhteyden, 40 tai 44 millimetrin koon sekä erilaisia ​​runko- ja rannekevaihtoehtoja. Alla on esitetty hintoja neljälle pääasialliselle kokoonpanolle.

Kello on siis hieman edullisempi kuin Apple Watch Series 11, joskin Applen kellot ovat kokonsa puolesta hieman suurempia. Se on kuitenkin hieman kalliimpi kuin Galaxy Watch 8 -edeltäjänsä. Hinnannousu on harmillista, mutta nykyisessä markkinatilanteessa asiaa on vaikea pitää suurena yllätyksenä.

On hyvä huomata, että monet Galaxy Watch 9:n uusista ominaisuuksista ovat peräisin Samsung Health -applikaatiosta. Koska myös muut mallit hyödyntävät samaa tukisovellusta, eivät toiminnot jää uusimman kellon yksinoikeudeksi. Ominaisuudet eivät ole välttämättä yhtä tiiviisti integroituja kellon käyttöliittymään samalla tavalla kuin Watch 9:ssä, mutta toisaalta hintalappu voi olla merkittävästi huokeampi.

Jos Galaxy Watch 9:n tärkeimmäksi valtiksi tarkoitetut terveystiedot eivät kiinnosta, tarjolla on monia edullisempiakin vaihtoehtoja. Jos tarvitset vain tavallisen älykellon tai aktiivisuusrannekkeen, voit löytää vaihtoehdon, joka tarjoaa huomattavasti parempaa vastinetta rahalle.

• Arvosana hinnasta: 4/5

Samsung Galaxy Watch 9 - Muotoilu

• Ohut ja kevyt
• 3 000 nitin näyttö on hyvä aurinkoisessakin kelissä
• Muotoilu ei ole muuttunut Watch 8 -edeltäjästä

Samsung Galaxy Watch 9 on ulkoisesti täysin samanlainen kuin edeltäjänsä. Saat saman pyöreän näytön, joka on sijoitettu metalliseen "tyynyyn". Yhtäläisyydet ovat enemmän kuin esteettisiä: muotoilullisesti tämä on periaatteessa sama kello.

Tämä ei ole kuitenkaan kritiikkiä, sillä annoimme Watch 8:n muotoilulle vuosi sitten täydet viisi tähteä. Se on tyylikäs kello, jonka oikeassa reunassa on kaksi hädin tuskin ulkonevaa painiketta. Kello on tarpeeksi pieni, jotta sitä on mukava käyttää nukkuessa sekä tarpeeksi kevyt pysyäkseen jämäkästi paikallaan juoksulenkin aikana.

Kellolla on 5ATM-luokitus vedenkestävyydelle eli sen kanssa on mahdollista pulahtaa jopa 50 metrin syvyyteen. MIL-STD-810H-sertifikaatti taasen takaa suojan äärimmäisiltä lämpötiloilta, korkeudelta, pölyltä, putoamiselta ja muilta vahingoilta. Lisäksi kello on myös IPX8-luokiteltu. Se siis kestää arjen patinaa sekä vahinkoja, vaikkakin erilaiset naarmut sekä muut kulumat ovat melko väistämättömiä.

Yhtäläisyydet ulottuvat näyttöön. Super AMOLED -paneeli, jonka kirkkaus on enintään 3 000 nitiä, on miellyttävä ja kirkas katsottava jopa kirkkaassa syysauringossa. Sen lukeminen ei tuottanut testijakson aikana pienintäkään ongelmaa.

Näyttö reagoi kosketuksiin ja pyyhkäisyihin pääosin hyvin, mutta muutaman kerran se ei tunnistanut näytön ulkopuolelta alkanutta kosketusta. Kompaktimmassa 40 millimetrisessä mallissa eleiden tekeminen voi siis vaatia hieman tarkkuutta.

Kellon saa halutessaan Sport-, Misty- tai kangasrannekkeella, minkä lisäksi värivaihtoehtoja on useita. Sopiva hihna kannattaakin valita tarkoin, sillä kuten kellojen kohdalla aina, epämieluisa materiaali voi aiheuttaa ihottumaa tai muuta ärsytystä. Onneksi tarjolla on kattavasti vaihtoehtoja, minkä lisäksi rannekkeen vaihtaminen on helppoa kellon rungossa olevan kätevän pikavapautusmekanismin ansiosta.

Kellon käyttöliittymä vaikuttaa päällisin puolin yksinkertaiselta, mutta sen opetteleminen nopeuttaa käyttöä merkittävästi. Kuten tyypillistä on, pyyhkäisy alas avaa pika-asetukset ja pyyhkäisy oikealle ilmoitukset. Myös sovellusvalikon saa näkyviin pyyhkäisemällä ylöspäin. Vasemmalle pyyhkäisemällä pääsee käsiksi ”ruutuihin” (Tiles), jotka ovat käytännössä kellon omia, muokattavissa olevia widgetejä. Niiden avulla näkee helposti mittaustietoja, voi käynnistää tiettyjen aktiviteettien seurannan tai tarkastella tietoja sää- ja kalenterisovelluksista. Kun näitä oppii käyttämään, muuttaa koko kello entistä kokonaisvaltaisemmaksi älylaitteeksi.

Käyttökokemus ei ole aivan täydellinen, ja navigoinnissa on muutamia melko ärsyttäviäkin piirteitä. Sovellusten vaihtaminen lennosta on esimerkiksi turhan hankalaa: jos seuraat pyörälenkkiä, käytät samalla Google Mapsin navigointia ja hallitset musiikkia Spotifyssa, joudut jatkuvasti palaamaan päävalikkoon sen sijaan, että voisit vain pyyhkäistä valikosta toiseen.

• Arvosana muotoilusta: 5/5

Samsung Galaxy Watch 9 - Ominaisuudet

• Tiivistetyt terveystiedot antavat yksinkertaisen ja näppärän kokonaiskuvan
• Antaa hyviä neuvoja ja palautteita
• Osa toiminnoista vaatii Samsung-puhelimen

Samsung Galaxy Watch 9:n ominaisuudet keskittyvät uudistettuun Samsung Health -sovellukseen. Keskeisimpänä asiana kello ja sovellus eivät enää vain kerää terveys- ja treenitietojasi, vaan se tiivistää datan muutamaksi avainmittariksi. Näiden pohjalta laite tarjoaa palautetta ja analyysejä.

Jotkin näistä ovat todella hyödyllisiä. Kuntoindeksi (Fitness Index) oli kätevä tapa vertailla vahvuuksiani ja heikkouksiani eri osa-alueilla, kun taas sydänterveyttä seuraava toiminto (Heart Health) kannustaa hyviin pumpun ikää edistäviin tottumuksiin. Kaikki ominaisuudet eivät kuitenkaan ole yhtä onnistuneita: päivittäisen kardio-kuormituksen (Daily Cardio Load) pitäisi auttaa arvioimaan, liikkuuko käyttäjä riittävästi, mutta se huomioi vain kirjatut treenit eikä varsinaista aktiivisuutta. Kun laite antaa kriittistä palautetta esimerkiksi 20 000 askeleen päivän jälkeen, tuntuu kommentti hieman kohtuuttomalta. Samoin energiatasoa kuvaava pistemäärä antaa hyvin vaihtelevia tuloksia, sillä katkonaisen yön jälkeen uupuneena herännyt tuskin haluaa kuulla energiatason olevan huippuluokkaa.

On joka tapauksessa hienoa, että Samsung Health todella hyödyntää Watch 9:n keräämää tietoa. Unipisteiden, univalmennuksen ja aiemmin mainitun kuntoindeksin kaltaiset ominaisuudet voivat antaa hyödyllisiä vinkkejä eri tavoitteiden saavuttamiseen. Viimeksi mainittu työkalu voi esimerkiksi tarjoa näkemyksiä terveystavoitteiden saavuttamiseksi ja esitellä ajan mittaan tapahtunutta kehitystä.

Tulokset vaihtelevat kuitenkin merkittävästi. Toistaiseksi vielä beta-vaiheessa oleva juoksuvalmennnus antoi lähes koomisen arvion juoksutottumuksistani. Se ehdottikin neljän viikon harjoitusohjelmaa, jonka olisin voinut suorittaa kahdessa päivässä.

Jotkut saattavat pitää Samsung Galaxy Watch 9:n lähestymistapaa hieman liian yksinkertaistettuna. Jos lukeudut käyttäjiin, joille uusimpien Garmin-urheilukellojen tarjoamat mittaukset ovat raamattuun vertautuvia lukemia, halunnet pysyä jatkossakin kilpailijan leirissä.

Yllätyimme siitä, mitä kaikkea Galaxy Watch 9 pystyi seuraamaan. Sen antureilla voi mitata esimerkiksi kehon koostumusta sekä stressi- ja antioksidanttitasoja. Tulokset eivät tietenkään vastaa tarkkuudeltaan varsinaista lääketieteellistä tutkimusta, mutta ne antavat hyödyllistä osviittaa elimistön tapahtumista. Arvostin myös suuresti juoksulenkkien aikana saatavaa tietoa hikoilun aiheuttamasta nestehukasta, sillä sen avulla tietää juoda riittävästi vettä hölköttelyn päätteeksi.

Testauksen aikana yhdistin Galaxy Watch 9:n sekä Samsung-puhelimeen että myöhemmin muunmerkkiseen puhelimeen. Valitettavasti jotkin ominaisuudet, kuten EKG-mittaus ja verenpaineen seuranta, on rajattu vain Galaxy-laitteiden omistajille. Jos siis käytät muuta kuin Samsungin puhelinta, maksat osittain yksinkertaisesti turhasta.

Bluetooth-yhteys on yleisesti ottaen luotettava. Yhteydessä ilmeni muutamia odottamattomia katkoja, mutta kello muodosti yhteyden puhelimeen uudelleen vaivattomasti suurimman osan ajasta. Vain kerran jouduin käynnistämään kellon uudelleen yhteyden palauttamiseksi.

Kuntoiluominaisuuksien lisäksi Galaxy Watch tarjoaa runsaasti hyödyllisiä lisätoimintoja, kuten taskulampun, musiikin hallinnan ja sovelluskaupan lisätoimintoja varten. Arvostin erityisesti mahdollisuutta asettaa värinähälytyksiä – näin ranteessa tuntuva herätys ei herättänyt vieressä nukkuvaa kumppaniani – sekä mahdollisuutta asettaa hälytyksiä suoraan ranteesta ennen nukkumaanmenoa.

• Arvosana ominaisuuksista: 4/5

Samsung Galaxy Watch 9 - Suorituskyky

• Tarkka treeni- ja uniseuranta
• Vain päivän akkukesto
• Runsaasti harjoitustiloja, mutta niiden laatu vaihtelee

Aloitetaanpa Samsung Galaxy Watch 9:n suurimmasta heikkoudesta eli akunkestosta. Kello kesti testijakson aikana yleensä yhden päivän aktiivista käyttöä, jos tähän sisältyi treenaamista, uniseurantaa sekä ilmoitusten lukemista. Kiireisinä päivinä jouduin itse asiassa lataamaan kelloa hieman lisää iltapäivällä.

Vain yhden päivän akunkesto ei ole ihanteellinen tilanne, sillä laitteen lataaminen vie merkittävän osan mahdollisesta käyttöajasta sekä mittaustuloksista. Vähentämällä treenien määrää, kytkemällä pois ranteen nostolla aktivoituvan näytön ja vähentämällä ilmoitusten käsittelyä sain akun kestämään lähemmäs kaksi päivää, mutta kaikki eivät välttämättä halua kytkeä pois monia hienon älylaitteen ominaisuuksia.

Aktiivisuuden seurannan osalta Samsung Galaxy Watch 9 osoittautui pääosin tarkalta. Sen sijaintitiedot vastasivat muiden käyttämieni vempaimien ja GPS-paikannustyökalujen tuloksia. Myös syketiedot olivat vertailukelpoisia toisen samanaikaisesti käyttämäni urheilukellon kanssa.

Unen seuranta on hieman epävarmempaa. Kello tunnisti erinomaisesti eron varsinaisen unen ja pötköttelyn välillä; se vältti puettavien laitteiden yleisen ongelman, jossa nukkumaanmenoa edeltävä lukeminen tai heräämisen jälkeinen löhöily lasketaan virheellisesti uneksi. Se ei kuitenkaan aina havainnut yöllisiä heräämisiäni, eikä toisinaan raportoinut kaikkia unitietoja heräämiseni jälkeen. Uniseurannan kannalta on kuitenkin keskeistä, että kellon ohut ja kevyt muotoilu ei häiritse lepohetkeä.

Kellon univalmennusominaisuus on varsin hyödyllinen. Testin jälkeen sain tietää nukkuvani kuin pingviini, ja sain tehtäviä paremman unen saavuttamiseksi. Koska monet näistä perustuvat käyttäjän omiin ilmoituksiin, valehtelin hieman – ei, en oikeasti meditoi ennen nukkumaanmenoa – mutta vinkit nopeaan sängystä nousemiseen herätyksen jälkeen olivat käteviä.

Yleisesti ottaen Samsung Galaxy Watch 9 tunnistaa tauot treenin aikana: kun pysähdyin liikennevaloihin, kello tunnisti, milloin olin paikallani ja milloin jatkoin matkaa. Harjoitusten automaattisessa seurannassa se on kuitenkin hieman ailahtelevampi. Kun otin kellon mukaan lomalle ja vaelsin päiviä kaupungilla, kävelyt taltioituivat vaihtelevalla menestyksellä. Tähän toimintoon ei kannata täysin luottaa.

Galaxy Watchin valikossa on tarjolla noin kymmenen eri lajia, mutta voit helposti lisätä niitä valmiista luettelosta tai luoda oman lajin, jos suosikkisi puuttuu. Nämä lajiprofiilit ovat usein melko yksinkertaisia ​​– esimerkiksi bouldering-profiilissa pystyin seuraamaan vain kestoa ja kulutettuja kaloreita – mutta kaikki tämä kerryttää tietoja kuntoilutilastoihin.

Valitettavasti treenitietojen perkaaminen jälkikäteen on hämmästyttävän vaikeaa. Tietääkseni aiempia treenejä ei voi tarkastella itse kellosta, ei edes Samsung Health -sovelluksen kautta. Samsung Healthissa näkyvät kyseisen päivän suoritukset, mutta pitkä lista aiemmista treeneistä on piilotettu sovelluksessa todella hankalaan paikkaan. Samsung ei ilmeisesti usko käyttäjän haluavan tarkastella aiempia tietoja, mutta itse pidän tällaista vertailua usein hyödyllisenä.

• Arvosana suorituskyvystä: 4/5

Kannattaako Samsung Galaxy Watch 9 ostaa?

Osta, jos...

Älä osta, jos...

Samsung Galay Watch 9 - Vaihtoehtoja

JBL Live Flex 4 saattaa olla täydellinen valinta käyttäjälle, joka priorisoi kuulokkeiden valinnassa käyttömukavuutta. Kuulokkeiden istuvuus tekee niistä ihanteelliset liikkuvassa arjessa, sillä ne eivät ala perinteisten korvakäytävään työnnettävien mallien tavoin ärsyttämään korvia pitkienkään stinttien aikana. Voit silti hyödyntää aktiivista taustamelun vaimennusta (ANC) tai läpikuuluvuustilaa sulkeaksesi ulkomaailman pois mielestä tai pysyäksesi tietoisena ympäristöstäsi.

JBL Live Flex 4 -kuulokkeiden todellinen vetovoima piilee kuitenkin niiden älykkäässä latauskotelossa. Kotelossa on kosketusnäyttö, jonka avulla voi säätää esimerkiksi vastamelutoimintoa, taajuuskorjainta ja musiikkitoistoa ilman puhelimen esiin kaivamista. Tämä on erittäin kätevä vaihtoehto erityisesti puhelimen JBL Headphones -tukisovelluksen käynnistämiselle.

Onko älykotelo vain turha mainoskikka? Ehkä hieman, mutta sillä on myös rutkasti käytännön hyötyä arjen keskellä. Kotelo reagoi kosketukseen erinomaisesti ja sisältää valtavan määrän ominaisuuksia. Edellä mainittujen toimintojen lisäksi Flex 4 -kotelolla voi säätää puheluäänen asetuksia, aktivoida tilaäänen, vaihtaa äänilähdettä ja käyttää jopa kuten ajastimen tai taskulampun kaltaisia toimintoja. Näin ollen nämä kuulokkeet kilpailevat helposti parhaiden langattomien nappikuulokkeiden kanssa niin ominaisuuksiltaan kuin käytettävyydeltäänkin.

JBL Headphones -sovellus tarjoaa kuitenkin vielä hieman enemmän toiminnallisuuksia. Sen avulla voit esimerkiksi asettaa kuulokekotelon näytölle oman taustakuvan tai ottaa käyttöön korkearesoluutioisen LDAC-koodekin äänenlaadun parantamiseksi. Se tosin vaatii soittolaitteelta LDAC-tukea, joten erityisesti iPhone-käyttäjät jäävät automaattisesti rannalle ruikuttamaan.

Jo aiemmin sivuutettu aktiivinen melunvaimennus toimii tässä mallissa yllättävän hyvin. JBL Live Buds 4- ja Live Beam 4 -malleissa on korvakäytävän tiivistävä rakenne, joten niiden vastamelutoiminnolta sopi ennakkoon odottaa enemmän. Yllättäen ne osoittautuivat kuitenkin tällä osa-alueella melko keskinkertaisiksi. Kilpailijoihin verrattuna Live Flex 4 onnistuu puolestaan vaimentamaan ympäristön ääniä varsin hyvin.

Avoimen rakenteen vuoksi terävämmät äänet toki kuuluvat läpi, mutta kävellessä tai toimistossa työskennellessä esimerkiksi ohi ajavien autojen ja kollegoiden näppäimistön naputuksen äänet vaimenivat tehokkaasti. Vaikka avoimella rakenteella onkin rajoitteensa, Flex 4 -mallin parannettu ”True Adaptive Noise Cancelling 2.0” -teknologia osoittautuu erinomaisen toimivaksi.

Flex 4:n kuuden mikrofonin järjestelmä takaa myös selkeät puhelut. Vaikka ääni ei aina erotu täydellisen terävästi taustamelusta, puhe on silti täysin ymmärrettävää. Toimintoa testattiin esimerkiksi WhatsAppin ääniviestejä hyödyntämällä, joissa kuulokkeet ajoivat liikkeellä ollessakin asiansa erinomaisesti.

Lisäksi kuulokkeiden akunkesto on varsin hyvä. Flex 4 tarjoaa seitsemän tuntia toistoaikaa vastamelutoiminnon ollessa aktivoituna ja jopa 10 tuntia sen ollessa pois päältä. Latauskotelon kanssa kokonaisaika nousee parhaimmillaan 48 tuntiin. Tämä on huomattavasti parempi tulos kuin langattomalla latauksella varustetuissa uusissa AirPods 5 -kuulokkeissa, jotka sijoittuvat melko pitkälti samaan hintaluokkaan. Myös Flex 4 tukee langatonta latausta, mikä on aina tervetullut ominaisuus.

Vaan ominaisuudet sikseen, sillä on aika siirtyä kuulokkeiden kohdalla keskeisimpään osa-alueeseen. Miltä JBL Live Flex 4 -kuulokkeet siis oikein kuulostavat? Aloitan toteamalla, että audiofiilien silmissä Live Buds 4 ja Live Beam 4 suoriutuvat Flex-mallia paremmin. Tämä johtuu yksinomaan avoimesta rakenteesta ja sen mahdollistamasta väljemmästä istuvuudesta. Sen vuoksi ääni ei keskity yhtä voimakkaasti korvakäytäviin, ja erityisesti matalat taajuudet jäävät sitä myöten väistämättä hieman vähemmälle huomiolle. Kyseessä on tyypillinen murhe avoimen rakenteen kuulokkeille, mutta tästä huolimatta Flex 4 -kuulokkeet yllättivät hyvällä äänenlaadullaan.

Ne luovat rakenteen huomioiden melko laajan ja avaran äänimaiseman, jossa myös basso on varsin vaikuttava. Oletusarvoisella Studio-taajuuskorjainasetuksella Flex 4 tarjoaa hyvän tasapainon koko taajuusalueella. Koin tosin matalien taajuuksien jäävän hieman vaatimattomiksi, mutta asia korjaantui helposti pienellä säädöllä 32–250 hertsin alueella.

Jarkko Martikaisen Elegia-kappaleen liveversiointia kuunnellessani sain nauttia laajasta ja rikkaasta äänestä. Maltillisessa osassa olevat soittimet tarjoavat rutkasti tilaa laulusuoritukselle, joka nostaa surumieliset sanat hienosti esiin. Kitara soi kuitenkin jatkuvasti selkeänä ja miellyttävänä.

Ensiferumin folk-metallinen One More Magic Potion soi tasapainoisesti toistaen niin örinälaulut, puhtaat osuudet kuin soittimetkin selkeästi toisistaan. Kappaleen yksityiskohdat sekä energisyys nousevat hauskalla tavalla esiin. Matalia taajuuksia korostavalla Bass-ääniprofiililla rummut sekä basso nousevat enemmän esiin, mutta samalla laulussa alkaa kuulua pientä särkymistä.

Toisenlaista ääripäätä edustava Vain Elämää -ohjelmasta tuttu Freemanin tulkinta Nelli Matulan Hitaammin hautaan -kappaleesta jatkaa myös onnistumisen sarjaa. Rauhallisesti kasvava ja bilehenkeä pursuava rallatus soi yksinkertaisemmin mutta yhtä kaikki energisesti.

Yksi asia, josta en kuitenkaan erityisemmin pitänyt, oli tilaääniominaisuus (spatial audio). Sen käyttäminen edellyttää LDAC-yhteyden katkaisemista, mutta ääni ei ole läheskään yhtä puhdas tai tarkka kuin vakioasetuksilla. Toiminto jääkin pois käytöstä melko nopeasti.

Lienee syytä puhua myös lyhyesti JBL Live Flex 4 -kuulokkeiden ulkonäöstä ja muotoilusta. Kuulokkeet tuntuvat käytössä erittäin mukavilta. Vaikka istuvuus onkin väljä, eivät ne tunnu putoavan korvista edes juoksulenkillä. Kuulokkeilla on IP54-luokitus, mikä tarkoittaa suojaa pölyltä ja roiskevedeltä, joten niiden käyttö sateisellakaan säällä ei tuottanut ongelmia. Tätä voi Suomen koleassa syksyssä pitää melko oleellisena asiana.

Vain harvat pitänevät Flex 4 -kuulokkeita markkinoiden tyylikkäimpinä. Ne vaikuttavat hieman muovisilta eivätkä tunnu erityisen ylellisiltä. Niiden kaareva muotoilu on kuitenkin varsin tyylikäs, ja itse latauskotelo on viimeistelty laadukkaasti. Flex 4 -mallia on saatavana useissa eri väreissä, ja tarjolla on runsaasti näyttäviä vaihtoehtoja niille, jotka haluavat erottua joukosta.

Siitä on kuitenkin annettava pieni kritiikki, että ainakin testissä olleet napit eivät tuntuneet aina loksahtavan latauskoteloon täydellisesti. Muutamaan otteeseen toinen napeista aktivoitui kotelon sisällä, jolloin ääni siirtyi puhelimen kaiuttimesta tähän toisella puolella asuntoa olleeseen vempaimeen. Tämä on erityisen ärsyttävää tilanteessa, jossa kuulokkeiden luokse ei jaksaisi lähteä. Ongelman voi tietysti kiertää katkaisemalla yhteyden tai ottamalla Bluetoothin pois päältä, mutta ensimmäinen tarkoittaa ylimääräistä vaivaa seuraavalla käyttökerralla ja jälkimmäinen taasen katkaisee myös älykelloon muodostetun yhteyden. Kansainvälisen toimituksemme jäsen ei kuitenkaan tunnistanut samaa ilmiötä, joten kyse saattaa hyvinkin olla syyniin tulleesta tuotteesta.

Lopuksi käsitellään vielä hintaa. JBL Live Flex 4 maksaa Suomessa 199 euroa, joten hinta on sama kuin edeltäjämallilla, JBL Live Flex 3:lla. Kyseessä ei siis ole halpa malli, mutta rahalle saatava vastine on silti kohdillaan. Ne tarjoavat erittäin vakuuttavan äänenlaadun, hauskan ja monipuolisen latauskotelon, avoimen rakenteen kuulokkeiksi aidosti tehokkaan vastamelutoiminnon sekä hyvän akunkeston.

Kaiken kaikkiaan pidän JBL Live Flex 4 -kuulokkeita erinomaisina langattomina kuulokkeina, jotka ansaitsevat ehdottomasti suositukseni. Ne eivät ole täydelliset, ja avoimeen rakenteeseen liittyy omat hyvät sekä huonot puolensa, mutta hintaan nähden kokonaisuus on kohdillaan. Ne ovat varteenotettava vaihtoehto esimerkiksi langattomalla latauksella varustetuille AirPods-kuulokkeille – erityisesti Android-käyttäjille, jotka kaipaavat edistyksellisiä ominaisuuksia ja korkealaatuisempaa Bluetooth-suoratoistoa.

JBL Live Flex 4 - Hinta ja saatavuus

• Suositushinta 199 €
• Julkaistu kesällä 2026

JBL Live Flex 4 -kuulokkeet julkistettiin toukokuussa 2026 yhdessä sisarmalliensa JBL Live Beam 4:n ja JBL Live Buds 4:n kanssa. Ne saapuivat markkinoille noin kaksi vuotta edeltävän JBL Live Flex 3:n jälkeen.

JBL:n uudet avoimen rakenteen nappikuulokkeet maksavat Suomessa 199 euroa, mikä vastaa suunnilleen edeltäjien julkaisuhintaa sekä muita samaan aikaan julkaistuja JBL-kuulokkeita.

Kilpailun osalta Live Flex 4 -kuulokkeilla on yksi selkeä haastaja: langattomalla latauksella varustetut AirPods 5 -kuulokkeet. Kilpailijan hintalappu on hieman edullisempi, sillä Applen nappikuulokkeet ovat ostettavissa 169 euron hintaan. Ne tarjoavat tyylikkään muotoilun, vaikuttavan äänenlaadun ja monia iPhone-puhelimen omistajalle suunnattuja erikoisuuksia. Sen sijaan JBL:n kuulokkeista tuttua älykästä latauskoteloa ne eivät pidä sisällään.

JBL Live Flex 4 - Tekniset tiedot

Kannattaako JBL Live Flex 4 ostaa?

Osta, jos...

Älä osta, jos...

JBL Live Flex 4 - Harkitse myös...

Logitechin pelaajille suunnattujen tuotteiden valikoima on niin laaja, ettei kaikkien mallien perässä tahdo pysyä millään. Tässä jo entuudestaan kattavaa valikoimaa laajentava Logitech G316 X tarjoaa 98 % -kokoluokan langallisen näppäimistön RGB-valaistuksella ja muutamilla näppärillä erikoisuuksilla.

Mallin koko on sen valtti sekä kompastuskivi. 98-prosenttinen kokoluokka tekee siitä monipuolisen, mutta laite on tiiviiden mittojen vuoksi rutistettu melko ahtaaksi kokonaisuudeksi. Erityisesti nuolinäppäimet ovat niin lähellä muita painikkeita, että niiden välttelyyn ja käyttämiseen kuluu hyvä aika totuttelua. Ensimmäisten parin päivän ajan olin valmis heittämään laitteen jorpakkoon jatkuvien virhepainallusten takia, mutta asiaan sopeutumisen jälkeen mieli muuttui nopeasti.

Logitech G316 X:ssä on pikavaihdettavat Hot Swappable -tuntokytkimet. Näiden kytkimien painallusvaste on suhteellisen korkea, 55 grammaa. Käyttökokemus tuntuu hieman raskaammalta kuin yleensä, mikä voi jakaa mielipiteitä. Tämä kuitenkin varmistaa, että näppäinpainallus rekisteröidään vain silloin, kun sitä todella halutaan. Harmillisesti kytkimet ovat suhteellisen äänekkäitä. Mikäli lähikollega, puoliso tai joku muu siis istuu pelipisteesi vieressä, voinee asia olla häiriötekijä.

Näppäimistö on kuitenkin ihanteellinen pelaajille, jotka työskentelevät kotoa käsin tai opiskelevat yksin huoneessaan. Peleissä korkea 8 000 Hz:n pollaustaajuus on hyödyllinen. Näppäimen painallus rekisteröityy pelissä välittömästi. Halutessaan pollaustaajuuden voi asettaa alhaisemmaksi, mikä voi olla retropelien kohdalla tarpeen.

Silmiinpistävin ominaisuus sijaitsee oikeassa yläkulmassa, jonne on sijoitettu Pelitila-painike, LED-näyttö ja monitoiminen pyöritettävä valitsinrulla. Pelitila-painikkeen asetukset määritetään G Hub -sovelluksen kautta, joka poistaa käytöstä tiettyjä näppäimiä. Mikäli saatat epähuomiossa painaa kriittisellä hetkellä näppäimistön vääriä painikkeita karmaisevalla seuraamuksella, on toiminto ehdottomasti tervetullut. Yhdellä painalluksella voit kytkeä pelitilan päälle ja pois päältä.

Pyörittävällä valitsimella on useita toimintoja. Voit käyttää sitä median ohjaamiseen, äänenvoimakkuuden säätämiseen, näppäimistön kirkkauden säätämiseen ja pollaustaajuuden säätämiseen. Sen selkeä napsahdus antaa käyttäjälle selkeän palautteen siitä, että toiminto on rekisteröity. Lisäksi LED-näyttö näyttää valitsimen nykyisen toiminnon. Aktiivista asetusta voi muuttaa painamalla sitä pitkään, jolloin LED-näytön kuvake alkaa vilkkua. Tällöin voit selata muita tarjolla olevia vaihtoehtoja. Valitsimen uudelleenpainallus valitsee halutun toiminnon. Kaikki tämä toimii erittäin intuitiivisesti ja luotettavasti.

Mahdollinen haittapuoli on, että et voi sammuttaa LED-näyttöä. Lisäksi kuvakkeessa näkyy aina animaatio. Jotkut pitävät tätä hauskana, kun taas toiset häiritsevänä. Jos et koske Logitech G316 X:ään hetkeen, näytössä näkyy eräänlainen tanssiva hymiö. Näyttö ei siis todellakaan pysy paikallaan sekuntiakaan.

Lisäksi G Hub antaa sinulle mahdollisuuden hallita RGB-valaistusta. Voit valita useista esiasetuksista mieluisen tai luoda omaa silmääsi miellyttävän kokonaisuuden. Täällä voit jopa hallita jokaista yksittäistä näppäintä sekä valopalkkia. Toiminto- ja numeronäppäinten välissä on valopalkki, joka koostuu 30 erillisestä vyöhykkeestä. Valopalkki seuraa myös kiertosäätimen liikkeitä. Jos lisäät äänenvoimakkuutta kääntämällä sitä oikealle, valo liikkuu vasemmalta oikealle.

On mukana myös selkeitä ärsytyksiä. Jos Logitech G316 X:n kallistuskulma ei ole mieleisesi, ei asialle voi oikeastaan mitään. Takana on pienet jalat, jotka asettavat näppäimistön hieman ylöspäin suuntautuvaan kulmaan. Säätövaraa ei kuitenkaan ole ilman erillisiä patenttiviritelmiä, joten tarjolla olevan kulman miellyttävyys kannattaa varmistaa ennen ostopäätöksen tekemistä.

Logitech G316 X - Hinta ja saatavuus

• Suositushinta 129 €
• Saatavissa kaikilta suurimmilta jälleenmyyjiltä
• Kolme eri värivaihtoehtoa

129 euroa maksava Logitech G316 X on mainio pelinäppäimistö. Muotoilun miellyttävyyden voi varmistaa kolmella eri värivaihtoehdolla, sillä malli on saatavana liilana, mustana ja valkoisena. Näistä kaikissa on omat persoonalliset lisäsäväyksensä, sillä Esc- ja säädinrulla eroaa muusta värimaailmasta merkittävästi. Liilassa ne ovat oransseja, mustassa violetteja ja valkoisessa turkooseja.

Sitä on kuitenkin vaikea sivuuttaa, että kyseessä on täysin langallinen näppäimistö. Ratkaisulla on todennäköisesti saatu viilattua hintalapusta muutama kymppi pois, mutta langallisuutta arvostaville se on punainen vaate.

Logitech G316 X - Tekniset tiedot

Kannattaako Logitech G316 X ostaa?

Osta, jos...

Älä osta, jos...

Mikroaaltouuni on jokaisessa kiireisessä perheessä keittiön tärkeimpiä laitteita. Ajoittain ruuanlaittoon ei vain riitä aikaa, jaksamista tai kumpaakaan, jolloin asioiden helpoksi tekeminen tuntuu kutkuttavalta. Eivätkä nykyaikaiset mikrot ole enää samanlaisia yksinkertaisia vempaimia kuin vielä takavuosina ja -vuosikymmeninä, sillä monet ominaisuudet tekevät siitä ajoittain varteenotettavan vaihtoehdon perinteiselle uunille. Tähän pyrkii Electrolux 900 CombiMicrowave, joka tarjoaa kattavat ominaisuudet isommankin perheen tarpeisiin.

Electrolux 900 CombiMicrowave on perinteisen uunin sekä mikroaaltouunin yhdistelmä. Se mahdollistaa ruokien valmistamisen monipuolisilla kypsennystavoilla, mutta samalla nopeus ja helppokäyttöisyys tuovat mieleen perinteisen mikron. Kypsennystapoina ovat kiertoilma, grilli, mikroaalto, mikroaalto ja kiertoilma sekä mikroaalto ja grilli. Näinpä on selvää, että käytännössä jokaisen ruuan saa tehtyä sutjakasti ja vaivattomasti.

Etenkin lapsiperhearjessa kannattaa huomioida mikroa ostaessa laitteen koko ja tilavuus. 27-litraisella sisätilalla varustettu Electrolux 900 CombiMicrowave on ulkoisilta mitoiltaan 290 x 495 x 406 mm, mikä tekee siitä kookkaan vaihtoehdon keittiöön. Ennen ostopäätöstä on syytä tarkistaa mahdollisen mikrotason syvyys, sillä esimerkiksi omassa keittiössäni laitteen koko muodostui pieneksi ongelmaksi. Malli olisi yksinkertaisesti tullut liian paljon ulos tasolta, joten se oli sijoitettava pöytätasolle lieden viereen. Samalla tilavuus tuo kuitenkin rutkasti mahdollisuuksia, sillä laitteen sisuksiin mahtuu ruokaa nälkäisemmällekin porukalle. Mikäli kokkailujesi keskiössä ovat isot astiat, eivät ne tuota ongelmaa.

Toisin kuin kotonani aiemmin olleet budjettimikrot, Electrolux 900 CombiMicrowave ei vaadi kompromisseja ruuanlaitossa. Pikemminkin päinvastoin, sillä sen mukana tuleva höyryastia sekä grillitaso mahdollistavat kattavan ruuanlaiton. Lisäksi sen inverttertekniikka lämmittää ruuan tasaisesti ja vikkelästi, jolloin koko annos lämpiää tasaisesti. Valmistaja lupaa tämän säästävän myös energiaa, mutta sen osalta on luotettava sanaan.

Keittiökapistusten muotoilu jakaa perinteisesti mielipiteitä. Monet valmistajat Wilfasta ja SodaStreamista lähtien ovat ryhtyneet panostamaan yhä enemmän laitteidensa ulkonäköön, jotta laitteet eivät pomppaisi silmille väärällä tavalla. Electroluxin mikro pyrkii samaan pelkistetyn tyylikkäällä olemuksellaan varsin onnistuneesti. Maltilliset ja helposti puhdistuvat pinnat näyttävät kokkailunkin aikana hyvältä, eikä laitetta tee mieli piilottaa vieraiden saapuessa.

Toisin kuin osassa malleissa, myöskään mikron lasinen etupinta ei kerää sormenjälkiä. Käyttöliittymä perustuu pinnan alle sijoitettujen näppäinten painalluksiin, mutta rasvaista pintaa ei tarvitse onneksi pelätä. Kun on aiemmin elänyt muutaman vuoden sormenjälkiä suorastaan puoleensa vetäneen mikron sisältäneessä kodissa, on muutos valtaisa loikka parempaan päin.

Käyttöliittymä itsessään on sujuva ja helppokäyttöinen. Näytössä olevat kuusi painiketta mahdollistavat eri kypsennystilojen valitsemisen. Kun samaa näppäintä painaa useampaan kertaan, voi säätää tilan tehokkuutta. Alaosassa on käynnistyspainikkeen ohella ajastinta muokkaavat painikkeet sekä peruutusnäppäin. Pidemmän kypsennysajan valitseminen vaatii hieman enemmän painalluksia kuin perinteinen rullasäädin, mutta isompaa ärsytystä asia ei aiheuta. Esimerkiksi vauvan iltapuuron tekeminen onnistuu kahdella klikkauksella, kun käynnistyspainikkeen oletuksena 30 sekuntinen pikastartti tuplaantuu toisella näpäytyksellä. Sen jälkeen kaikki onkin odotusta vaille valmista.

Harmillisesti mukana on muutama pieni arkinen ongelma. Näytössä oleva kellotaulu toimii nimittäin tavalla, joka ei ainakaan itselleni ole parin kuukauden testijakson aikana avautunut. Kun kypsennys on ohi, jää taululle edelleen käyttöaika näkyviin. Vähänpä sitä nollarivi enää siinä vaiheessa hyödyttää eikä lukema poistu edes oven avaamisella ja sulkemisella, vaan kellonajan saaminen näytille vaatii peruutuspainikkeen klikkaamista. Kun mikro on itselleni keittiön tärkein kello, soisi sen toimivan hieman nykyistä helpommin.

Toinen pieni mutta kuitenkin huomion arvoinen harmi on, ettei kokonaisvaltaiseen mikropakettiin sisälly lainkaan mikrokupua. Malli on kooltaan sen verran tilava ja suuri, ettei sopivan kuvun löytäminen lähikaupasta oikein tahdo onnistua. Olisikin mukava lisä, jos tämä laitteen mittoihin sopeutettu kupu sisältyisi myyntipakettiin.

Nämä ovat kuitenkin pieniä kompasteluita mainiossa kokonaisuudessa. Electrolux 900 CombiMicrowave tarjoaa kokonaisvaltaisen ja laadukkaan mikron keittiöön, jossa tykätään tehdä ruokaa. Kattavat ominaisuudet yhdessä tilavan sisuksen kanssa mahdollistavat asioita, joita perinteiset budjettimallit eivät kykene toteuttamaan. Integroitua mikroa etsivien täytyy katsoa toista mallia, mutta vapaasti sijoiteltavaa uunin ja mikroaaltouunin yhdistelmää kaipaavat saavat sopivan tarjouksen osuessa kohdille loistavan vastineen rahalle.

Electrolux 900 CombiMicrowave - Hinta ja saatavuus

Electrolux 900 CombiMicrowaven suositushinta Suomessa on 445 euroa. Toisin kuin puhelimien, televisioiden ja muiden laitteiden kohdalla, keittiövempaimien tapauksessa hintalaput kuitenkin elävät merkittävästi. Arvostelun kirjoitushetkellä mikron hinnoittelu vaihtelee jälleenmyyjittäin tarjoushintojen ansiosta aina 270 eurosta 700 euroon asti. Sopivan kampanjan osuminen kohdalle onkin keskeinen asia ostopäätöstä tehdessä, sillä pahimmillaan hintaero voi olla lähes kolminkertainen.

Tarjousten vuoksi hinnoittelun arvioiminen on hiukan haastavaa, mutta tavanomaisen suositushinnan osalta malli on keskihintaisten mikrojen tasolla. Kun ominaisuudet ovat kaikenkattavat ja laadukkaat, ei tältä osin ole motkotettavaa. On kuitenkin syytä huomauttaa, ettei mallin mukana tule suojakupua, joten sen hankkiminen on tehtävä erikseen ellei vanhaa ole yhä tallessa. Ratkaisu ei ole poikkeuksellinen, mutta huippumallin kohdalla se olisi mukava lisä.

Mallia on saatavissa kattavasti eri jälleenmyyjiltä. Samalla tuote on ollut myynnissä jo hetken aikaa, joten sen näkyminen tarjouskampanjoissa alkaa olla enemmän sääntö kuin poikkeus.

• Arvosana hinnasta: 4 / 5

Electrolux 900 CombiMicrowave - tekniset tiedot

Kannattaako Electrolux 900 CombiMicrowave ostaa?

Osta, jos...

Älä osta, jos...

Kun Fenix ​​8 julkaistiin vuonna 2024, se sai nopeasti maineen markkinoiden parhaana Garminin GPS-kellona – vaikka sen hankkiminen vaatikin pitkän pennin maksamista. Teimme kellon kanssa 11-päiväisen vaelluksen Everestin perusleiriin, minkä aikana Garminin kattavat harjoitusominaisuudet, kirkas AMOLED-näyttö, mikrofoni ja kaiutin sekä LED-taskulamppu tekivät selväksi, että kyseessä oli merkittävä harppaus eteenpäin suositusta Fenix ​​7 -edeltäjästä.

Viime vuonna Garmin Fenix 8 sai jatkoa Garmin Fenix 8 Pro -versiolla. Se hyödynsi tuttua ja toimivaa konseptia lisäten sisäänrakennetun LTE-yhteyden ja inReach-satelliittiyhteyden, jotka mahdollistavat viestinnän ja SOS-hälytysten lähettämisen ilman puhelinta. Testasimme laitetta tänä kesänä Love Trails -juoksufestivaalilla, mikä sai ihmettelemään Fenix 9 -mallistoa koskeneita huhuja. Mitä siihen voisi enää lisätä?

Lähdimme selvittämään asiaa Fenix ​​9:n julkistustilaisuuteen Chamonix’hin. Heti tilaisuuden jälkeen kiinnitin Fenix ​​9 Pron ranteeseeni ja suuntasin poluille. Sen jälkeen kello on pysynyt ranteessani tauotta. Hienostuneemman muotoilun, nopeamman suorituskyvyn sekä hauskojen uusien navigointi- ja seurantaominaisuuksien ansiosta voimme todeta sen olevan selkeä parannus Fenix ​​8 -malliin verrattuna.

Titaanirungon ja -kehyksen ansiosta 9 Pro on kevyempi, kestävämpi ja säänkestävämpi. Se näyttää tyylikkäämmältä ja arvokkaammalta kuin Fenix 8 Pro. Tämä johtuu nanovalutekniikan-valmistusmenetelmästä, joka mahdollistaa virtaviivaisemman rakenteen ilman kokonaisuuden kasassa pitäviä ruuveja. Menetelmä tekee kellosta myös huomattavasti ohuemman kokovaihtoehdosta riippumatta. Lisäksi uusi ja testiin saatu 43 mm:n kokovaihtoehto tekee kellosta edeltäjäänsä miellyttävämmän käyttää jokapäiväisessä arjessa.

3 000 nitin AMOLED-näyttö on paitsi aiempaa kirkkaampi mutta myös selkeämpi. LED-taskulampun uusi vihreän valon toiminto parantaa hämäränäköäni merkittävästi – olipa kyseessä sitten myöhäinen maastolenkki tai teen keittäminen keskellä yötä muuta taloutta häiritsemättä.

Garmin on ollut jo vuosia karttateknologian edelläkävijä, eikä asia ole muuttunut tälläkään kertaa. Fenix ​​9 Pron kartat latautuvat nopeammin, ja laitteessa on uusi Perspective-näkymä. Pidän tätä hyödyllisenä erityisesti kaupunkiympäristössä suunnistaessani, sillä on kätevää nähdä edessäpäin siintävät sivukadut ja risteykset.

Fenix ​​9 tuo mukanaan parannetut Stamina-tiedot ja uudet Stamina-vyöhykkeet. Niiden avulla elimistön rasitusta sekä lenkin vauhdinhallintaa voi seurata aiempaa tarkemmin. Täysin uusi ominaisuus on Garmin Epic, jonka avulla voi niputtaa harjoituksia – kuten harjoitusjaksoja, pitkiä vaelluksia tai seikkailulomia – ja tarkastella niiden yhteisvaikutusta. Myös Rucking-suoritustilaa on päivitetty, joten se huomioi nyt kantamuksen painosta johtuvan lisääntyneen energiankulutuksen.

Kellossa on Fenix ​​8 Pron tavoin LTE-M-yhteystekniikka, joka mahdollistaa viesteihin sekä puhelimiin vastaamisen suoraan ranteesta. Toiminto vaatii kuitenkin puhelimen lähelläoloa. LiveTrack- ja sijainninseurantaominaisuuksiin on tehty parannuksia, joista on hyötyä niin kaupunkiympäristössä liikkuville kuin pitkillä erämaaretkilläkin.

Vaeltajalle inReach-satelliittiyhteys tarkoittaa, että saan yhteyden hätäpalveluihin lähes mistä päin maailmaa tahansa ja voin viestiä ystävien ja perheen kanssa myös ilman matkapuhelinverkkoa – tosin tämä onnistuu vain Garmin Messenger -sovelluksen kautta. Keskustellessani Garminin maailmanlaajuisen tuotepäällikön Jon Hoslerin kanssa Chamonix’ssa hän myönsi, että yhtiö on tällä osa-alueella hieman jäljessä kilpailijoita, kuten Applea, jolla on matkapuhelinverkko aktiivisemmassa käytössä. Hän kuitenkin korosti, että Fenix ​​on ennen kaikkea suorituskykyyn keskittyvä urheilukello.

Yhteenvetona voidaan siis todeta, että Fenix ​​9 Pro asemoi itsensä seikkailukellojen todelliseksi lippulaivamalliksi. Se on edeltäjäänsä kirkkaampi, nopeampi, ominaisuuksiltaan monipuolisempi ja toki myös kalliimpi. Kehuista huolimatta sitä ei kannata pitää kovin tarpeellisena uutuutena Fenix 8:n omistajille paitsi hinnoittelun mutta myös Fenix 8:n laadukkuuden vuoksi. Jos ranteessasi on kuitenkin sitä vanhempi aikarauta, on tässä markkinoiden johtava malli.

Garmin Fenix 9 Pro - Tekniset tiedot

Garmin Fenix 9 Pro - Hinta ja saatavuus

• Alkaen 1 151 € (43 mm)
• Fenix 9 -perusmallin suositushinta alkaen 1 046 €
• Kallein versio kustantaa peräti 1 465 €

Fenix 9 Pron suositushinta vaihtelee ominaisuuksien ja koon mukaan. Edullisin 43mm-kokoinen perusmalli maksaa 1 151 euroa, kun taas isoin 51mm-malli nostaa hintalapun 1 255 euroon. Mikäli haluat InReach-tuen mukaan, täytyy kuvetta kaivaa lisää. Tällöin hintalappu vaihtelee 1 255 ja 1 465 euron välimaastossa. Solar-aurinkolatauksellinen malli on lisäksi tarjolla 47mm- ja 51mm-kokoluokissa.

InReach-satelliittiteknologia maksaa siis sen verran paljon lisää, että sen osalta kannattaa tosissaan miettiä tarvetta. Toiminto tarvitsee rinnalleen lisäksi kuukausimaksullisen tilauksen, mikä nostaa hintalappua entisestään. Jos et tiedä tarvitsevasi sitä, kannattaa todennäköisesti valita perusmalli.

Hinnoittelun puolesta Garmin Fenix 9 Pro on siis todella tyyris, mutta tämä tuskin yllättää ketään. Laadukkaat materiaalit, huipputeknologia sekä kattavat toiminnot tarjoavat rahalle myös rutkasti vastinetta. Hintatietoisempien kannattaa silti harkita edellistä Fenix 8 -mallistoa, sillä se on uutuusversion saavuttua todennäköinen tarjoustuote.

• Arvosana hinnasta: 4/5

Garmin Fenix 9 Pro - Muotoilu

• Titaaninen runko ja kehys
• Ohuempi muotoilu
• Kirkas AMOLED-näyttö

Seikkailukäyttöön tarkoitettujen GPS-kellojen materiaalivalinnoissa mennään yleensä käytännöllisyys ja kestävyys edellä, joten Fenix 9 Pro on miellyttävä yllättäjä. Sen titaanirunko ja -kehys saavat kellon näyttämään ja tuntumaan hintalapun arvoiselta. Se on edeltäjäänsä sirompi ja maltillisempi erityisesti materiaalien sekä ruuvien tarpeen poistavan nanovalutekniikan ansiosta.

Suora vertailu Fenix ​​8 Pro -malliin ei ole täysin reilua, sillä jälkimmäistä ei ole saatavilla 43 mm:n koossa. Tämä selittääkin osan 15 gramman painoerosta. Voidaan kuitenkin todeta, että Fenix ​​9 Pro on huomattavasti kevyempi ja ohuempi. Lisäksi sen ulkoasu on vähemmän urheilullinen, mikä on monille merkittävä parannus. Rehellisyyden nimissä tämä on ensimmäinen testaamani Garmin-kello, jota käytän mielelläni jatkuvasti. Ehkäpä iltapukujuhlassa ranteeseen valikoituisi kuitenkin jokin muu malli.

AMOLED-näyttö on kirkkaampi kuin Fenix ​​8- ja 8 Pro -malleissa. Uusi, hillitympi värimaailma tuntuu aiempaa hienostuneemmalta. Kuva on myös entistä terävämpi, mikä parantaa käyttökokemusta niin urheillessa kuin arjessa. Olen myös vaikuttunut siitä, kuinka tarkka kosketusnäytön näppäimistö on tekstiviestien kirjoittamisessa. Edes pienin mahdollinen näyttökoko ei aiheuttanut muutosta tilanteeseen.

Muilta osin kaikki tuntuu tutulta aiemmille Fenix-käyttäjille: viisi painiketta, intuitiivinen widget-pohjainen käyttöliittymä ja herkkä kosketusnäyttö ovat kaikki mukana. Suosikkiwidgetit – kuten kestävyyspisteet, palautumisennusteet, viimeisimmän suorituksen tiedot sekä kuun vaiheet ja vuorovesitiedon – saa lisättyä pikavalikkoon, joten kaikki on valmiina käyttöön heti kotoa lähtiessäni.

Tietojen tarkasteluun tarvitaan erittäin monipuolinen Garmin Connect -sovellus, kun taas satelliittiviestintää varten on käytössä hieman kömpelömpi Garmin Messenger -sovellus. On eittämättä harmi, ettei näitä kahta ole vielä yhdistetty yhdeksi sovellukseksi.

• Arvosana muotoilusta: 4,5/5

Garmin Fenix 9 Pro - Ominaisuudet

• Uudistunut ohjelmisto
• Paremmat kartat ja LED-valo
• Uusia harjoitus- ja seikkailutoimintoja

Tärkein muutos koskee karttoja. Garminin mukaan ne piirtyvät 40 % nopeammin kuin Fenix 8 Pro -mallissa, kun taas kartan vieritys sujuu 30 % nopeammin edessäpäin olevan reitin tietoja etsiessä. Karttanäkymään on lisätty uusi perspektiivitila, jonka voi ottaa käyttöön, jotta edessä oleva maasto tai reitti hahmottuu paremmin.

Uutuutena mukana ovat myös niin sanotut Stamina-vyöhykkeet (kestävyysvyöhykkeet), jotka hyödyntävät sykettä, vauhtia ja nopeutta. Garminin mukaan ne voivat olla perinteisiä sykealueita hyödyllisempiä tietoja oman rasituksen seurantaan. Nämä tiedot saa lisättyä eri suoritustilojen tietokenttiin, joten treenin aikana näkee silloisen vyöhykkeen sekä kestävyyskapasiteetin tilanteen. Tämä on erityisen havainnollistavaa intervalliharjoittelussa, jossa näen vyöhykkeiden vaihtelevan. Myös pitkillä ja rauhallisilla lenkeillä on kiinnostavaa seurata, kuinka paljon voimia nykyisellä vauhdilla on vielä jäljellä.

Suorituksen jälkeen voin tarkastella tekijöitä, jotka vaikuttavat eniten kestävyyspisteisiini sekä arvioita siitä, kuinka pitkään pystyisin juoksemaan tietyllä vauhdilla: kevyellä vauhdilla jopa yli seitsemän tuntia ja maksimirasituksella lähes 20 minuuttia – tosin jälkimmäistä en ole vielä käytännössä testannut.

Garminin viimeaikaiset panostukset ”Rucking”-tilan (painorepun kanssa tapahtuva kävely) kehittämiseen kertovat lajin kasvavasta suosiosta. Toiminto tarjoaa nyt tarkempia arvioita energiankulutuksesta sen sijaan, että se vain kirjaisi suorituksen muiden joukkoon. Fenix ​​9 -kellossa voi asettaa tavoitteeksi kalorimäärän etäisyyden tai ajan sijaan, ja repun painoa voi muuttaa kesken suorituksen. Valmistajan mukaan tämä antaa tarkempia lukemia esimerkiksi silloin, kun käyttäjä kantaa ylämäkeen vettä tai kiviä ja jättää ne pois laskuosuudella. Tämä on mielenkiintoista ja voi teoriassa vaikuttaa siihen, miten energiansaanti kannattaa pitkällä vaelluksella suunnitella.

Yksi Fenix ​​9- ja 9 Pro -mallien myötä esitellyistä hauskoista joskaan ei välttämättömistä ominaisuuksista on nimeltään Garmin Epic. Sen avulla voi ryhmitellä harjoituksia yhteen. Kun kuulin siitä lehdistötilaisuudessa, pelkäsin sen muistuttavan turhaa Adventure Journal -toimintoa Coros Nomadissa, mutta kokeiltuani sitä pidän siitä todella paljon. Testasimme toimintoa ryhmittelemällä viisi vaellusta ja polkujuoksulenkkiä kokonaismatkan, poluilla vietetyn ajan ja niihin liittyvien terveystietojen näkemiseksi. Ominaisuus toimii myös jälkikäteen, joten vaikkapa viimevuotisista saa luotua kokonaisvaltaisen suorituksen. Voin jakaa Epic-koosteeni ystäville ja perheelle, mutta näen selvästi tarpeen sille, että Garmin kehittäisi toiminnon tuottamaan videon, jonka käyttäjät voisivat jakaa sosiaalisessa mediassa.

Yhteyksien osalta minulla on aktiivinen inReach-tilaus, joten voin pyytää apua mistä tahansa, vaikka onneksi en ole vielä joutunut sitä tekemään. Tämä ominaisuus edellyttää Garmin Messenger -sovelluksen käyttöä, ja koska useimmat ystäväni ja perheenjäseneni eivät käytä sitä, Fenix ​​jää tässä suhteessa jälkeen Apple Watch Ultra 3:sta. LiveTrack-ominaisuus on puolestaan parantunut, ja nyt seurantalinkin voi lähettää suoraan puhelimesta. Tämä on kätevää niin kaupunkijuoksijoille kuin vaeltajillekin.

Lopuksi on vielä syytä mainita päivitetty LED-valo. Valmistaja on selvästi innoissaan uudistuksesta, sillä yhtiö kutsui esittelytilaisuuteensa huipputason polkujuoksijat Katie Schide, Tom Evans ja Elsey Davis ylistämään sitä. Kolmikko nosti sen yhdeksi Garminin parhaista ominaisuuksista.

Sekä Fenix ​​9- että 9 Pro -malleihin on lisätty vihreän valon vaihtoehto. Se on hellävaraisempi hämäränäölle, vaikka ei ehkä yhtä miellyttävä kumppanisi kannalta, kun etsit sukkia sängyn alta aamuviideltä. Se ei ehkä korvaa varsinaista otsalamppua yöjuoksulla, mutta jos lampusta loppuu virta, olet varmasti tyytyväinen ranteessa komeilevaan Garminiin.

Kun tähän lisätään vielä kaikki Fenix ​​8:n ominaisuudet, on vaikea kuvitella, mitä muuta voisit kelloltasi enää toivoa.

• Arvosana ominaisuuksista: 5/5

Garmin Fenix 9 Pro - Suorituskyky

• Luotettavat anturit
• Nopeasti toimivat kartat
• Entistä parempi yökäytössä

Garmin Fenix ​​9 Prossa on samat anturit kuin edeltäjässään. Testasimme molempia malleja samalla lenkillä, eivätkä lukemat eronneet toisistaan oikeastaan laisinkaan. Pienetkin erot voivat lisäksi johtua siitä, että kellot ovat eri ranteissa.

Pidän enemmän pienemmästä kellon koosta, mutta se tarkoittaa samalla kompromissia akkukestossa. Akun varaus laski 17 % ensimmäisen kahden tunnin vaelluksen aikana, mikä tuntuu hieman turhan vauhdikkaalta. Kun käyttöön ottaa Max Battery -tilan, virrankulutus on pienempää ja GPS:n tarkkuus hieman summittaisempaa.

Teimme 10 päivän testijakson aikana neljä lyhyttä vaellusta ja juoksulenkkiä, kaksi sisäpyöräilytreeniä, uimahallissa uintia, pitkän polkujuoksun, lyhyen juoksumattotreenin sekä peruskestävyyslenkin. Kulutin akun kokonaan tyhjäksi ja latasin sen kertaalleen. Normaalikäytössä, jossa kello on käytössä vähintään 30 minuuttia päivässä, voi olettaa saavansa noin viikon akkukeston. Monipäiväisten treenien ja vaellusten kohdalla lataustarve yllättänee kahden päivän välein. On kuitenkin hyvä huomata, että jos vertaa 51-millisiä Fenix ​​9 Prota ja 8 Prota keskenään, 9 Prossa on parempi akun kesto.

Näyttö on erittäin selkeä kaikissa olosuhteissa, joten katselukokemus ei kärsi kirkkaasta auringonpaisteesta tai suomalaiseen syksyyn keskeisesti kuuluvasta kaatosateesta. Näyttö myös reagoi viiveettä ranteen nostoon, joskin reagointinopeus luonnollisesti heikkenee akun varauksen vähetessä.

Testasimme karttaominaisuuksia Chamonix’ssa suunnittelemalla reitin Tour du Mont Blancin varrella sijaitsevaan vuoristokahvilaan. Kartta piirtyi näytölle niin nopeasti ja sulavasti, ettei reitin suunnittelua varten tarvinnut pysähtyä lainkaan. Vaikka perspektiivinäkymä ei ole liikkuessa kovin hyödyllinen, se toimi erinomaisesti suunnistaessani vilkkaammilla kaduilla. Ensimmäisellä testikerralla poikkesin reitiltä nähdäkseni, laskisiko laite reitin uudelleen, mutta se ei onnistunut. Sittemmin olen kuitenkin ymmärtänyt, että kyseessä oli todennäköisesti Garminin maailmanlaajuinen julkaisuprosessi, joka osui juuri testausajankohtaani. Seuraavalla yrityksellä toiminto pelitti polkujuoksulenkillä juuri kuten kuuluukin.

Puhelimen voi jättää LTE-yhteyden ansiosta reppuun, mikä tuntuu todella vapauttavalta. Garmin Connectin avulla voi lähettää linkin, jonka avulla omaa sijaintia saa seurattua. Lähetimme myös muutamia testiviestejä Garmin Messengerissä. Viestien kirjoittaminen suoraan kellolla on helppoa, ja viesti lähtee matkaan silmänräpäyksessä.

Älykellon pitäminen ranteessa nukkumisen aikana jakaa vahvasti mielipiteitä. Ohuempi muotoilu madaltaa kynnystä, jolloin pääsee hyödyntämään uniseurantaa. Sen tarkkuus teki meihin vaikutuksen. Tulokset harjoitusvalmiudesta ja palautumisennusteet ovat vastanneet hyvin elimistön tuntemuksia.

Lisäksi taskulampun vihreä valo on nopeasti tehnyt aiemmasta punaisesta valosta lähes tarpeettoman. Sen avulla on entistä helpompaa liikkua talossa törmäilemättä mihinkään tai jopa lukea kirjaa sängyssä ilman, että tarvitsee sytyttää valaisinta. Tämä on vauva-arjen keskellä kullankallis ominaisuus, sillä pienokaisen herättäminen liiallisella valaistuksella veisi rentoutumisesta keskeisimmän hyödyn.

• Arvosana suorituskyvystä: 5/5

Kannattaako Garmin Fenix 9 Pro ostaa?

Osta, jos...

Seikkailet luonnossa

Fenix 9 Pro tarjoaa kaikki mahdolliset työkalut metsikössä ja maastossa seikkailuun. Se auttaa myös hädän yllättäessä.

Omistat vanhan Fenix-kellon

Niin hyvä kuin Fenix 7 edelleen onkin, uutuusmalli on vielä rutkasti parempi.

Haluat vain parasta

Jos hinnalla ei ole väliä, on Fenix 9 Pro tämän hetken paras vaihtoehto.

Älä osta, jos...

Sinulla on Fenix 8

Fenix 8 on edelleen loistava urheilukello vaativallekin käyttäjälle. Vaikka uusi malli on monin tavoin parempi, ei vaihtaminen ole hintalapun vuoksi tarpeellista.

Budjettisi on rajallinen

Fenix 9 Pro maksaa maltaita, joten sen hinnoittelu ylittää monen kipukynnyksen.

Samsung Galaxy Z Fold 8 on todella positiivinen yllätys. Kun puhelimen merkittävin ongelma on sen nimi, valmistajalla on aihetta myhäilyyn.

Nimeäminen tuntuu nimittäin hieman harhaanjohtavalta. Vaikka loppukesästä 2026 julkaistu taittuva puhelin on nimensä mukaan Galaxy Z Fold 7:n ja sitä vanhempien Galaxy Z Foldien seuraaja, käytännössä erot aiempien vuosien malleihin on todella merkittävä. Samsung on nimittäin muuttanut koko taittuvan puhelimen sapluunan ja tehnyt siitä mielenkiintoisen tuttavuuden uudenlaiselle yleisölle. Parhaiden taittuvien puhelimien markkinat ovat tuntuneet hieman jämähtäneen paikalleen, joten tällainen irtiotto tuntuu todella virkistävältä.

Galaxy Z Fold 8 on suunniteltu ennen kaikkea viihdekäyttäjille, jotka haluavat katsoa puhelimellaan videoita, lukea kirjoja sekä pelata.

Vaikka puhelin on teknisesti erinomainen nopeaa suoritinta, runsasta muistimäärää sekä pitkää akkukestoa myöten, laitetta myydään enemmän jokapäiväiseen tarpeeseen.

Tietyssä mielessä Galaxy Z Fold 8:n menestysreseptiä on hankala arvioida kunnolla ennen pitkään odotetun taittuvan iPhonen saapumista, sillä sen povataan tähtäävän niin ikään passi-tyyliseen rakenteeseen sekä käyttäjäkokemuksen hiomiseen. Tällä hetkellä Samsung on kuitenkin ainoa kukko tunkiolla, joten yhtiön keskikokoinen taittuva puhelin saattaa olla todellinen suunnannäyttäjä koko taittuvien puhelimien markkinalle. Ainoa isompi este menestykselle voi olla hintalappu, sillä yli 2 000 euron hinta on monelle melkoisen paljon yli kipurajan.

Samsung Galaxy Fold 8 - Hinta ja saatavuus

• Julkaistiin elokuussa 2026
• Suositushinta alkaen 2 099 €

Samsung Galaxy Fold 8 ilmestyi maailmanlaajuisesti elokuun 7. päivä 2026. Mallin suositushinta Suomessa lähtee liikkeelle 2 099 eurosta, jolla saa 256 Gt tallennustilalla varustetun mallin. 512 gigatavun tallennuskapasiteetti kustantaa 2 299 € ja teratavun sekä 16 Gt RAM-muistin versio peräti 2 719 €.

Taittuvien puhelimien tapauksessa tuntuu erikoiselta puhua vieläkään "perusmallista", mutta Fold 8:n rinnalla on tarjolla yllättävän samanhintainen isovelimalli Samsung Galaxy Z Fold 8 Ultra. Lippulaivamallin edullisin versio maksaa nimittäin 2 220 euroa. Erikoista kyllä, 1 Tt + 16 Gt -versio Ultra-mallista maksaa Samsungin omassa verkkokaupassa "vain" 2 700 euroa, eli se on perusmallia edullisempi. Kaikkinensa kahden mallin välinen hintaero tuntuu hämmentävän pieneltä.

• Arvosana hinnasta: 3 / 5

Samsung Galaxy Fold 8 - Tekniset tiedot

Samsung Galaxy Fold 8 - Muotoilu

• Kompakti ja kevyt "isoksi" taittuvaksi puhelimeksi
• Molemmat näytöt ovat arjessa käytännöllisiä

Avattuna Galaxy Z Fold 8:n 7,6-tuumainen näyttö muistuttaa tyypillistä taittuvaa puhelinta muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta.

Sitä on helpompi käsitellä, sillä puhelimen 201 gramman paino tekee siitä kilpailevia taittuvia puhelimia kevyemmän. Puhelimen 4,5 mm:n paksuus puolestaan ​​saa sen tuntumaan pieneltä tabletilta. Minimaalinen saumakohta, joka ei ole aivan yhtä näkymätön kuin Z Fold 8 Ultrassa, ei juurikaan häiritse, ellet satu osumaan valoon sopivassa kulmassa. Käsikopelolla sen kyllä huomaa.

Avattuna Z Fold 8 on kooltaan ja muodoltaan paljon lähempänä iPadia (erityisesti iPad miniä) tai e-lukulaitetta kuin tyypilliset taittuvat puhelimet. Ja vaikka neliömäisellä muodolla voi olla etunsa, olen todella ihastunut Z Fold 8:n muotoiluun testiaikanani.

Muutoksen suomat mahdolliset näkyvät parhaiten esimerkiksi Google Docsin avatessa. Ruudulla näkyy lähes kaksinkertainen määrä rivejä puhelimen normaaliin asentoon verrattuna. Vaikka Samsung pitää Ultra-mallia edelleen ykkösvalintana työkäyttöön, ei Z Fold 8 tunnu lainkaan pöllömmältä vaihtoehdolta.

Samalla taittuva rakenne ei tunnu yhtä välttämättömältä asialta kuin aiemmin. Iso osa arjen askareista luonnistuu puhelimen 5,5-tuumaisella kansinäytöllä todella sujuvasti. Tällöin laitetta voi myös räplätä vain yhdellä kädellä.

Taittuvat puhelimet ovat perinteisesti antaneet perusmalleihin nähden tasoitusta kestävyyden saralla. Samsung on luokitellut Galaxy Z Fold 8:n pöly- ja roiskeenkestäväksi IP48-luokituksella, mikä tarkoittaa, että se on yhtä hyvin suojattu vedeltä kuin mikään muu lippulaivapuhelin.

Luku "4" tarkoittaa, että yli 1 mm:n kokoiset hiukkaset tai asiat eivät pääse Galaxy Z Fold 8:n sisäosiin. Tällä saralla malli on hiukan kilpailijoitaan jäljessä, sillä Google Pixel 10 Pro Fold ja Honor Magic V6 tarjoavat erinomaisen IP68-pölysuojauksen.

Näytössä on myös Gorilla Glass Ceramic 3- ja takana Victus 2 -suoja naarmujen ja halkeamien estämiseksi. Päänäytön alla on lisäksi Flex Titanium -kerros tekemässä Z Fold 8:n haavoittuvimmasta osasta kestävämmän.

Malli on saatavissa neljässä eri värivaihtoehdossa, joista yksi on pistaasisävy (Pistachio) on tosin Samsung Storen yksinoikeus. Muut värit ovat Graphite, Cream ja Lavender.

• Arvosana muotoilusta: 4,5 / 5

Samsung Galaxy Fold 8 - Näyttö

• Kaksi erinomaista näyttöä
• Kirkkaus voisi olla vielä hieman parempi

Samsung on suunnitellut Galaxy Z Fold 8:n 7,6-tuumaisen päänäytön ja 5,5-tuumaisen kansinäytön auttamaan sinua nauttimaan kaikenlaisesta sisällöstä.

Puhelimen kansinäytössä on videoystävällinen 16:10-kuvasuhde, kun taas sisällä olevassa ruudussa on tilavampi ja käytännöllisempi 4:3-kuvasuhde, joka sopii parhaiten lukemiseen tai laajakuvavideon katsomiseen. Mikäli näyttö kiinnostaa enemmän, kannattaa perehtyä Galaxy Z Fold 8:n ja Galaxy Z Fold 8 Ultran näyttöjen vertailuun keskittyvään artikkeliimme.

Molemmat näytöt ovat tarkkoja ​​ja värikkäitä, mikä ei ole mikään yllätys, sillä Samsung on maailman johtavia mobiilinäyttöjen valmistajista.

Siitä huolimatta, että Galaxy Z Fold 8:n näytön enimmäiskirkkaus on 3 000 nitiä, sen kirkkaus voi olla ongelma suorassa auringonvalossa. Edes lisäkirkkautta tarjoava asetus ei aina pelasta pinteestä.

Puhelimen sisänäytön heijastamaton pinnoite auttaa onneksi jonkin verran. Se ei ole yhtä tehokas kuin Galaxy S26 Ultrassa tai Galaxy Tab S11 Ultrassa oleva pinnoite, mutta Galaxy Z Fold 8 pehmentää heijastuksia ehdottomasti paremmin kuin useimmat tavalliset puhelimet, mikä helpottaa näytön sisällön näkemistä.

• Arvosana näytöstä: 4,5 / 5

Samsung Galaxy Fold 8 - Ohjelmisto

• Uusimmat Galaxy AI -toiminnot taittuvalle puhelimelle soveltuvana
• Monia hauskoja erikoisominaisuuksia

Galaxy Z Fold 8 hyödyntää One UI 9 -käyttöliittymää, jonka perustana on Android 17. Se eroaa melkoisesti muista Android-käyttöjärjestelmistä, jotka ovat lähempänä Googlen alkuperäistä tuotosta, mutta se on silti yksi parhaista vaihtoehdoista taittuvien puhelimien ympäristöön.

Useita Samsungin ohjelmisto ominaisuuksia on mukautettu Z Fold 8:n tarpeisiin. Esimerkiksi Now Nudgen pienet, huomaamattomat ja yhtä kaikki hyödylliset kehotteet ehdottavat, mitä sovellusta tai toimintoa kannattaa käyttää seuraavaksi näytöllä olevan sisällön perusteella. Se myös tarjoaa mahdollisuuden avata jaetun näytön näkymän puolestasi.

My FanCam ​​antaa sinun luoda liikeseurannan omaavan videon tietystä kohteesta mistä tahansa videosta (valokuvagalleriastasi, YouTubesta tai mistä tahansa muualta). En ole aiemmin tehnyt fancamia, joten en tiedä, kuinka hyvin tämäntyyppinen ohjelmisto toimii muualla, mutta Samsungin versio on joistakin rajoitteistaan huolimatta suhteellisen tehokas.

My FanCam -leikkeen tekeminen on helppoa: avaa vain tekoälytyökaluvalikko haluamallasi videolla Galleria-sovelluksessa, napauta asiaankuuluvaa kuvaketta ja napauta sitten kohdetta. Ominaisuudesta paljastui kuitenkin kaksi ongelmaa.

Ensinnäkin kuvassa tai videossa olevan kohteen on oltava riittävän suuri. Vaikka sinulla olisi korkearesoluutioista 4K-materiaalia, sinun on rajattava se ennen kuin My FanCam tunnistaa sen. Samoin niiden on oltava hyvin valaistuja. Kun yritimme käyttää pätkää tanssiryhmästä, joka liikkuu dramaattisessa lavavalaistuksessa, My FanCam ei yksinkertaisesti toiminut.

Koska manuaalista seurantavaihtoehtoa ei ole, olet Samsungin algoritmien armoilla sen suhteen, onko materiaalisi yhteensopivaa vaiko ei.

Sovellusten moniajo ei ehkä ole aivan yhtä suuressa keskiössä kuin Z Fold 8 Ultrassa, mutta se on silti kehujen arvoinen. Moni-ikkunajärjestelmän avulla voit käyttää kahta tai useampaa sovellusta samanaikaisesti. Z Fold 8 ja sen sisarmallit mahdollistavat nyt kolmen sovelluksen käytön rinnakkain pystysuunnassa tai vaakasuunnassa, sekä vanhemman jakomenetelmän avulla, jossa yksi sovellus vie puolet näytöstä ja kaksi muuta vievät neljänneksen.

Moni-ikkunatoiminto ei ole vieläkään yhtä monipuolinen kuin tableteissa ja joissakin kilpailevissa taittuvissa puhelimissa. Jos vertailet tietoja haluamatta tehdä liikaa muutoksia katselemaasi, se ajaa kuitenkin asiansa vallan mainiosti.

• Arvosana ohjelmistosta: 4 / 5

Samsung Galaxy Fold 8 - Kamera

• Tässä hintaluokassa telekameran puuttuminen tuntuu pahalta
• Onneksi kamerakokonaisuus itsessään on erinomainen

Galaxy Z Fold 8:lla on sikäli epäkiitollinen asema parhaiden kamerapuhelimien taistossa, että sen kamerat ovat suhteessa Samsung-puhelinleirin kalleimmat. Toisin kuin Z Fold 8 Ultrassa, mukana ei ole lainkaan telekameraa. Onneksi mukana olevat kamerat ovat laadukkaat. Tarkemmin sanottuna siinä on 50 megapikselin pää- ja ultralaajakulmaobjektiivit takana sekä 10 megapikselin selfie-kamerat, jotka on upotettu puhelimen kuoreen ja sisänäyttöön.

Samsungin kameran kuvaprosessointi on ottanut merkittävän askeleen eteenpäin viime vuosina siirtyen liioitelluista väreistä luonnollisempiin, jotka ovat enemmän linjassa muiden lippulaivapuhelinten kameroiden kanssa. Lopputulos on näyttävä jopa kirkkaassa auringonpaisteessa.

Samsungin 50 megapikselin pääkamera tarjoaa 2x zoomin, joka tarjoaa hieman lisäulottuvuutta tinkimättä kuvanlaadusta. Kamera-sovelluksessa on myös esiasetukset 4x ja 10x zoomille (jälkimmäinen on suurin käytettävissä oleva digitaalinen zoom), mutta tämä näkyy kuvanlaadussa nopeasti.

Selfieitä varten puhelimen sisä- ja ulkopuolella olevat 10 megapikselin kamerat ovat identtiset ja täten yhtä tehokkaat. Voit myös avata Galaxy Z Fold 8:n ja vaihtaa esikatselun ulkonäyttöön ottaaksesi korkearesoluutioisia tai ultralaajakulmaisia ​​selfieitä, mikä on kenties yksi taittuvien puhelimien aliarvostetuimmista ominaisuuksista.

Samsung-puhelimien muotokuvatila on perinteinen vahvuus, sillä se ei hätkähdä edes silmälasien kanssa, mikä on monille kilpailijoille perinteinen kompastuskivi.

Videokuvaus onnistuu maksimissaan 8K/30fps- tai 4K/60fps-tarkkuudella. Samsungin videokuvauksen erikoisjippona Galaxy S26 -sarjassa loistanut Super Steady -video vaakasuuntaisella lukituksella on niin ikään mukana.

Tämä ominaisuus tasoittaa tärisevää videomateriaalia resoluution kustannuksella. Se tekee kuitenkin fantastista työtä, kuten näistä kuvista, joissa juoksen polkua pitkin, näkyy (ensimmäinen on alkuperäinen materiaali, toinen editoitu materiaali).

Kokonaisuutena olisimme halunneet nähdä Z Fold 8:ssa telekameran, mutta se jää ainoaksi ongelmakohdaksi. Mukanaolevat kamerat toimivat moitteitta vaativissakin tilanteissa. Ja koska tämä malli on tarkoitettu ennen kaikkea arkisempaan käyttöön, ei tällöin telekameran puuttuminenkaan ole todennäköisesti liian iso pettymys.

• Arvosana kamerasta: 3 / 5

Samsung Galaxy Fold 8 - Suorituskyky

• Huippunopea suoritin sekä rutkasti muistia
• Erinomainen myös pelikäytössä

Z Fold 8 hyödyntää Qualcomm Snapdragon 8 Gen 5 for Galaxy -piirisarjaa, joka on tämän hetken paras versio Android-lippulaivamallien prosessorista. Vertailutesteissä saadut pisteet ovat hieman odotettua alhaisemmat, mutta ne ovat silti vaikuttavia ja todistavat, että Z Fold 8 on ehdottomasti suorituskykyinen huippupuhelin.

Suoritin todella osoittaa arvonsa pelikäytössä. Destiny Rising rullasi korkeimmalla grafiikka-asetuksella ja 60 fps:llä ilman pienintäkään yskähtelyä. Samoin maksimiasetuksilla ja 120 fps:n kuvataajuudella varustettu Asphalt Legends toimi kuin unelma.

Galaxy Z Fold 8:ssa on oletuksena 12 Gt RAM-muistia ja 256 Gt tallennustilaa, mutta voit halutessasi kasvattaa tallennustilan 512 gigatavuun tai yhteen teratavuun. Näistä jälkimmäinen nostaa RAM-muistin määrän 16 gigatavuun. Se, onko parannus hintansa arvoinen, riippuu täysin käyttötarpeen intensiivisyydestä.

Samsung Galaxy Z Fold 8:n benchmark-tulokset

• Arvosana suorituskyvystä: 4 / 5

Samsung Galaxy Fold 8 - Akkukesto

• Yllättävän hyvä akkukesto
• Latausnopeus riittää arkeen vaikkei olekaan perinteisten puhelimien veroinen

Vaikka Galaxy Z Fold 8 on pienempi kuin edeltäjänsä, Fold 7:n 4 400 mAh akkukapasiteetti on noussut 4 800 mAh:iin. Harppauksen taustalla on käyttöönotettu pii-hiiliakkuteknologia, jonka energiatiheys on suurempi kuin Samsungin tai muidenkaan valmistajien aiemmissa akuissa käytetyssä litiumioniteknologiassa.

Samsungin akkuarvion mukaan Galaxy Z Fold 8 jaksaa yhdellä latauksella jopa 26 tuntia videotoistoa. Testiemme perusteella näin myös on mikäli käyttää pääasiassa kansinäyttöä. Normaalissa arjessa puhelin jaksaa noin 1,5 päivää peruskäyttöä, johon sisältyy molempien näyttöjen käyttöä.

Lisäpuhtia saa 45 W langallisella tai 20 W langattomalla latauksella. Vaikka lukemat ovatkin hitaampia kuin perinteisissä puhelimissa, ne ovat silti parannus aiempiin Z Fold -malleihin nähden. Käytännössä vartissa saa ladattua akkua noin kolmanneksen ja täyden kapasiteetin saavuttaminen vie vain hiukan yli tunnin.

Latausnopeus ja akkukesto ovat siis arjen kannalta hyvällä tasolla. Mikäli puhelinta ei muista ladata yöllä, saa riittävän akkuvarauksen kerättyä aamupuuhien yhteydessä.

• Arvosana akkukestosta: 4 / 5

Kannattaako Samsung Galaxy Fold 8 ostaa?

Samsung Galaxy Fold 8:n arvosana

Osta, jos...

Älä osta, jos...

Robotti-imurien kehityksen seuraaminen on ollut viime vuosina yksi teknologiamaailman mielenkiintoisimmista näköalapaikoista. Vielä muutama vuosi sitten julkaisut laitteet puhdistivat lattiaa yrityksen, erehdyksen ja törmäilyn kautta vailla minkäänlaista järkeä. Nyt julkaistut mallit ovat tuoneet mukanaan paremman kartoituksen, kehittyneemmän esteiden väistämisen ja kiinnostavia uusia ominaisuuksia. Kun aiemmin testaamamme Narwal Freo Z 10 Ultra osoittautui pienistä puutteistaan huolimatta laadukkaaksi robotti-imuriksi, ovat odotukset uutta Narwal Flow 2:ta kohtaan korkealla.

Narwal esitteli vuoden 2026 lippulaivamallinsa tammikuussa ja Suomeen se saapui elokuun ehtoopuolella. Se ei ole markkinoiden ensimmäinen kaksoiskameroilla varustettu robotti-imuri, mutta kameroiden ja LM OmniVision -tekoälymallin yhteistyö tuntuu merkittävältä harppaukselta eteenpäin.

Testijakson aikana huomasimme Narwal Flow 2:n tunnistavan lattian likaisuuden ja säätävän sen mukaan imutehoa sekä moppaustoimintoa. Lisäksi laitteen kyky ”älykkääseen siivoukseen” – eli kodin alueiden tunnistaminen perusteellisempaa puhdistusta vaativien kohtien osalta sekä esteiden tunnistaminen ja väistäminen – on vertaansa vailla. Kodissa, jossa on koira sekä alta yksivuotias vauva, laitteen Pet Care- ja Baby Care -tilat ovat tarpeen. Niiden avulla Flow 2 osaa esimerkiksi etsiä lemmikin (ja leikkiä sen kanssa), siirtyä hiljaiseen tilaan pinnasängyn lähellä ja välttää alueita, joilla vauva pääsee ryömimään.

Kaiken kaikkiaan Narwal Flow 2:n älyominaisuudet ovat erittäin laadukkaat ja sovelluksen tarjoamat mukautusmahdollisuudetkin tekevät vaikutuksen. Laitteen paras puoli on sen moppaus, joka yhdistettynä imurointiin puhdistaa erinomaisesti kaikenlaiset lattiat. Valitettavasti reuna- ja kulmapuhdistuksessa se ei kuitenkaan yllä aivan samalle tasolle Roborockin lippulaivamallien kanssa. Myöskään imuteho ei aivan riitä poistamaan paksujen mattojen seasta kaikkia pienikokoisia murusia, mutta isosta ongelmasta ei onneksi puhuta. Sen sijaan laitteen koko voi aiheuttaa murheenkryynejä, sillä se ei mahdu livahtamaan joudenkin kilpailijoidensa tavoin kaikkien laatikostojen alle.

Onneksi Narwal Flow 2 erottuu myös positiivisesti edukseen esimerkiksi kyvyllään ylittää korkeita kynnyksiä, sovellus- ja puheohjausominaisuuksillaan sekä videokuvamahdollisuudellaan. Telakka tyhjentää pölysäiliön automaattisesti sekä pesee ja kuivaa moppitelan kuumalla vedellä ja kuumalla ilmalla. Perusteellisempaa siivousta tai robotti-imurin ulottumattomissa olevia paikkoja varten tarvitaan toki edelleen tavallista imuria tai märkä-kuivaimuria, mutta Flow 2 hoitaa erinomaisesti kodin pitämisen siistinä perusteellisten siivouskertojen välillä.

Narwal Flow 2 on ollut Suomessa saatavilla syksystä 2026 lähtien. Mallin hintalappu on eittämättä tyyris, joten vertailu käy markkinoiden kiistattomiin lippulaivamalleihin. Mikäli tekoälytoiminnot eivät ole tarpeen, voi budjettimallin hankkimisella säästää pitkän pennin.

Narwal Flow 2 - Hinta ja saatavuus

• Suositushinta 1 399 €

Narwal Flow 2 julkaistiin Yhdysvalloissa jo huhtikuussa 2026, mutta Suomen markkinoille se pörräsi vasta elokuussa. Mallin suositushinta on 1 399 €.

Hintalappu on tyyris mutta myös perusteltu, sillä Flow 2 sisältää korkearesoluutioiset kamerat, moppirullan sekä esteet tunnistavia AI-toimintoja.

• Arvosana hinnasta: 3,5/5

Narwal Flow 2 - Muotoilu

• Pyöreä robotti-imuri sekä itse tyhjentyvä ja itse puhdistuva telakka
• Sotkeutumaton moppaava rullaharja
• Kaksi laajakulmaista teräväpiirtokameraa

Narwal Flow 2 on musta, pyöreä robotti-imuri, jonka halkaisija on noin 35 cm ja joka kykenee ylittämään kynnyksiä. Robotti-imuri on 9 cm:n korkuisena melko korkea, joten vaikka se mahtuukin sohvan ja keittiöhyllyn alle, se ei mahdu kaappien alle.

Laitteen alareunassa on pieni pyörivä harja, joka lakaisee roskat kohti sotkeutumatonta harjaa. Robotti-imuri hyödyntää jopa 30 000 Pa:n imutehoa roskien keräämiseen. Flow 2 käyttää reunojen puhdistamiseen niin kutsuttua telamoppia (crawler mop), joka muistuttaa litteäksi muokattua, leveää ja pitkää pyörivää telaa. Se puhdistaa lattian 12 newtonin paineella. Telamoppi voi ulottua 5 cm:n (1,8 tuuman) verran laitteen sivulle.

Robotti-imurin mukana toimitetaan musta telakka, jonka mitat ovat 36 cm (korkeus), 36 cm (leveys) ja 43 cm (syvyys). Se yhdistyy verkkovirtaan 1,5 metrin pituisella virtajohdolla. Puhtaan ja likaisen veden säiliöt sijaitsevat puhdistusnestesäiliön päällä. Sekä robotti-imurissa että telakassa on suodattimet.

Telakassa on myös pölypussi, jonka luvataan kestävän jopa 120 päivää. Kokonaisuuden kruunaa värillinen tunnelmavalaistus, joka voi ilmaista eri tilanteita – esimerkiksi varoittaa robottiin liittyvistä ongelmista.

Itse robotti-imurissa olevien LED-valojen lisäksi Narwal Flow 2 on varustettu kahdella 1080p-kameralla, joiden näkökenttä on 136 astetta. Robotti-imuri hyödyntää kameroita ja tekoälyä tunnistaakseen esineitä tai lemmikkejä joko väistääkseen niitä tai merkitäkseen ne karttaan.

• Arvosana muotoilusta: 4,5/5

Narwal Flow 2 - Suorituskyky

• Selviytyy kynnyksistä ja esteistä mainiosti
• Imuroinnilla ja moppauksella hyvä siivousjälki
• Helppokäyttöinen tukisovellus

Narwal Flow 2:n yhdistäminen Wi-Fi-verkkoon sekä tukisovellukseen sujuu ongelmitta. Robotti kartoitti kotini 35 minuutissa. Muutamien huoneiden kohdalla oli syytä tehdä pientä hienosäätöä tilan jakamisen tai yhdistelyn suhteen, mutta tämä on nopeasti hoidettu.

Testauksen aikana käytin robotti-imuria osana tavallista arkea. Annoin sen siivota koko kodin useaan otteeseen ja ohjasin sen tarpeen mukaan esimerkiksi keittiöön siivoamaan ruokailun aiheuttamat sotkut. Narwal Flow 2:n imurointi- ja moppausteho osoittautui syynissä erinomaiseksi. Veden annostelu oli täydellistä – lattiat eivät jääneet liian märiksi, ja ne kuivuivat hyvin nopeasti.

Yksi Flow 2:n parhaista puolista on sen pyörivä moppirulla. Jotkut valmistajat suosivat pyöreitä moppilaikkoja, mutta niillä on ajoittain tapana vain siirtää märkää likaa ja muuta roskaa ympäri lattiaa.

Narwal Flow 2 -mallissa on leveä ja lähes litteä moppirulla. Kun se pyörii, robotti syöttää siihen kuumaa vettä, jolloin moppi puhdistuu lattiaa pestessään. Moppirullan kohdistama 12 newtonin paine auttaa myös irrottamaan sitkeää tai vaikeaa likaa. Jos robotti havaitsee merkittävän läikkymisen, se palaa telakalle puhdistamaan telan ennen pesupuuhan jatkumista.

Robotti ylittää vaivatta jopa viiden senttimetrin korkuiset kynnykset sekä väistää monia esteitä. Aluksi tuntui, että se pysytteli turhankin kaukana esineistä ja reunoista, joten muutin sovelluksesta siivousasetukseksi perusteellisemmaksi. Tämä tuotti paremman lopputuloksen.

Seurasin myös, kuinka robotti väisti keittiön kaapiston kaltaisia matalia, ulkonevia rakenteita. Robotti-imuri pystyy työntämään pyörivän moppiosan vajaan viiden senttimetrin päähän kaapin alle. Ulottuvuus ei siis todennäköisesti riitä puhdistamaan koko kaapin alle jäävää aluetta, joten tätä varten on syytä ottaa ajoittain varsi-imuri tai perinteinen pölyimuri käyttöön.

Robotti-imuri jäi testijakson aikana kerran jumiin kylpyhuoneen hapsulliseen mattoon. Tämä oli onneksi ainoa tilanne, jossa imuri joutui ongelmiin. Tavanomaisesti se väisti johdot ja kengät sujuvasti merkaten ne samalla karttaan.

Vaikka pystyin säätämään imutehoa itse, käytin mieluiten Smart-tilaa, jolloin imuteho mukautui lattiatyypin sekä lian tai roskien havaitsemisen mukaan. Imuri hyödyntää myös LED-valoa hämärissä paikoissa puhdistaakseen tehokkaammin. Narwal Flow 2 tuntui jäävän alakynteen isompien roskien kanssa, sillä esimerkiksi huonekasvista pudonneet lehdet olivat selvästi iso kanto kaskessa. Tämä ei tosin ole robotti-imureille poikkeuksellista, joten vastaavat kookkaat roskat kannattaakin poimia lattialta ennen robotti-imurin käyttöä.

Vaikka robotti-imuri on tarkoitettu käytettäväksi tukisovelluksella, pääasiassa sovelluksella, mukana on myös 34 erilaista äänikomentoa. Joskus sovelluksen käyttö on välttämätöntä, koska komennot ovat rajallisia. Laitteen voi käskeä siivoamaan olohuoneen, mutta useamman huoneen niputtaminen samaan käskyyn ei sen sijaan onnistu.

Noin 150 neliömetrin kokoisen talon siivoaminen kestää robotti-imurilta kolme tuntia, ja akun varaus laski tämän aikana 31 prosenttiin. Itse asiassa kahden tunnin siivouksen jälkeen akun varaus oli vasta 50 prosenttia. Laitteen lataaminen täyteen kestää neljä tuntia, mikä on mielestäni nopeaa.

Kaiken kaikkiaan Narwal Flow 2 ansaitsee kehut siitä pieteetistä, jolla se pitää kodin puhtaana liasta, roskista ja keittiön murusista. Siivoustestien perusteella laitteessa on kuitenkin vielä parantamisen varaa tietyillä osa-alueilla.

Siivoustestit

Aloitimme testauksen levittämällä kahvipuruja, jauhoja ja kuivattuja kukanterälehtiä keittiön laminaattilattialle sekä olohuoneen matolle. Käytin laitteen imurointitoimintoa nähdäkseni, kuinka hyvin robotti imee liat erilaisista ​​materiaaleista. Ripottelin kahvia myös keittiön kaappien alle sekä huoneen reunoille ja nurkkiin.

Keittiössä robotti-imuri lisäsi imutehoa automaattisesti kohdatessaan jauhoja ja kuivattuja kukkia, mutta tätä ei tapahtunut kahvin kohdalla. Se imuroi purut, kaikki kukanterälehdet yhtä lukuun ottamatta sekä suurimman osan jauhoista. Valitettavasti imurin pyörät levittivät ohuen kerroksen jauhoja pitkin lattiaa. Laite ei kuitenkaan onnistunut imuroimaan kahvipuruja nurkista, reunoilta eikä keittiön kaapin alta.

Kaapiston alle jäänyt lika ei ole suuri yllätys, sillä robotti ei kokonsa vuoksi mahtunut menemään sinne. Nurkkien kohdalla Flow 2 imuroi kahvin kokonaan pois toisesta nurkasta, mutta ei toisesta. Se epäonnistui melko pahasti kahvinpurujen imuroinnissa lattialistan vierestä.

Mitä tulee matolla tehtyyn imurointitestiin, robotti-imuri nosti imutehon automaattisesti maksimiteholle tunnistettuaan materiaalin. Ensimmäisellä ajokerralla robotti-imuri keräsi osan kahvinpuruista ja jauhoista sekä kaikki kuivatut kukanterälehdet. Isommat lehdet sen sijaan siirtyivät imurin toimesta vain sivuun.

Uutuus-Narwal kuitenkin yllätti omatoimisuudellaan. Aluksi iskenyt pettymys purujen ja jauhojen jäämisestä matolle kaikkosi nopeasti, kun vempain hurutti maton yli vielä kolme kertaa – ilman erillistä käskyä. Lopulta lähes kaikki kahvinpurut oli imuroitu pois. Suurin osa jauhoista päätyi niin ikään imurin syövereihin.. Kaiken kaikkiaan imurointikyky matoilla oli mielestäni parempi kuin useimmilla robotti-imureilla.

Viimeisessä testissä käytin laminaattilattialla laitteen imurointi- ja moppaustoimintoja. Levitin lattialle jauhoja, kahvinpuruja, kaatuneen vesilasillisen, suklaakastiketta, soijakastiketta, siipikastiketta ja kahvikermaa. Narwal Flow 2 siivosi siipi- ja soijakastikkeen, veden, kahvinpurut ja jauhot yhdellä pyyhkäisyllä. Yllätyin siitä, kuinka vaivattomasti laite puhdisti jopa tyypillisesti sitkeän suklaakastikkeen.

Kahvikerman kohdalla robotti-imuri tunnisti aineen läikkymäksi. Sotku siivoutui yhdellä pyyhkäisyllä, minkä jälkeen imuri palasi telakkaan puhdistamaan moppinsa. Se toisti tämän prosessin – alueen puhdistamisen ja telakkaan palaamisen moppia varten – vielä kahdesti ennen kuin jatkoi matkaansa. Kun robotti-imuri oli saanut työnsä päätökseen, lattia ei tuntunut tahmealta.

Levitin kahvinpuruja myös kaapin alle, nurkkiin ja reunoille nähdäkseni mikäli imurin ja moppiyhdistelmän yhteiskäyttö parantaisi puhdistustuloksen. Kun robotti-imuri kulki kaappien lähellä, sen moppiosa työntyi esille. Vaikka se saikin osan puruista kerättyä, rullamoppi ei valitettavasti yltänyt riittävän pitkälle poistaakseen edes puolta kaapin alla olevista kahvinpuruista.

Nurkkien kohdalla robotti-imurin tulokset olivat imuri-moppi-yhdistelmää käytettäessä samat kuin pelkkää imurointiakin testatessa. Reunojen puhdistuksessa moppi paransi tulosta, mutta lopputulos ei silti vastannut odotuksiani. Yksi reuna puhdistui erittäin hyvin, mutta toisen reunan varrelle jäi runsaasti kahvinpuruja.

Yhteenvetona suosittelen hyödyntämään sekä imurointi- että moppaustoimintoja kovilla lattioilla parhaan mahdollisen puhdistustuloksen saavuttamiseksi. Narwal Flow 2 suoriutuu reunojen ja kulmien puhdistuksesta kohtalaisesti. Mattojen kohdalla se kerää tehokkaasti monenlaista likaa, mutta erittäin hienojakoisen aineksen – kuten jauhojen – poistamiseen saatat tarvita tehokkaamman imurin.

Laitehuolto

Narwal Flow 2 ei vaadi juurikaan päivittäisiä tai viikoittaisia ​​huoltotoimenpiteitä. Robotti-imuria käytettiin 16 kertaa, ennen kuin sain ilmoituksen vesisäiliön täyttämisestä ja likavesisäiliön tyhjentämisestä.

Tukisovellukseen kannattaa perehtyä heti laitteen käyttöönoton yhteydessä, jotta voi määrittää huoltoasetukset omien mieltymystesi mukaan. Voit asettaa halutun moppien kuivaustehon sekä pölysäiliön tyhjennysvälin. Voit jopa säätää pölysäiliön tyhjennyksen äänenvoimakkuutta.

Telakka puhdistaa harjarullan 60-asteisella vedellä ja kuivaa sen kuumalla ilmalla. Pölypussiin mahtuu jopa 120 päivän aikana kertynyt lika ja roska. Roskasuodatin on pestävä, ja se tulisi puhdistaa kerran kuukaudessa. Telakan pohjaosa on irrotettava ja puhdistettava kerran tai kahdesti kuukaudessa, sillä sinne kertyy runsaasti likaa ja roskia.

Sovelluksen kautta voit seurata, mitkä lisävarusteet vaativat vaihtoa tai kuinka kauan niiden käyttöikä vielä riittää. Esimerkiksi testaamani robotin sotkeutumaton kelluva harja kestää vielä 144 tuntia käyttöä.

• Arvosana suorituskyvystä: 4/ 5

Narwal Flow 2 - Tukisovellus

• Helppokäyttöinen sovellus mainiolla kartoituksella
• Rutkasti muokkausmahdollisuuksia imurointiin ja moppaukseen

Narwal Flow 2:n käyttöönotto Narwal-sovelluksella sujuu vaivattomasti. Se on valitettavasti todettava heti alkuun, ettei sovellusta ole lokalisoitu suomeksi. Sinänsä ero osaan kilpailijoista on pieni, sillä monesti käännökset ovat kielellisesti vähän niin ja näin. Silti suomennos olisi jossain vaiheessa mukava saada mukaan.

Vaikka laitteessa on mahdollisuus käyttää 3D-kartoitusta, käytin mieluummin 2D-näkymää, sillä sen avulla huoneiden nimeäminen ja esimerkiksi mattojen näkyminen kartalla on helppoa. Kohtasin kuitenkin haasteita yrittäessäni jakaa olohuoneen ja työhuoneen omiksi alueikseen kartalla. Huoneiden välissä on leveä kulkuaukko ja liukuovet, joten ymmärrän hyvin, miksi robotti tulkitsi ne yhdeksi ja samaksi tilaksi. Jakoa yritettäessä sovellus kuitenkin ilmoitti, että huoneista tulisi liian pieniä. Tämä on erikoista, sillä kylpyhuoneeni on kooltaan vain noin kuudesosa kyseisistä huoneista, mutta se tunnistettiin kartalla omaksi huoneekseen.

Yritin määrittää käytävän kielletyksi alueeksi, mutta valitettavasti tämä esti robotti-imuria kulkemasta käytävän läpi kylpyhuoneeseen siivoamaan. Onneksi ongelma ratkesi huonekohtaisten asetusten avulla, joiden avulla voin määrittää kullekin huoneelle halutun siivoustavan. Asetin käytävän pelkästään imuroitavaksi alueeksi, jolloin robotti pääsi kulkemaan sen läpi kylpyhuoneeseen, jossa se puolestaan ​​sekä imuroi että moppaa.

Sovelluksessa voin valita siivottavaksi koko kodin, tiettyjä huoneita tai vaikka vain tiettyjä alueita huoneiden sisällä. Voin myös tarkentaa asetuksia määrittämällä sen, haluanko robotin imuroivan ja moppaavan samanaikaisesti, imuroivan ja moppaavan peräkkäin, vain imuroivan vai vain moppaavan.

Yksi suosikkiominaisuuksistani on kartan alapuolella sijaitseva Navo-avustaja. Se tarjoaa tietoa siivouksen etenemisestä ja muista tärkeistä asioista, kuten mahdollisesta jumiin jäämisestä.

Dock-painike kertoo käyttäjälle pölypussin tilan ja tarjoaa kosketuksella aktivoitavia toimintoja, kuten telakan pölysäiliön tyhjennyksen, pölypussin kuivauksen ja desinfioinnin, moppien pesun ja kuivauksen sekä tunnelmavalaistuksen säädön.

Käyttäjät voivat seurata reaaliaikaista videokuvaa Narwal Flow 2 -laitteen kameroista. Voit tallentaa videota tai ottaa kuvia, ohjata robotin liikkeitä ja käskeä sen siivoamaan. Laitteessa on myös ”Cruise”-toiminto, joka ottaa kuvia tiettyä reittiä pitkin kotona liikkuessaan ja tallentaa ne sovellukseen.

Siivouksen ajastamisen ja siivoushistorian tarkastelun lisäksi voit säätää siivousasetuksia – kuten imutehoa, moppauksen kosteustasoa ja siivouksen tarkkuutta (älykäs, normaali tai perusteellinen) – sekä määrittää esimerkiksi tehostetun nurkkien siivouksen, uudelleenpesun tai lapsilukon. Voit myös yhdistää Narwal Flow 2:n Alexa-, Google Home- tai Matter-järjestelmiin.

Lemmikkiystävällinen tila tarjoaa laajat mahdollisuudet. Voit valita sopivan lemmikkitiedon ja määrittää joko kevyemmän siivouksen tietyille lemmikkien oleskelualueille tai tehostetun siivouksen sinne, mitkä jäivät aiemmin väliin lemmikkien läsnäolon vuoksi. Tila mahdollistaa myös lemmikin paikantamisen ja/tai lemmikin kanssa ”leikkimisen” houkuttelemalla sen robotin luo tietyllä äänimerkillä.

• Arvosana tukisovelluksesta: 4,5/5

Kannattaako Narwal Flow 2 ostaa?

Osta, jos...

Älä osta, jos...

Näytöllä varustetuilla latauskoteloillaan joukosta erottuva JBL on tuonut markkinoille uuden sukupolven mallistonsa. Laadukkaiden vaihtoehtojen joukossa JBL Live Beam 4 tuntuisi nousevan meidän ykkösvaihtoehdoksi.

Nämä langattomat nappikuulokkeet tarjoavat useita parannuksia edeltäjiinsä verrattuna. Mukana on parantunut aktiivinen melunvaimennus, parempaan äänenlaatuun pystyvät elementit sekä lupaus laadukkaammasta kokemuksesta puhelukäytössä. Kun näiden päälle lisätään latauskotelon uudistunut käyttöliittymä, on sukupolvenvaihdos enemmän kuin perusteltu.

Aloitetaan puhumalla älykkäästä latauskotelosta, joka on Live-sarjan ainutlaatuinen myyntivaltti. Vaikka se toki voi vaikuttaa hieman ylimääräiseltä kikalta, uudistettu käyttöliittymä tekee siitä itse asiassa todella reagointikykyisen ja toiminnallisen. Voit esimerkiksi säätää vastamelutoimintoa, taajuuskorjainta, tilaääniasetuksia ja toistoasetuksia, sekä merkitä tiettyjä asetuksia suosikeiksi nopeampaa käyttöä varten.

Eikä tässä vielä kaikki. Voit myös käyttää arkisia toimintoja, kuten ajastinta, taskulamppua ja Etsi kuulokkeeni -sovellusta, sekä asettaa taustakuvan. Näihin työkaluihin pääsee käsiksi ilman, että puhelinta tarvitsee kaivaa taskunpohjalta esiin.

Vaikka latauskotelon kosketusnäyttö onkin tyylikäs, huomasin silti käyttäväni monissa tilanteissa ennemmin puhelimen JBL Headphones -sovellusta, sillä sen isompi näyttö ja kattavampi säädettävyys tekevät käytöstä sujuvampaa. Latauskotelon ominaisuusvalikoima on kuitenkin varsin kattava, minkä ansiosta se on valtava parannus verrattuna JBL:n aiempiin mallistoihin.

Koska JBL on myös sisällyttänyt 'Perfect Calls 2.0' -teknologian, joka hyödyntää tekoälyn kouluttamaa algoritmia, saatat odottaa erinomaista puhelun laatua. Valitettavasti kokemus ei yllä aivan sille tasolle. Se ei ollut missään nimessä huono, mutta puhelun aikana kollegani huomasi, että ääneni selkeydessä oli toivottavaa. Kokeilimme tätä puhetta nauhoittaessa, eikä palaute ollut lainkaan perusteetonta. Taustahälinä taltioitui mukaan turhankin vahvasti.

Mutta puhutaanpa ehkä tärkeimmästä ominaisuudesta eli aktiivisesta melunvaimennuksesta. Voit valita tämän päälle, pois päältä tai hyödyntää läpikuuluvuustilaa. Halusitpa minkä tahansa, vaihtaminen ja on helppoa latauskotelon tai sovelluksen avulla.

Mutta kuinka hyvä vastamelutoiminto sitten onkaan? Vaikka täydellisyyteen ei ylletä, on se ihan kelvollinen. JBL Live Beam 3:n meluvaimennus ei täysin vakuuttanut meitä. Vaikka uutuusmalli parantaa edeltäjästään jonkin verran, ovat napit silti liian alttiita päästämään ulkoista kohinaa sisään. Olipa kyse ohikulkevasta liikenteestä, toimiston hälinästä tai bussissa kuuluvasta puheensorinasta, kaikki nämä kuuluvat yllättävän selvästi läpi jopa noin 70 % äänenvoimakkuudella. Beam 4 himmentää äänet tehokkaasti ja auttaa keskittymään musiikkiin, mutta parasta mahdollista vastamelutoimintoa etsivien kannattaa kääntää katse Bose QuietComfort Ultra Earbuds Gen 2:n suuntaan.

Arvostelun alkupuolelle on mahtunut turhankin kanssa pientä nurinaa, joten on aika kääntää katse positiivisiin puoliin. Tälle on myös syynsä, sillä malli tekee vaikutuksen melkein kaikilla muilla osa-alueilla. Suurin onnistuminen kuullaan äänenlaadun saralla. JBL Live Beam 4 kuulostaa nimittäin erinomaiselta erityisesti LDAC-tuen ollessa aktivoituna korkearesoluutioista Bluetooth-suoratoistoa varten.

Suoraan pakkauksesta otettuna Live Beam 4 tarjoaa sopivalla tavalla energisen sekä yksityiskohtaisen äänen. Kuten JBL:n tuotteissa on tapana, basso on oletuksena selvästi etualalla. Onneksi ei kuitenkaan niin paljoa, että se olisi epämiellyttävä tai liian jytisevää.

Kuuntelukokemus nostaa bassot sekä muut matalat äänet hienosti esiin. Tästä huolimatta keskiäänialue ei kuitenkaan peity jytinän alle tai tunnu muutenkaan lattealta. Akustista rockia kuunnellessa voi esimerkiksi ihastella äänen luonnollisuutta. Olisimme ajoittain toivoneet laulun nousevan hieman paremmin esiin, mutta isosta ongelmasta ei puhuta. Kokonaisuutena äänimaisema tuntuu yllättävänkin immersiiviseltä.

Kokonaisuutena JBL Live Beam 4 on äänenlaadullisesti markkinoiden kirkkainta kärkeä. Diskantti on hallittu mutta tarpeeksi elävä välittämään energisempien kappaleiden tunnelman, keskiäänet ovat yksityiskohtaisia ja puhtaita eikä bassokaan valtaa liiaksi tilaa. Se on kuitenkin syytä mainita, että tilaääni kannattaa kytkeä suosiolla pois. Kyseinen asetus saa musiikin kuulostamaan tukkoiselta ja laulun keinotekoiselta. Eikä se edes toimi LDAC:n ollessa päällä.

Toinen ehdottomasti kehujen arvoinen osa-alue koskee Live Beam 4:n muotoilua. Varrellinen rakenne tekee kuulokkeiden poisotosta vaivatonta, minkä lisäksi ulkopinnan kiiltävä viimeistely on varsin näyttävä. Myös kotelo itsessään näyttää siistiltä ja on rakennettu erittäin korkealla laadulla. Näyttö on melko kirkas, ja vaikka kotelon kookas rakenne voi aiheuttaa haasteita, on se silti tarpeeksi pieni mahtuakseen lähes mihin tahansa taskuun.

Korvassa napit tuntuvat myös uskomattoman mukavilta ja hyvin istuvilta. En koskaan tuntenut tarvetta ottaa niitä pois edes kuuntelusession venyessä tuntien mittaiseksi. Ne ovat myös IP55-pöly- ja vesitiiviitä, mikä tarkoittaa, että pystyin käyttämään Beam 4:ää vaikka kaatosateessa.

JBL Live Beam 4 tuntuu 199 euron hintalappunsa arvoiselta. Ne tarjoavat aidosti hienostuneen äänen, todella mukavan korvaan sopivan istuvuuden ja paljon ominaisuuksia, joilla leikkiä. Näytöllinen kotelo voi tuntua yhä edelleen hieman ylimääräiseltä mainoskikalta, mutta se on tästä huolimatta responsiivinen ja käytännöllinen lisä arkikäyttöön.

Akkukesto ei ole muuttunut edellisen sukupolven mallista, mutta nappien tarjoamat 12 tuntia ja latauskotelon mahdollistamat jopa 48 tuntia ovat todella väkevät lukemat. Samaan eivät Applen ja Bosen lippulaivamallit yllä.

Vaikka vastamelutoiminto ja puheluiden äänenlaatu voisivat olla parempia, JBL Live Beam 4 ansaitsee silti lämpimän suosituksen. Jos haluat langattomat nappikuulokkeet, joissa on näytöllisen latauskotelon kaltainen ainutlaatuinen vivahde, on kyseessä ehdottomasti huomiosi arvoinen vaihtoehto.

JBL Live Beam 4 - hinta ja saatavuus

• Suositushinta 199 €
• Julkaistu alkukesästä 2026

JBL Live Beam 4 esiteltiin toukokuussa 2026 eli kaksi vuotta edeltävän JBL Live Beam 3 -mallin jälkeen. Suositushinta on Suomessa 199 euroa, joten hinta on pysynyt samana kuin edellisen mallin kohdalla.

Malli on saatavilla kattavasti suurimmilta suomalaisilta jälleenmyyjiltä.

Hinnan puolesta malli on edullisempi kuin selkeimmät kilpakumppanit, kuten AirPods Pro 3 sekä Bose QuietComfort Ultra Earbuds Gen 2.

JBL Live Beam 4 - Tekniset tiedot

Kannattaako JBL Live Beam 4 ostaa?

Osta, jos...

Älä osta, jos...

JBL Live Beam 4 - Harkitse myös

• Arvosteltu elokuussa 2026

Pariviikkoinen testijakso näytöttömän Garmin Cirqa -kuntoilurannekkeen kanssa teki meihin vaikutuksen. Jatkuva käyttö kellon ympäri sisälsi unta, treeniä sekä arkea, mutta missään välissä emme kokeneet laitetta häiritseväksi tai hankalakäyttöiseksi. Asia on ennemmin päinvastoin, sillä se seuraa käyttäjän sykettä ja muita terveystietoja todella huomaamattomasti.

Arviojakson jälkeen voimme todeta, että markkinoille aiemmin ehättäneet Whoop ja Google Fitbit Air ovat saaneet todellisen haastajan. Vaikka jotkut ihmiset haluavat yhä AI-pohjaista valmennusta Whoopilta ja Google Healthilta, kun taas toiset kaipaavat kosketusnäytöllä tapahtuvaa vuorovaikutusta sekä ilmoitusominaisuuksia, monet käyttäjät arvostavat yksinkertaista ja laadukasta näytötöntä kuntoiluranneketta. Tällöin Cirqa tuntuu tämän hetken parhaalta valinnalta.

Jos pohdit sitä, miten Garmin Cirqa vertautuu esimerkiksi Whoop MG:hen tai Google Fitbit Airiin, tiedät jo mitä laitteen muotoilulta voi odottaa. Venyvä kangashihna yhdistyy seurannasta huolehtivan muovikiekon yli ja luo yksivärisen rannelaitteen ilman näyttöä. Ajatuksena on, että voit käyttää sitä harjoittelussa, nukkumisessa, levossa ja työssä saaden tarkkoja lukemia koko päivän ilman, että joudut katsomaan ranteeseesi missään vaiheessa.

Siinä, missä se eroaa, on suunnittelun yksityiskohdissa. Se on melko iso kuntoseuranta, joka istuu ranteessa selvemmin kuin sen kilpailijat, joten hyvin pieniranteisten kannattaa ehkä kokeilla sitä ennen sitoutumista. Kuitenkin pidän kokonaisuudessaan sen designista, erityisesti siitä, että laitteessa on oikea nappi sivulla. Tätä nappia käytetään harjoituksen aloittamiseen, mikä ilmenee voimakkaana värinänä, ja harjoituksen lopettamiseen, jolloin se värisee uudelleen. Sitä voi myös käyttää sen värisevän älyherätyksen sammuttamiseen. Se tekee asiasta paljon helpompaa.

Malli eroaa kilpailijoistaan muotoilun yksityiskohdissa. Siinä on melko suuri fitness-ranneke, joka näkyy ranteessa selkeämmin kuin vaihtoehtoisissa malleissa. Mikäli sinulla on siis hyvin pienet ranteet, kannattaa kokeilla laitetta ennen ostopäätöstä. Kokonaisuus teki meihin silti vaikutuksen erityisesti oikeassa kyljessä olevan painikkeen osalta. Tällä napilla voi aloittaa ja lopettaa treenin, mistä ilmoitetaan selvällä tärinäpalautteella. Sitä voi myös käyttää värisevän smart-wake-herätyksen sammuttamiseen. Ennen kaikkea se antaa aina varmuuden siitä, että treeniseuranta on aktivoitunut ilman minimalistisen käyttökokemuksen kärsimistä.

Laitteen terveysseuranta osoitti kyntensä testijakson aikana. Kun vertasimme Elevate V4 -sykeanturia mittatikkunamme käytössä olevaan Polar H10 -sykevyöhön, lukemat olivat lähes jatkuvasti enintäänkin muutaman iskun päässä. Testijakson aikana havaitsimme vain yhden selvästi poikenneen mittauksen, jolloin ero oli jopa 10 bpm:n päässä Polarin vyöstä. Täm oisi kuitenkin todennäköisesti korjaantunut treenin venyttämisellä.

Uniseurannan tarkkuus oli iloinen yllätys. Toinen positiivinen muutos koski juoksufiilistä, joka rentoutui heti kun ranteesta ei voinut jatkuvasti seurata sykettä tai kilometrivauhtia. Kun mittaukset tapahtuvat taustalla, hölkkäilijä voi keskittyä metsänsiimeksessä olevasta rauhasta nauttimiseen.

Erityisesti mallia voi suositella pyöräilijöille, sillä mukana on kaikki parhaista Garmin-urheilukelloista tutut pyöräilyseurantaan keskittyvät toiminnot. Fillarin selkään hyppäävä saakin kaipaamansa toiminnot selvästi halvemmalla kuin perinteisten Garmin-urheilukellojen kohdalla.

Watch our video review of the Garmin Cirqa here:

Garmin Cirqa - hinta ja saatavuus

• Julkaistu loppukesästä 2026
• Suositushinta 210 €

Garmin Cirqa maksaa Suomessa 210 euroa. Laite ei pakota käyttäjää nappaamaan oheen kuukausimaksullista Garmin Connect+ -tilausta, mutta sen sivuuttaminen jättää monet kiinnostavat toiminnot samalla käyttäjän ulottumattomiin. Lisäksi olkavarsihihnasta joutuu pulittamaan erikseen.

Merkittävin kuukausitilauksen mahdollistava lisätoiminto keskittyy valmennustoimintoihin. Alkujaan myös reaaliaikainen sykemittaus oli maksumuurin takana, mutta sen Garmin palautti takaisin käyttäjiltä tulleen palautteen myötä.

Connectin ilmaisversio on erinomainen treenityökalu, joka ei ole yhtä rajoitettu ja riisuttu kuin Google Fitbit Airin tukisovellus. Toisaalta Cirqa myös maksaa yli tuplasti enemmän kuin Google Fitbit Air, joten odotuksien tuleekin olla hieman korkeammalla.

Maailmalla suuressa huudossa olevat Whoop-aktiivisuusrannekkeet vaativat rinnalleen vuositilauksen. Tällöin laite tuntuu olevan enemmän vuokrassa kuin omassa käytössä. Kun Whoopin kahden vuoden tilaus maksaa saman verran kuin Garmin Forerunner 165 ja Cirqa, tuntuu Garminin tarjoama vastine rahalle merkittävästi paremmalta.

• Arvosana hinnasta: 3,5/5

Garmin Cirqa - Muotoilu

• Neljä värivaihtoehtoa
• Näytötön rakenne
• Käynnistyspainike

Garmin Cirqa on muotoilultaan yksinkertainen. Kankaasta valmistettu ranneke on saatavana neljässä eri värivaihtoehdossa, jotka ovat mauve, vaaleanharmaa, laivastonsininen ja musta. Ranneke kiertyy muovisen kiekon ympärille, jossa on Garminin Elevate V4 -sykemittarianturi. Kiekko on hieman kaareva jäljitellen ranteen muotoa, ja kuten aiemmin mainittiin, siinä on uritettu painike sivulla harjoitusten aloittamiseen ja lopettamiseen.

Painike on ainoa tapa olla vuorovaikutuksessa laitteen kanssa. Rannekkeen käyttäminen on erittäin mukavaa, sillä se painaa vain 21 grammaa ollen tarpeeksi kevyt ja mukava, jottei sen käyttöä edes huomaa. Tämä tekee vempaimen käyttämisestä nukkumiseen ja liikuntaan todella miellyttävää.

Laite on kuitenkin Garminin Elevate V4 -anturin vuoksi melko suuri ollakseen 'hienovarainen'. Tämä ei onneksi tee käyttökokemuksesta epämukavaa. Erittäin hoikat ranteet saattavat kokea tilanteen toisin, mutta TechRadarille samalla kerrottiin, että uudempi Elevate V5 -anturi olisi tehnyt kokonaisuudesta vieläkin isomman.

Olemme aina olleet Garmin Connect -sovelluksen faneja, eikä sen muotoilu anna vieläkään aihetta moitteille. Sen omaksuminen voi olla aluksi hankalaa suuren tietomäärän vuoksi, jolloin osa tilastoista ja ominaisuuksista voi hukkua joukkoon. Pienellä totuttelulla siihen kuitenkin tottuu, jolloin yksityiskohtaiset tiedot ja yhteisölliset ominaisuudet avautuvat sujuvasti esille.

• Arvosana muotoilusta: 4,5/5

Garmin Cirqa - ominaisuudet

• Tarkoituksella rajatummat toiminnot kuin älykelloissa
• Silti runsaasti terveysantureita

Garmin Cirqassa itsessään on hyvin vähän interaktiivisia toimintoja. Voit aloittaa ja lopettaa treenejä tai sammuttaa hälytyksen, mutta siinä se suurin piirtein onkin. Onneksi Cirqan keräämät ja sovelluksessa näytettävät tiedot pursuavat yksityiskohtia.

Garmin Cirqa kerää tietoa univaiheista, sykevaihtelusta (HRV), pulssioksimetristä ja tarjoaa Garminin Training Readiness- ja Body Battery -arvot. Garminin Sleep Coach -toiminto voi suositella nukkumaanmenoaikoja ja unen pituutta sekä paljastaa mahdollisen univajeen. Älykäs herätyshälytys käyttää laitteen haptisia sensoreita väristen ranteessasi kevyen unen vaiheessa, jotta heräät sopivassa kohdassa päivää varten.

Automaattinen aktiviteetin tunnistus tallentaa itsestään yli 15 minuutin kestoiset aktiviteetit. Näiden tietoja voi tarkentaa muuttamalla taltioituja tietoja Garmin Connect -sovelluksessa. Voit esimerkiksi muuttaa harjoitteen kestoa vastaamaan kävelylenkin todellista pituutta. Vaihtoehtoisesti voit yksinkertaisesti painaa nappia aloittaaksesi ajoitetun aktiviteetin.

Näytötön aktiivisuusranneke ei taltioi juoksutietoja samalla pieteetillä kuin hintavammat Garmin-urheilukellot. Et siis saa seurattua askellusnopeutta, askeleen pituutta, korkeuseroihin keskittyvää Hill Scorea ja niin edelleen, mutta tästä huolimatta lenkiltä jää talteen syketiedot, VO2 Max -lukema ja harjoittelukuorman raskaus. Näiden avulla tiedät mikäli treenaaminen on liian kevyttä tai raskasta. Garminilla on myös Fitness Agen kaltaisia ominaisuuksia, joka käyttävät syke- ja aktiivisuustietoja kertoakseen kehon suoriutumisesta verrattuna muihin samanikäisiin. Whoopilla on samanlainen ominaisuus nimeltä Whoop Age, joten naapurileiristä on selvästi poimittu toimivia ideoita.

Rahalle saatava vastine on kohdillaan. On tästä huolimatta syytä todeta, ettei laitteessa ole aivan yhtä montaa ominaisuutta kuin Whoopin premium-tilauksessa. Cirqa jää myös Garmin Forerunner 165:n ja muiden urheilukellojen varjoon, sillä ne tarjoavat kaiken yllä mainitun lisäksi edistyneet GPS-, juoksu- ja ilmoitusominaisuudet ilman hinnankorotusta. Tällöin mukana on myös näyttö, jota et välttämättä halua. Cirqa pyrkii välttämään häiriötekijät ja keskittymään olennaiseen. Tällöin prioriteettina ovat kunto- ja palautusmittarit.

Garmin Coach, tekoälypohjainen ravitsemuksen seuranta sekä kattavat treenianalyysit ovat saatavissa maksullisen Connect+ -tilauksen avulla.

• Arvosana ominaisuuksista: 4/5

Garmin Cirqa - suorituskyky

• Pääasiassa tarkka treeniseuranta
• Kyvykäs uniseuranta
• Miellyttävä ja huomaamaton käytettävä

Testasimme Garmin Cirqa -älykelloa parin viikon ajan. Testijakso sisälsi muihin treenilaitteisiin vertailtuja harjoitteita, uniseurantaa sekä tavallista arkea. Jos treenaat useampaan kertaan viikossa ja käytät automaattista tunnistusta kävelyille ja muille aktiviteeteille, laitteen akku kestää helposti viikon yhdellä latauksella. Syynissämme ensimmäinen lataustarve koitti seitsemäntenä päivänä.

Cirqa seurasi unta hyvin ja tunnisti oikein heräämisajat keskellä yötä ja varhaisina aamuhetkinä. Jos nukuin hyvin tai menin aikaisin nukkumaan, Cirqa tunnisti tämän oikein tarjoten energiatasoihin ja koettuun unenlaatuun täsmääviä tietoja. Vastaavasti vauva-arjen keskellä väistämättömät yölliset herätykset jäivät nekin anturien tutkaan kiinni. Eri univaiheiden graafi on helppo tulkita, kun taas pidemmän ajan trendeihin perehtyvä saa Sleep Score- ja HRV-tiedoista kuvan viikkojen, kuukausien tai vuosien kehityksestä.

Vaikka mukana ei ole sisäänrakennettua GPS-paikannusta, treenin tarkkuuden mittaamisessa ei ole ongelmaa. Puhelimeen yhdistetty Cirqa vastasi hyvin Polar H10 -sykemittarin lukemia treenien aikana. Oli yksi kerta, jolloin se oli keskimäärin 10 bpm pielessä 40 minuutin voimaharjoituksessa salilla, mutta muut treenit seurasivat sykettä muutaman iskun tarkkuudella. Jos kyseinen poikkeavat lukemat antanut treeni olisi ollut pidempi, mittaukset olisivat todennäköisesti tasoittuneet.

Kuten monet muutkin Elevate V4 -anturia käyttävät Garmin-laitteet ovat osoittaneet, myös Cirqa on yleisesti ottaen tarpeeksi tarkka kaikille, jotka eivät tarvitse huipputasoisia mittareita. Jos lukemien jämptiys on kriittistä, kannattaa satsata joko täysiveriseen sykemittariin tai vähintään Elevate V5:n sisältävään Garmin-kelloon.

En voi liioitella sitä, kuinka mukava Cirqa on käyttää. Se osoittautui koostaan huolimatta arjessa paremmin päivittäiseen käyttöön sopivaksi kuin Whoop-rannekkeet. Tuntopainike antaa varmuuden tallennuksen käynnistymisestä eikä seurantaa tarvitse käynnistää sovelluksen avulla manuaalisesti samaan tapaan kuin Google Fitbit Airin tapauksessa. Haptiset värinätkin ovat mukavia ja voimakkaita.

• Arvosana suorituskyvystä: 4,5/5

Garmin Cirqa - arvosana

Kannattaako Garmin Cirqa ostaa?

Osta, jos...

Älä osta, jos...

Harkitse myös

Reitittimien päivittäminen on monelle liian harvinaista puuhaa. Kun kodin nettiyhteys toimii päivittäisessä käytössä, ei langattoman verkon luovaa reititintä vaihda uudempaan kuin pääasiassa vanhan vempaimen hajotessa. Vaihtovälin tiivistäminen olisi kuitenkin monelle tarpeen monestakin syystä. Verkkoteknologian kehittyminen on tuonut mukanaan uudempia WiFi-yhteyksiä, minkä lisäksi tietoturva voi olla vanhan purnukan omistajalle ongelma. Tämän vuoksi otimme syyniin kiinalaisvalmistaja ZTE:n joulukuussa 2025 julkaistun G5 Ultra -reitittimen, joka lupaa helppokäyttöisyyttä ja nopeutta runsain mitoin.

ZTE G5 Ultra erottuu jo ensikosketuksella edukseen. Siinä missä valtaosa markkinoilla olevista reitittimistä on muovisia ja parhaimmillaan gamer-hengessä melkoisen sci-filtä näyttäviä möhkäleitä, ZTE on tuonut markkinoille kangaspinnoitetun vaihtoehdon. 23 senttimetrin korkeus on moneen kilpailijaan verrattuna melko paljon, mutta onneksi 11 senttimetrin kapeus on lähempänä normaalia. Eihän reitittimen tietenkään tarvitse olla näkyvällä paikalla, mutta silti koko ja muotoilu herättävät hieman kummastusta. Siinä missä kangaspintaisuus sopisi hyvin näkösälle, koko saa ainakin sisustustietoiset kammoksumaan ajatusta.

ZTE G5 Ultra on sisäkäyttöön tarkoitettu 5G-mobiilireititin, joka tukee sekä itsenäistä 5.5G-verkkoa (SA) että 4G-avusteista 5G-verkkoa (NSA). Teoreettiseksi maksiminopeudeksi väitetään jopa 4,29 gigabittiä sekunnissa latauksessa ja 320 megabittiä sekunnissa lähetyksessä. Paikallisverkkojen nopeudesta pitää huolen Wi-Fi 7 -standardin mukainen 6 gigahertsin langaton yhteys ja kaksi Ethernet-liitäntää. Tuen piirissä ovat 2,4 ja 5 gigahertsin taajuudet.

Todellisuus tietenkin vaihtelee nettiliittymän ja mahdollisten katveiden mukaan, mutta testikäytössä yhteysnopeudet eivät muodostaneet minkäänlaista ongelmaa. Nopeudet tapasivat pyöriä käytössä olevalla Elisan 5G+ (1000M) -liittymällä noin 800 Mbps:n hujakoilla.

Kun älykodit ovat ottaneet isoja harppauksia eteenpäin ja nettiyhteyttä kaivataan kutakuinkin kaikkea pyykkikoria modernimpaan keksintöön, joutuu reititin monesti tiukan paikan eteen. ZTE G5 Ultran EasyMesh-toiminto sekä laite itsessään tukevat jopa 384 samanaikaista laitetta. Lukema on peruskokoisessa perheessä melkoisen liioiteltu, mutta samalla se mahdollistaa reitittimen käyttämisen esimerkiksi yhteisessä työtilassa.

Käyttöönotosta on tehty niin helppoa kuin suinkin mahdollista. Vaikka ZTE SmartLife -sovellus mahdollistaa kattavat asetusmuutokset puhelimenkin avustuksella. Käytännössä reititin tarvitsee vain kytkeä seinään kiinni sekä ujuttaa nano-SIM-kortti laitteen pohjassa sijaitsevaan paikkaan. Tämän jälkeen kaikki toimii kuten olettaa sopii.

Testijakso suoritettiin pääkaupunkiseudulla, jossa yhteydet ovat pääasiallisesti muutenkin kattavat ja vakaat. ZTE G5 Ultra toimi käytön aikana juuri kuten reitittimen kuuluukin: huomaamattomasti. Kuten moni varmasti allekirjoittaa, nettiyhteyteen kiinnittää huomiota vain sen pätkiessä. Onneksi tällaisesta ei tarvinnut kärsiä missään vaiheessa.

Vaikka kyse ei ole kritiikistä, on ZTE:n reitittimen kohdalla hyvä mainita kuitenkin valmistajan taustat. Kiinalaislähtöinen yritys on ottanut Suomessa jalansijaa jo erityisesti ZTE Watch K2 Pron kaltaisilla kellopuhelimillaan. Tästä huolimatta yhtiö on yhdessä Huawein kanssa asetettu Yhdysvalloissa myyntikieltoon vuonna 2022. Tämä ei ole tietenkään Suomessa este ostolle tai myynnille, mutta asia on silti hyvä tiedostaa. Mikäli haluat pitää kotiverkkosi länsimaalaisissa näpeissä, on syytä kääntää katse muihin valmistajiin.

Kokonaisuutena ZTE G5 Ultra on erinomainen mobiilireititin erilaisiin tarpeisiin. Jos etsit itsellesi tyylikästä ja nopeaa vaihtoehtoa kotiin, mökille tai vaikkapa toimistolle, on tarjolla erinomainen vastine rahalle.

ZTE G5 Ultra: Hinta ja saatavuus

ZTE G5 Ultra julkaistiin Suomessa loppuvuodesta 2025 ja se on saatavissa erityisesti Elisan verkkokaupasta 399 euron suositushintaan. Se on siis hieman kalliimpi kuin esimerkiksi Netgear Nighthawk RS300, mutta ominaisuudet ja nopeudet huomioiden rahalle saa mainion vastineen.

Kannattaako ZTE G5 Ultra ostaa?

Osta, jos...

Älä osta, jos...

Aktiivinen matkaaminen on monesti myrkkyä työnteholle. Moni joutuukin pohtimaan kamppeita pakatessaan sitä, pitäisikö hiiri ottaa mukaan vai ei. Suuri osa suomalaisista kokee yhä, että matkalla on pakko tyytyä kannettavan tietokoneen kosketuslevyyn. Sen käyttömukavuus, tarkkuus ja nopeus jättävät kuitenkin rutkasti toivottavaa perinteiseen hiireen nähden.

Markkinoilla on tietenkin monia pienikokoisia hiiriä Logitech MX Anywhere 3S -mallista lähtien. Se on riittävän kompakti mahtuakseen kannettavan tietokoneen laukkuun, mutta vie silti melko paljon tilaa. Vielä hiljattain todellisia vaihtoehtoja etsivillä oli tarjolla vain vähän varteenotettavia vaihtoehtoja, jos he halusivat jotakin vielä pienempää. Logitech Mobi Fold pyrkii muuttamaan tilanteen.

Logitech kutsuu sitä ”huippukannettavaksi langattomaksi hiireksi”. Sen idea on yksinkertainen: kun hiiri ei ole käytössä, se taitetaan kahtia. Tämä puolittaa sen pituuden lähes kokonaan, jolloin se mahtuu vaivatta takin taskuun tai vaikkapa repun pienimpiin sopukoihin. Mekanismi herättää samanlaista nostalgiaa kuin Game Boy Advance SP tai vanha Motorola Razr: laitteen avaamisessa ja sen välittömässä käyttövalmiudessa on jotakin harvinaisen ​​tyydyttävää.

Ulkoasultaan Logitech Mobi Fold on upea. Se on juuri sellainen tuote, jonka haluaisi ottaa mukaan jokaiselle reissulle ja jota työkavereiden pitäisi katsoa kateellisena. Valitettavasti loistava konsepti kärsii vielä hieman kasvukivuista, sillä käyttömukavuus jättää todella paljon toivottavaa.

Avattuna Logitech Mobi Foldin mitat ovat 122 x 57 x 33 mm ja paino 79 grammaa. Suljettuna se muodostaa kompaktin, noin 66 x 57 x 21 mm kokoisen paketin. Kyseessä on siis pituudeltaan huomattavasti lyhyempi kuin perinteinen kompakti hiiri, minkä ansiosta se mahtuu vaivatta pieneen laukkuun.

Taittomekanismi ei kuitenkaan palvele vain tilanhallintaa. Mobi Fold käynnistyy automaattisesti avautuessa ja sammuu suljettaessa. Sinun ei siis tarvitse etsiä pientä virtakytkintä hiiren pohjasta käyttöönoton tai lopettelun yhteydessä. Lisäksi Logitech hyödyntää paikallista tekoälymallia estääkseen tahattomat painallukset hiirtä suljettaessa.

Tämä saattaa kuulostaa pieneltä yksityiskohdalta, mutta käytännössä se on yksi Mobi Foldin parhaista ominaisuuksista. Kuvittele tilanne, jossa sinulla on kiire junaan: suljet kannettavan tietokoneen, taitat hiiren kasaan ja juokset asemalle. Junassa avaat vain tietokoneen ja hiiren ja jatkat töitä välittömästi. Käynnistymisaikaa ei ole, eikä yhteyttä tarvitse muodostaa uudelleen. Se on äärimmäisen kätevää.

Myös laitteen rakenne tuntuu vankalta. Ulkopinnassa on pölyä hylkivä silikonipinnoite, ja Logitechin mukaan sarana on testattu kestämään viidentoista vuoden päivittäinen käyttö. Hiiri on myös läpäissyt pudotustestit – ominaisuus, joka tuo mielenrauhaa laitteelle, joka todennäköisesti heitetään usein huolettomasti laukkuun.

Kuten muidenkin Logitechin tuoreiden tuotteiden kohdalla on ollut tapana, laiteparin muodostaminen on käytännössä saumatonta. Mobi Fold yhdistetään Bluetooth Low Energy -yhteydellä, ja se muistaa jopa kolme paritettua laitetta. Näiden kolmen profiilin välillä voi vaihtaa pohjassa olevalla painikkeella.

Muodostin laiteparin pöytäkoneen, työläppärin ja älypuhelimen kanssa. Laitteiden välillä vaihtaminen sujui joka kerta moitteettomasti. Pohjassa olevat pienet merkkivalot osoittavat, mikä profiili on käytössä, joten käyttäjän ei tarvitse arvailla, mitä laitetta hän parhaillaan ohjaa.

Hiiri on yhteensopiva Windows-, macOS-, ChromeOS-, Android-, iPadOS- ja Linux-järjestelmien kanssa. Se tukee myös Google Fast Pair -pikaparitusta yhteensopivissa laitteissa. Tavallinen kuluttajaversio toimii ainoastaan ​​Bluetooth-yhteydellä; Logi Bolt USB-C -vastaanotinta haluavien on valittava muutaman euron verran kalliimpi Mobi Fold for Business -malli.

Mobi Foldissa on sensori, jonka enimmäistarkkuus on 4 000 dpi. Tämä riittää mainiosti päivittäisiin toimistotehtäviin ja takaa, että osoitin liikkuu riittävän nopeasti myös korkean resoluution näytöillä. Vertailun vuoksi mainittakoon, että MX Anywhere 3S- sekä Logitech MX Master 4 -malleissa on kehittyneempi 8 000 dpi:n sensori, mutta tästä huolimatta Mobi Foldin seurantatarkkuus tuntuu täysin riittävältä normaalissa työkäytössä.

Hiiren fyysiset vasen ja oikea painike ovat huomattavan hiljaiset. Tämä on kätevää esimerkiksi junassa, neukkarissa tai yhteiskäyttöisessä työtilassa, sillä vieressä olevat eivät häiirinny hiiren kliksuttelusta.

Jotta hiiri pysyisi mahdollisimman litteänä ja kompaktina, Logitech on jättänyt perinteisen vieritysrullan pois. Sen sijaan laitteen keskiosassa on kosketusherkkä pinta. Sormen liikuttelu kosketuspinnalla mahdollistaa verkkosivujen, asiakirjojen ja taulukoiden selaamisen kohtuullisen sujuvasti.

Niin kutsuttu Adaptive Touch Scrolling -tekniikka tunnistaa, haluatko vierittää hitaasti rivi kerrallaan vai liikkua nopeasti pitkässä asiakirjassa. Se toimii pääosin hyvin. Systeemiin tottuu melko nopeasti ja verkkoselailu onnistuu asiaan sen suuremmitta keskittymättä.

Kosketuspintaa voi myös painaa alas keskipainikkeen toiminnon suorittamiseksi. Lisäksi pinnan alla on kaksi muokattavaa kosketuspainiketta. Voit määrittää niille toimintoja – kuten sovellusten välillä vaihtamisen tai kuvakaappauksen ottamisen – Logi Options+ -ohjelmiston kautta. Ohjelmistossa voi säätää myös osoittimen ja vierityksen nopeutta.

Vieritys ei kuitenkaan tunnu aivan yhtä tarkalta kuin fyysisellä rullalla. Erityisesti silloin, kun halusin siirtyä vain hieman ylös- tai alaspäin, vieritys meni toisinaan liian pitkälle. Ratkaisu on toki parempi kuin monien kannettavien tietokoneiden kosketuslevyjen vieritysalueet, mutta se ei aivan yllä MX Anywhere 3S -hiiressä käytetyn erinomaisen MagSpeed-vieritysrullan tasolle.

Mobi Fold onnistuu lähes kaikessa erinomaisesti. Se on kompakti, luotettava ja täynnä oivaltavia ratkaisuja. Valitettavasti suurin ongelma on myös hiiren kannalta kriittisin: se ei tunnu kädessä mukavalta.

Avattu Mobi Fold on muodoltaan kolmiomainen, lähes telttamainen. Hiiren painikkeet sijaitsevat etuosassa, ja sarana muodostaa laitteen korkeimman kohdan. Koska keskiosa on suurelta osin avoin ja sivut viettävät sisäänpäin, peukalolle, nimettömälle tai pikkusormelle ei ole tarjolla luontevaa lepuutuspaikkaa.

Perinteistä hiirtä käytettäessä kotelon reunoista saa otteen, mutta Mobi Fold ei juurikaan tarjoa tällaista mahdollisuutta. Niinpä jouduin pitämään kättäni hiiren yläpuolella ja käyttämään sitä pääasiassa sormenpäilläni. Tämä ei ehkä haittaa muutaman nopean napsautuksen kohdalla, mutta pitkäkestoisessa käytössä asento muuttuu nopeasti epämukavaksi.

Omaan käteeni nähden etuosa – jossa painikkeet ja kosketuspohjainen vierityspinta sijaitsevat – olisi saanut olla noin senttimetrin pidempi. Kun pidin kättäni luontevassa asennossa, sormenpääni eivät osuneet oikeaan kohtaan painikkeiden päissä. Oikean asennon saavuttamiseksi jouduin koukistamaan sormiani luonnottomasti tai liu’uttamaan kättäni pidemmälle eteenpäin.

Vain hieman yli viiden minuutin käytön jälkeen huomasin sormieni alkavan krampata. Tämä on tietysti henkilökohtainen kokemus ja ongelman vakavuus tai ylipäätään olemassaolo riippuu käden koosta sekä otteesta. En ole kuitenkaan ainoa, joka on kohdannut tämän ongelman. Taitettava rakenne asettaa liikuteltavuuden selvästi ergonomian edelle.

Logitech väittää, että Mobi Fold vähentää lihasjännitystä 22 prosenttia verrattuna kannettavan tietokoneen kosketuslevyyn. Suoraan sanottuna en pidä tätä kovinkaan vakuuttavana markkinointiväitteenä. 22 prosentin parannus kosketuslevyyn – jota monet pitävät jo valmiiksi epämukavana – ei aseta rimaa kovin korkealle.

Lisäksi lienee turvallista olettaa, että pieni mutta perinteisen muotoinen hiiri vähentää lihasjännitystä huomattavasti tehokkaammin. Se voi olla hieman hankalampi sujauttaa taskuun, mutta toisaalta perinteinen hiiri tarjoaa todellista tukea kädelle. Käyttömukavuuden haasteet ovatkin Mobi Foldin kohdalla todellinen harmi, sillä laitteen muotoilu ja tausta-ajatus olisivat rutkasti paremman toteutuksen arvoisia.

Logitechin mukaan sisäänrakennettu akku kestää yhdellä latauksella jopa 30 päivää. Vaikka hiirtä ei ole testijakson aikana käytetty niin kauaa ja pitkiä aikoja kerralla, että akku olisi tyhjentynyt kokonaan. Latingin verkkainen putoaminen saa lukeman kuitenkin tuntumaan uskottavalta.

Kun akku sitten joskus tyhjenee, Mobi Fold ei tee lataamisesta pitkäpiimäistä puuhaa. Yhden minuutin lataus USB-C-portin kautta antaa virtaa jopa 22 tunnin käyttöön. Tämä tarkoittaa, että nopea lataus tavaroita pakatessa voi kattaa pidemmänkin työreissun tarpeet.

USB-C-portti sijaitsee hiiren takaosassa. Valitettavasti Mobi Foldia ei voi käyttää normaalisti latauksen aikana, mutta lyhyt keskustelu kollegoiden kanssa tai nopea vessakäynti riittää antamaan virtaa päiviksi.

Logitech lupaa, että akun voi myöhemmin vaihtaa. Tämä on tervetullut asia, sillä yhtiön mukaan hiiren sarana on suunniteltu kestämään vuosia. Olisi sääli joutua heittämään koko hiiri pois vain siksi, että akun kapasiteetti heikkenee muutaman vuoden käytön jälkeen.

Logitech Mobi Fold - Hinta ja saatavuus

• Suositushinta 89 €
• Mobi Fold for Business 94 €

Logitech Mobi Fold maksaa Suomessa 89 euroa, ja se on saatavilla väreissä grafiitinharmaa, liila ja luonnonvalkoinen. Yritysversio maksaa 94 euroa, ja sen mukana toimitetaan Logi Bolt USB-C -vastaanotin. Yritysversio tukee myös Logitech Sync -ohjelmistoa, ja siihen sisältyy kahden vuoden rajoitettu laitteistotakuu.

90 euroa on melko paljon kompaktista matkahiirestä. Logitech MX Anywhere 3S:n suositushinta on 94,99 euroa, mutta sen voi usein löytää edullisemmin. Tuolla hintaerolla saa mukavamman muotoilun, erinomaisen 8 000 DPI:n sensorin, enemmän painikkeita, fyysisen MagSpeed-vieritysrullan sekä jopa 70 päivän akunkeston.

Kannattaako Logitech Mobi Fold ostaa?

Osta, jos...

Älä osta, jos...

Samsung Galaxy Watch Ultra 2 saattaa näyttää pitkälti samalta kuin toissavuotinen Galaxy Watch Ultra, mutta sen käyttötuntuma on aivan erilainen Samsungin tekemien optimointien ansiosta. 12 % ohuempi titaanirunko ja 25 prosenttia kevyempi ranneke tekevät kellosta kokonaisuutena kevyemmän ja parantavat sen istuvuutta ranteessa. Näiden tervetulleiden muutosten ansiosta laite ei heilu liikkuessa yhtä paljon kuin vuonna 2024 julkaistu Samsung Galaxy Watch Ultra.

Kellon sisällä on uusi piirisarja: tekoälyä tukeva Qualcomm Snapdragon Wear Elite. Samsungin mukaan se tarjoaa 32 % nopeamman suorittimen ja 19 % nopeamman grafiikkasuorittimen suorituskyvyn verrattuna edelliseen malliin. Aikarauta julkaistaan ​​kolmen uuden rannekevaihtoehdon sekä uusien hyvinvointiominaisuuksien – kuten Vital- ja Heart Health -toimintojen – kera. Mukana ovat myös kaikki älykellojen perusominaisuudet ilmoituksista, puheluiden hallinnasta, digitaalisesta lompakosta ja kattavasta sovellustuesta lähtien. Ultra sisältää vakiona LTE-yhteyden, joten sen voi liittää puhelimen datapakettiin. Lisäksi mukana on seikkailijoille räätälöityjä kuntoiluominaisuuksia, kuten polkujuoksuun sopivat GPX-reitit, päivittäisen sydän- ja verenkiertoelimistön kuormituksen mittaus (Daily Cardio Load), nesteytysmuistutukset harjoituksen aikana, ammattilaistason sukellussertifioinnit sekä pian julkaistava erillinen sukellussovellus.

Seikkailijoiden onneksi valinnanvaraa on nykyään runsaasti: tarjolla ovat Apple Watch Ultra 3, parhaat Garmin-kellot sekä haastajat sellaisilta merkeiltä kuin Coros, Polar ja Amazfit. Vaikka Galaxy Watch Ultra 2 on itsessään erinomainen laite loistavine terveys- ja kuntoiluominaisuuksineen, se joutuu kilpailemaan paikastaan ​​huippuluokan puettavan teknologian joukossa. Teknisiltä ominaisuuksiltaan se on kaikkien aikojen paras Galaxy Watch, joka hoitaa kaiken, mitä älykellolta voi odottaa. Samalla se on myös kallis, suuri ja kookas. Se jääkin nähtäväksi, kuinka moni Samsungin käyttäjä valitsee tämän huomattavasti halvemman Galaxy Watch9:n sijaan – tai vastaavasti yksinomaan seikkailijoille tarkoitetun Garmin Fenix ​​8:n sijaan. Se on nopea ja tarkka, siinä on älykellomarkkinoiden kirkkain näyttö sekä mukana on toimivia Gemini-ominaisuuksia. Kokonaisuutena se tarjoaa lähes varmasti enemmän toimintoja kuin kukaan oikeasti tarvitsee.

Samsung Galaxy Watch Ultra 2 on erinomainen laite Samsungin valmistamien laitteiden omistajille. Jos sen sijaan hankit kellon ensisijaisesti maastossa liikkumista ja reittien seuraamista varten, Garmin vetää pidemmän korren erityisesti akkukeston saralla. Samsungin lippulaivamalli on tosin viestintäominaisuuksien ja arkityökalujen osalta askeleen edellä.

Samsung Galaxy Watch Ultra 2 - Tekniset tiedot

Samsung Galaxy Watch Ultra 2 - Hinta ja saatavuus

• 749 €
• Ennakkotilattavaksi 27. heinäkuuta 2026
• Varsinainen julkaisupäivä 5. elokuuta 2026

Samsung Galaxy Watch Ultra 2 maksaa Suomessa 749 €. Hintalappu on siis noussut 50 eurolla edeltävään Samsung Galaxy Watch Ultra -malliin verrattuna. Tämä johtunee todennäköisesti ennenkaikkea elektroniikkakomponenttien kallistumisesta.

Vaikka laite onkin hinnaltaan suhteellisen kilpailukykyinen verrattuna Apple Watch Ultra 3:een ja Garmin Forerunner 970:een, se sijoittuu älykellojen hintahaitarin yläpäähän. Toisaalta kyseessä onkin lippulaivamalli vaativimpaan käyttöön.

• Arvosana hinnasta: 4/5

Samsung Galaxy Watch Ultra 2 - Muotoilu

• 12 % ohuempi, mutta silti kookas
• Titaaninen runko yhdistelee pyöreyttä ja neliömäisyyttä
• Ranneke on 25 prosenttia kevyempi

Samsung Galaxy Watch Ultra 2 hyödyntää alkuperäisessä Ultra-mallissa esitellyn titaanisen, pyöristetyn neliön muotoisen rungon perinnettä. Tästä on sittemmin tullut koko Galaxy Watch -malliston tunnusomainen piirre. Rungon sisään on sijoitettu pyöreä näyttö.

Kellon sisälle on pakattu uutta tekniikkaa, kuten aiempaa suurempi 800 mAh:n akku ja uusi Snapdragon Wear Elite -suoritin. Päivityksistä huolimatta runko on itse asiassa 12 prosenttia ohuempi kuin alkuperäisessä Watch Ultrassa. Muutos on merkittävä parannus, sillä alkuperäinen malli tuntui melkoiselta möhkäleeltä. Vaikka muotoilu vaikuttaa yhtä pullealta ja kyseessä on eittämättä kookas kello, se istuu nyt paremmin ranteisiin kuin vuoden 2024 edeltäjä.

Kun tähän lisätään 25 % kevyemmät rannekkeet, Galaxy Watch Ultra 2 voi tituleerata itseään puettavan elektroniikan saralla suurimmaksi painonpudottajaksi. Muutokset parantavat kellon pysymistä paikallaan ranteessa rankan liikunnan aikana – aiempi malli kun tuppasi herkästi liikkumaan paikoiltaan.

Ultra 2:ssa on Galaxy Watch -sarjan vakiovarusteisiin kuuluvat kaksi sivupainiketta sekä vain huippumalleihin varattu ohjelmoitava ”Quick Button” -pikapainike. Oletusarvoisesti se avaa ”Omat treenit” -näkymän, ja pitkällä painalluksella voi aktivoida kellon hätäsireenin, mutta painikkeelle voi myös määrittää omiin tarpeisiin sopivan toiminnon. Jos olet käyttänyt Samsungin kelloa aiemmin, huomannet Googlen Wear OS -ohjelmistoon pohjautuvan One Watch UI -käyttöliittymän pysyneen lähes muuttumattomana. Se on riittävän suoraviivainen ja helppokäyttöinen ollakseen vaivaton myös ensikertaa Samsungin aikarautoihin perehtyvälle.

Myös uudistettu, tekoälypainotteinen Samsung Health -sovellus on helppokäyttöinen. Vaikka sovelluksen laajasta uudistuksesta on puhuttu paljon, se eroaa merkittävästi Google Healthin chatbot-keskeisestä premium-versiosta.

• Arvosana muotoilusta: 4.5/5

Samsung Galaxy Watch Ultra 2 - Ominaisuudet

• Kaikki keskeiset älykellotoiminnot
• Runsaasti uusia terveystoimintoja
• Painotuksena sukeltaminen ja polkujuoksu

Ultra 2 tarjoaa kaikki älykelloille tyypilliset arkiominaisuudet, joita LTE-yhteydellä varustetulta kellolta voi odottaa. Emme täten luettele niitä kaikkia. Näistä keskeisimpinä mainittakoon, että voit käyttää digitaalisia lompakoita, vastata puheluihin, lähettää viestejä, hallita tai tallentaa musiikkia, käyttää näyttöä Samsung-puhelimen kameran etsimenä ja jopa hyödyntää Google Gemini -tekoälyä uuden, aiempaa helpomman ”Raise-to-Talk”-toiminnon avulla. Gemini toimii laitteiden välillä, joten voit sanella nopean muistion, joka muutetaan tekstiksi ja tallennetaan Samsung Notes- tai Google Keep -sovellukseen. Voitkin tarkastella sitä myöhemmin puhelimella, tabletilla tai kannettavalla tietokoneella.

Samsungin kellot ovat aina olleet erityisen väkeviä kokonaisuuksia terveysominaisuuksien saralla, eikä Ultra 2 tee sääntöön poikkeusta. Se sisältää tavanomaisten toimintojen – kuten sykemittauksen, uniseurannan ja lääketieteellisesti sertifioidun EKG-mittauksen – lisäksi myös erikoisempia ominaisuuksia. Näitä ovat esimerkiksi verenpaineen seuranta sekä kehon koostumuksen analysointi. Myös viime vuonna esitelty Running Coach -juoksuvalmentaja tekee tervetulleen paluun tuoden mukanaan juoksijoille suunnatun edistyksellisen analytiikan.

Uusia terveysominaisuuksia ovat muun muassa Vitals, Daily Cardio Load ja Vascular Load. Näistä Vitals seuraa viittä eri sydämeen liittyvää lukemaa unen aikana ja ilmoittaa poikkeamista normaalitasosta, kun taas Daily Cardio Load -pisteet antavat osviittaa liikunnan sydämelle aiheuttamasta kuormitusta. Vascular Load puolestaan mittaa stressiä ja valtimoiden jäykkyyttä.

Lopuksi mukaan on tuotu uusia ominaisuuksia kahden seikkailuhenkisen profiilivaihtoehdon muodossa. Kello toimii nyt myös sukellustietokoneena – tai tulee toimimaan, kun sen kumppanisovellus julkaistaan ​​myöhemmin tänä vuonna yhteistyössä sukellusvarusteyritys Maresin kanssa. Apple Watch Ultrassa on vastaava sovellus, joten Samsung on varmasti tehnyt kovasti töitä kuroakseen – tai tässä tapauksessa sukeltaakseen – eron umpeen.

Polkujuoksuun keskittyvä Trail Running -profiili mahdollistaa nyt GPS-reittien tallentamisen suoraan itse harjoitukseen. Näin voit seurata käännös käännökseltä eteneviä ohjeita ja tarkastella karttoja kellon näytöllä pyyhkäisemällä sormella. Voit ladata reittejä itse tai tallentaa aiempia ulkojuoksulenkkejä reiteiksi, joilla voit myöhemmin haastaa itsesi ennätystuloksen toivossa. Et voi kuitenkaan luoda omia reittejä sovelluksessa, kuten esimerkiksi Garmin Connectissa.

• Arvosana ominaisuuksista: 4,5/5

Samsung Galaxy Watch Ultra 2 - Suorituskyky

• Sykemittauksen tulokset heittelivät hieman alkuun, mutta lukemat tasaantuivat nopeasti
• Edeltäjäänsä miellyttävämpi käytettävä
• Tarkka uniseuranta

Käytimme Samsung Galaxy Watch Ultra 2 -kelloa viiden päivän ja neljän yön ajan ennen tämän arvostelun kirjoittamista. Päivitämmekin arvostelua kunhan saamme vielä hieman lisää statistiikkaa kerättyä erityisesti Vitals-toimintoa varten. Ultra 2:n käyttö nukkuessa arvelutti ensialkuun kellon koon ja massiivisuuden vuoksi, mutta onneksi laite osoittautui yllättävän mukavaksi koko päivän käytössä. Olen kuitenkin ruumiinrakenteeltani melko keskikokoinen, joten sirompiranteisille käyttäjille kello saattaa silti tuntua epämukavalta.

Akunkesto vastaa luvattua: Ultra 2 toimi ilmoitetut 60 tuntia ”aina päällä” -toimintoa käyttäessä (always-on display) ennen lataustarvetta. Uniseuranta on tarkkaa: kello ja sovellus tunnistivat oikein yölliset heräämiset ja tuottavat tuloksia, jotka vastaavat energiatasoani.

Testasimme GPS:n ja sykkeenmittauksen tarkkuuden 30 minuutin juoksulenkillä. Käytin toisessa ranteessa Watch Ultra 2 -kelloa, toisessa Apple Watch Ultra 3 -kilpakumppania ja rintakehän ympärillä Polar H10 -sykevyötä.

Yllätyin aluksi melkoisesti Watch Ultra 2:n ja kahden muun laitteen välisistä eroista sykearvoissa treenin alkutaipaleen aikana. Samsungin kello näytti toisinaan 20 lyöntiä minuutissa vähemmän kuin Applen ja Polarin laitteet. 15 minuutin treenin jälkeen Ultra 2:n lukemat vastasivat hyvin muiden laitteiden lukemia, kuten kuvaajista ja arvoista voi nähdä.

Sykemittauksen lukemien heittely treeniseurannan alkuvaiheessa on tyypillinen ongelma monissa älykellojen käyttämissä optisissa sykeantureissa. Vaikka Apple näyttääkin selättäneen ongelman Ultra 3 -mallissaan. Samsungin kello vaikuttaa näyttävän poikkeamia treenin alussa, mutta tuloksien tarkkuus onneksi paranee hyvälle tasolle kunhan vain treeni kestää riittävän pitkään. Toistin testin sisätiloissa tehdyn HIIT-treenin aikana, ja tulokset olivat samat: tarkkuus saavutettiin lyhyen lämmittelyjakson jälkeen.

Testasin myös kehonkoostumuksen mittausta, joka hyödyntää samaa menetelmää kuin parhaat älyvaa'at: sähköimpulssi kulkee rasvan, lihaksen ja veden läpi eri nopeuksilla. Vertasin tulosta paikallisen kuntosalini ammattilaistason vaakaan juoksulenkin jälkeen. Vaaka näytti kehon rasvaprosentiksi 19 % eli noin tuplasti enemmän kuin älykellon arvioima 9 %. Tässä vaiheessa ero onkin valtava. Vasta kun teimme testin uudelleen myöhemmin samana päivänä nestetankkauksen sekä pienen asentomuutoksen jälkeen, kello näytti lukemaksi 16 %. Tämä tulos oli paljon lähempänä ja mahtui vaihteluväliin, jota kahdelta eri laitteelta voi odottaa.

Testasin myös Ultra 2:n vesilukko-ominaisuutta upottamalla kellon vesilasiin. Siinä missä monet "sukelluksenkestävät" kellot ovat aiemmin tuottaneet pettymyksen, Samsung Galaxy Watch Ultra 2 toimi upposukelluksen jälkeen moitteetta.

• Arvosana suorituskyvystä: 4/5

Samsung Galaxy Watch Ultra 2 - Arvosana

Kannattaako Samsung Galaxy Watch Ultra 2 ostaa?

Osta, jos...

Olet juoksija

Samsung Galaxy Watch Ultra 2 tarjoaa erinomaiset juoksutoiminnot niin kaupungissa kuin poluillakin viihtyvälle.

Omistat Samsung-puhelimen

Kuten olettaa sopii, Watch Ultra 2 toimii täydellisesti yhteen Galaxy-puhelimien kanssa.

Pidät Geministä

Jos tekoälyavustaja on osa arkeasi, on Geminin mukanaolo näppärä lisä arjen joka käänteeseen.

Älä osta, jos...

Tarvitset mahdollisimman pitkän akkukeston

Jos akkukesto on kaikki kaikessa, Garmin ja Coros jaksavat yhdellä latauksella pidempään.

Harjoittelet harvakseen tai viihdyt kuntosalilla

Samsung Galaxy Watch9 tarjoaa enemmän vastinetta rahalle käyttäjälle, joka ei seikkaile maastossa tai tarvitse sukellustietokonetta.

Omistat iPhonen

Watch Ultra 2 ei toimi Applen puhelimilla.

Harkitse myös...

LG B6 on LG:n vuoden 2026 televisiomalliston edullisin OLED-paneelilla varustettu telkkari. Vaikka se on tarjoaa viime vuoden parhaiden televisioiden joukkoonkin yltänyttä LG B5 -edeltäjää kirkkaamman kuvan, LG B6 ei ole vuosipäivityksenä kovinkaan merkittävä.

LG B6:ssa on kattavat ominaisuudet ja se tarjoaa edelleen erinomaisen kokonaisuuden. Niin kauan kuin edullisempaa LG B5 -mallia on kuitenkin vielä saatavilla, muutama seikka estää uutta mallia nousemasta täysin varauksettomaksi suositukseksi.

Suurin muutos B5-malliin verrattuna on B6:n parempi kirkkaus. Kirkkaat kohtaukset ovat vaikuttavampia ja väreiltään sykähdyttävämpiä. Korkea kontrasti vaikuttaa kirkkauden kasvun myötä entistäkin paremmalta, eikä terävistä yksityiskohdista tarvitse tinkiä. Rinnakkain verrattuna LG B6:ssa on kuitenkin havaittavissa enemmän vihertävää sävyä kuin edeltäjässään. Tämä tarkoittaa, ettei B6:n kuvanlaatu parannuksistaan ​​huolimatta ole niin selkeä harppaus eteenpäin kuin olisi voinut toivoa. Jos uutuusmallia arvioi itsenäisenä ja ilman edeltäjänsä painolastia, on LG B6 upea televisio. Pienet väriongelmat eivät siis muodostu ongelmaksi.

Aiempien vuosien tapaan B6:n 2.0-kanavainen kaiutinjärjestelmä toimii hyvin arkikäytössä ja toistaa dialogin selkeästi. Elokuvia katsottaessa ääni on tarkkaa ja yksityiskohtaista. Basso jää kuitenkin vaatimattomaksi ja äänikenttä kapeaksi. Jos tavoitteena on elokuvamainen kokemus ja haluat äänen vastaavan kuvan laatua, suosittelen hankkimaan jonkin markkinoiden parhaista soundbareista.

B6 on kiistatta yksi vuoden 2026 parhaista pelitelevisioista. Sen kaikki neljä HDMI 2.1 -liitäntää tarjoavat tuen 4K 120 Hz:lle, VRR:lle, HGiG:lle, automaattisen matalan viiveen tilalle (ALLM) ja Dolby Vision Gamingille. Mitattu 8,9 millisekunnin syöttöviive takaa sulavan suorituskyvyn ja huippunopean vasteen. Kuva näyttääkin pelatessa upealta. Jos etsit OLED-televisiota pelaamiseen, tämä on erinomainen valinta.

webOS 26 -älytelevisio-ohjelmisto ei keksi pyörää uudelleen verrattuna webOS 25 -versioon, mutta ei sen tarvitsekaan. webOS 26 tekee navigoinnista helpompaa uuden valikkoasettelun, tuoreiden ”Quick Card” -pikavalintakorttien ja parempien mukautusmahdollisuuksien ansiosta. Vaikka aloitusnäytön mainosbanneri onkin ärsyttävä, se on ainoa kauneusvirhe webOS 26 -järjestelmässä.

Kuten aiemmin mainitsin, vaikka pidänkin B6-mallia kokonaisuutena loistavana televisiona, B5 on hinta-laatusuhteeltaan parempi vaihtoehto niin kauan kuin sitä on saatavilla. Vaikka hinta on kohtuullinen ja vastaa B5-mallin julkaisuhintoja, B6 ei tarjoa niin merkittäviä uudistuksia, jotta sitä kannattaisi suositella B5:n sijaan heti julkaisun aikoihin.

Vastapainoksi pieni lisäsatsaus mahdollistaa keskihintaisen LG C6:n ostamisen. Se on päivityksenä vuoden 2026 paras LG:n OLED-malliston uutuustuote. Lisäksi se tarjoaa paremman kirkkauden, kuvanlaadun ja väritoiston.

LG B6 - Hinta ja julkaisupäivä

• Julkaisupäivä: toukokuu 2026
• Saatavissa 48-, 55-, 65-, 77- ja 83-tuumaisena

LG B6 on valmistajan edullisin OLED-televisio vuoden 2026 uutuusmallistosta. Tarjolla on myös hieman hintavampi LG C6 sekä lippulaivamalli G6.

On syytä mainita, että markkinoilla on tarjolla kaksi erilaista B6-mallia, jotka ovat B65 ja B6E. LG on vahvistanut B6E-version olevan näistä rajoittuneempi, sillä siitä puuttuvat Precision Picture Master Pro- ja Precision Sound Master Pro -tuen ohella selustan koristepinnoite. Ratkaisu näkyy edullisempana hintalappuna, mikä tekeekin B6E:stä hinta-laatusuhteellisesti paremman vaihtoehdon.

Muilta osin mallit ovat samanveroiset, sillä identtiset paneelit sekä Dolby Vision -tuki ovat molemmissa mukana.

Suomessa tarjolla on ensisijaisesti juurikin LG B6E -malli, jonka hintalappu on koosta riippuen 849 € (48"), 899 € (55"), 1 299 € (65"), 1 699 € (77") tai 2 199 € (83").

LG B6 - Tekniset tiedot

LG B6 - Testitulokset

LG B6 - Ominaisuudet

• Keskitasoinen Alpha 8 AI Gen 3 -suoritin
• 4K 120Hz, FreeSync ja G-Sync tuettuna kaikissa neljässä HDMI 2.1 -liitännässä
• Parempi kirkkaus kuin LG B5:ssä

B6-malli hyödyntää edeltäjänsä tavoin W-OLED-paneelia. Kirkkautta on kuitenkin parannettu, mikä viittaa uudempaan OLED SE -paneeliin. Kyseessä on edullisempi ja kirkkaampi WOLED-paneeli, joka on tuttu myös Panasonic Z86C -mallista.

B6 on varustettu Alpha 8 AI Gen 3 -prosessorilla, joka tuo mukanaan uusia kuvan- ja äänenkäsittelyominaisuuksia, kuten Precision Picture Master Pro- ja Precision Sound Pro -toiminnot. Näiden molempien tavoitteena on parantaa kuvan ja äänen laatua skaalaamalla. On hyvä huomioida, etteivät mainitut ominaisuudet ole käytettävissä B6E-mallissa, joka on B6-sarjan edullisempi versio ja saatavilla tietyillä markkina-alueilla, kuten Suomessa.

B6 tukee edeltäjänsä tavoin Dolby Vision HDR -kuvatekniikkaa ja Dolby Atmos -ääntä, mutta ei HDR10+- tai DTS-formaatteja. LG:n mukaan yhtiöllä ei tällä hetkellä ole suunnitelmia tukea Dolby Vision 2 -standardia. B6:n tuen piirissä ovat taasen Chromecast ja AirPlay 2.

Äänentoiston osalta B6:ssa on sisäänrakennettu 2.0-kanavainen ja 20-wattinen kaiutinjärjestelmä, joka on sama kuin edellisvuoden B5-mallissa. Tänä vuonna esiasetettujen ääniprofiilien määrää on karsittu LG G6- ja C6-mallien tapaan neljään, joiden joukossa ovat muun muassa AI Sound Pro sekä puheen selkeyttä parantava Clear Voice.

B6 käyttää webOS 26 -käyttöjärjestelmää, joka tuo mukanaan uudistuneita tekoälyominaisuuksia. Yksi näistä on Geminiä hyödyntävä AI Concierge. Myös valikkorakennetta on uudistettu siten, että virransäästön ja verkkoasetusten kaltaiset keskeiset toiminnot on nostettu etusijalle.

Pelaamisen osalta B6 jatkaa B5-edeltäjänsä jalanjäljissä. Mukana on tuki 4K 120 Hz -kuvalle, täysuí VRR (mukaan lukien FreeSync ja G-Sync), automaattinen matalan viiveen tila (ALLM) sekä Dolby Vision Gaming. Toiminnot ovat käytössä kaikilla neljällä HDMI 2.1 -väylällä. Game Optimizer -pelitila tekee paluun uusilla peliasetuksilla, joihin kuuluu muun muassa syöttöviivettä ehkäisevä toiminto (Prevent Input Delay).

• Arvosana ominaisuuksista: 5 / 5

LG B6 - Kuvanlaatu

• Edeltäjäänsä kirkkaampi
• Rutkasti yksityiskohtaisuutta ja kontrastia
• Vihertävä sävy häiritsee ajoittain

Mittausten osalta suurin ero B6-mallin ja viimevuotisen B5-mallin välillä on HDR-huippukirkkauden kasvu. B6 saavutti mittauksissa 835 nitiä Filmmaker-tilassa, 895 nitiä Cinema-tilassa ja 740 nitiä Standard-tilassa. Nämä ovat merkittäviä parannuksia B5-mallin lukemiin, jotka olivat 668 nitiä Cinema-tilassa ja 637 nitiä Standard-tilassa.

Koko ruudun HDR-kirkkauden osalta muutos ei ole yhtä merkittävä. B6 saavutti 154 nitiä Cinema Home -tilassa, kun taas B5 ylsi samassa tilassa 131 nitiin. Standard-tilassa kirkkaus jopa laski hieman: B6:n lukema oli 150 nitiä eli vähemmän kuin kuin B5:n 172 nitiä.

Käytännön testeissä huomasin vaihtavani Filmmaker-tilan ja Cinema Home -tilan välillä katsottavan sisällön mukaan. Molemmat kuvatilat näyttävät hyviltä, ​​mutta Filmmaker-tila sopi paremmin tummiin ja suurikontrastisiin kohtauksiin, kun taas Cinema Home toimi erinomaisesti värikkäisiin rainoihin sekä animaatioihin.

B6 suoriutuu hyvin SDR-sisällöstä. Kun katsoin Fight Club -elokuvaa HD-suoratoistona Disney Plussassa, televisio skaalasi tekstuurit terävämmiksi ja lisäsi kirkkautta, mikä loi vaikutelman voimakkaammasta kontrastista verrattuna halvempiin televisioihin.

Matalamman resoluution sisällön, kuten YouTube-videoiden, kohdalla B6 onnistui kohtalaisesti tekstuurien skaalauksessa ja värien parantamisessa, mutta kuvanlaatu ei lopulta yltänyt aitoon 4K-tasoon. Toisin kuin Suomessa myytävässä LG B6E -mallissa, maailmalla kaupattavassa B6-perusmallissa on Precision HDR Master Pro -asetus, joka terävöittää tekstuureja. Lopputulos on kuitenkin sen verran keinotekoinen, ettei tämän puuttumista parane näin suomalaisittain liiaksi harmitella.

Kun vertasin televisioita rinnakkain katsomalla aavikkokohtausta elokuvasta Arabian Lawrence, aavikon valkoinen hiekka näyttää B6-mallissa selvästi kirkkaammalta kuin B5-mallissa. Parannus maksimikirkkauteen siis näkyy illan elokuvahetkissä.

Dark City -elokuvan itsepalveluravintolakohtauksessa, kattovalojen ja keltaisten seinien kirkkaat kohdat näyttävät niin ikään kirkkaammilta B6-mallilla.

B6- ja B5-mallien vertailussa juuri tämä Dark City -elokuvan kohtaus kuitenkin paljastaa mahdollisen ongelman B6-mallissa: vihertävän sävyn. Ravintolan keltaisissa seinissä näkyy vihertävä vivahde sekä B6- että B5-mallilla, mutta uudemmassa mallissa se on aiempaa selkeämmin havaittavissa.

B6-malli tarjoaa vahvan kontrastin ja syvät tummat sävyt. Kontrasti on lisääntyneen kirkkauden ansiosta parempaa kuin B5-mallissa. Kun Lepakkomies viilettää pormestari Mitchellin talolla The Batman -elokuvassa, seinävalaisimien vaaleiden sävyjen ja tummien puupaneeliseinien tummien sävyjen välinen tasapaino on erinomainen.

Valitettavasti The Batman tuo myös esiin B6-mallin vihertävän sävyn ongelman verrattuna B5-malliin. Metrokohtauksessa taustaseinät näyttävät B6-mallilla vihertävämmiltä, ​​kun taas B5-mallilla ne näyttävät odotetun harmailta. Ehkä kyseessä oli huono tuuri testiyksilön kohdalla, mutta asia oli ehdottomasti mainitsemisen arvoinen, sillä vihertävää sävyä on kritisoitu aiemminkin LG:n OLED-televisioissa.

B6 tuottaa rohkeita ja täyteläisiä värejä, jotka hyötyvät uudesta kirkkauden lisäyksestä. Disney Plussan Dolby Vision -suoratoistoelokuva Elemental tuo nämä värit todella esiin: Vellu Laineen ja hänen perheensä siniset sävyt sekä Virva Loimun oranssit ja punaiset värit loistivat häikäisevästi ruudulla. Kun Virva korjaa maljakkoa, sen uudet violetit ja oranssit sävyt kimaltelivat ja toistuivat voimakkaina korostuksina.

Kun Elphaba seisoo ”Wizard and I” -kohtauksessa vaaleanpunakukkaisen puun alla, kukat erottuivat ruudulla eloisina, mutta säilyttivät silti erinomaisen värisyvyyden.

B6:n mitattu HDR-väriavaruuden kattavuus on 97,4 % DCI-P3- ja 72,5 % BT.2020-väriavaruuksista. Vaikka tulokset eivät ole huonoja (asetamme DCI-P3:lle 95 %:n rajan ja pidämme sitä korkeampia lukemia yleisesti hyvinä), ne olivat yllättäen alhaisempia kuin B5-mallilla. B5:n mitatut tulokset olivat vastaavasti 99,5 % (DCI-P3) ja 74,85 % (BT.2020).

Jos edeltäjään vertailun jättää tekemättä, B6:n värit ja kontrasti ovat erinomaiset. On kuitenkin sääli tietää, kuinka paljon paremmalta B5 näytti tietyissä kohtauksissa. Suuremman kirkkauden myötä odotin kuvanlaadussa tuntuvampaa parannusta.

Muilta osin B6 toistaa tekstuurit erinomaisesti ja luo hyvän tasapainon terävyyden sekä luonnollisuuden välille. Testauksen aikana ihmisten iho näytti aidolta, ja hienommat yksityiskohdat, kuten hiukset, erottuivat tarkasti.

Kuten G6- ja C6-mallit, myös B6 hyötyy TruMotion-ominaisuuden käytöstä. Elokuvissa ”Cinematic Movement” -asetus riittää mainiosti ja se vähentää nykimistä esimerkiksi No Time To Die -elokuvan kohtauksessa, jossa kamera pyyhkäisee kallionkielekkeellä sijaitsevan hautausmaan yli. Urheilulähetyksissä Natural-liikeasetus toimi paremmin, sillä se tasoittaa liikettä ja vähentää nykimistä tehokkaammin.

B6:n ruutu on kuitenkin altis peilimäisille heijastuksille erityisesti tummissa kohtauksissa. Jopa jotkin kirkkaammat ja värikkäämmät kohtaukset kärsivät testilaboratoriomme kattovalaistuksesta Filmmaker-tilassa. Olisi hienoa nähdä B6:ssa tehokkaampia heijastuksenestoratkaisuja, sillä LG G6 osoitti meille sen mitä onkaan mahdollista saada tällä saralla aikaan.

• Arvosana kuvanlaadusta: 4,5 / 5

LG B6 - Äänenlaatu

• 2.0-kanavainen kaiutinjärjestelmä 20 W teholla
• Kohtuullinen ääni kaipaa soundbaria rinnalleen
• Vähemän äänitiloja kuin edeltäjässä

B6-mallissa on 2.0-kanavainen ja 20-wattinen kaiutinjärjestelmä Dolby Atmos -tuella. DTS-tuki jää sen sijaan haaveeksi. LG on vähentänyt ääniasetusten määrää aiempiin vuosiin verrattuna, sillä vaihtoehtoja on nyt kahdeksan sijaan neljä.

Nämä neljä esiasetusta ovat Standard, AI Sound Pro, Clear Voice Pro ja Sound Wizard. Koska suosimamme Cinema-asetus loistaa poissaolollaan, valitsimme varavaihtoehdoksi AI Sound Pro -tilan.

Kun katsoimme The Batman -elokuvan Batmobile-takaa-ajokohtausta, B6 osoitti kykenevänsä tilaäänen tunteeseen. Kaiuttimet seurasivat täsmällisesti väistelevän liikenteen suuntaa ja Pingviinin aseesta lähtevää luotisadetta.

Samat kehut pätevät Battlefield V -pelituokioon. B6:n kaiuttimet toistavat hienovaraisia ​​yksityiskohtia, kuten metsätehtävässä jalkojen alla rätiseviä lehtiä. Myös hahmojen välinen dialogi toistuu riittävän selkeästi, eikä höpöttelyn erottaminen muun äänimaailman keskeltä tuota vaikeuksia.

Rajoitetun 2.0-kanavaisen kaiutinjärjestelmän vuoksi äänenlaatu ei kuitenkaan yllä kuvan tasolle. Basso on hyvin hillitty, mikä latistaa erityisesti leffakokemusta. Vaikka Batmobilen moottorin käynnistyminen toikin mukanaan jonkin verran jyrinää, ääni vaikutti paikoin ohuelta.

Äänimaisema tuntuu myös kapealta eikä se tarjoa samanlaista tilantäyttävää tunnetta kuin hintavammat mallit. Jopa Atmos-efektit, kuten The Batman -elokuvan sade, jättävät lattean vaikutelman. Kannattaakin napata telkkarin rinnalle soundbar-kaiutin mikäli haluat äänenlaadun yltävän kuvan tasolle.

• Arvosana äänenlaadusta: 3,5 / 5

LG B5 - Muotoilu

• Pääasiassa laadukas rakenne
• Jalusta vaihtunut muoviseksi

Testiin saatu 65-tuumainen B6-malli on rakenteeltaan ja muotoilultaan pääosin laadukas. Siinä on siro kehys ja lähes reunaton näyttö, joten kuva pääsee oikeuksiinsa. Vaikka kyseessä onkin pieni yksityiskohta, takapaneelin uusi kuviointi tuo laitteeseen ripauksen lisää ylellisyyden tuntua – tosin on hyvä huomata, että tämä ominaisuus löytyy vain varsinaisesta B6-mallista, ei edullisemmasta B6E-versiosta.

Kaikki kehitys ei ole kuitenkaan vienyt eteenpäin. B6-mallissa on valitettavasti muoviset jalat, kun taas B5-mallissa käytettiin metallista jalustaa. Vaikka muovijalat ovatkin riittävän tukevat, materiaaliheikennys saa kokonaisuuden tuntumaan hieman aiempaa halvemmalta.

LG:n Magic Remote -kaukosäädin ei ole viime vuosina juurikaan uudistunut – lukuun ottamatta tiettyjen painikkeiden järjestelyn muutoksia sekä muutamia näppäinmuutoksia. Tänä vuonna keskeisessä roolissa on uusi tekoälypainike, mutta se ei vielä itsessään tunnu kovinkaan mullistavalta.

• Arvosana muotoilusta: 4 / 5

LG B6 - Käyttöjärjestelmä

• Käytössä LG:n webOS 26 -käyttöjärjestelmä
• Selkeytetyt valikot
• Ärsyttävät mainokset ovat myös LG:n television riesa

B6 pohjautuu LG:n omaan webOS 26 -käyttöjärjestelmään. Siinä missä webOS 25 toi mukanaan tekoälyominaisuuksia – kuten sisältösuosituksia ja tietoa tarjoavan AI Conciergen sekä edistyneen sisällönhaun mahdollistavan AI Searchin – webOS 26 keskittyy valikoiden hienosäätöön käytettävyyden parantamiseksi. Samalla mukaan on lisätty muutamia uusia ominaisuuksia.

Pikakortit (Quick Cards) – joissa sovellukset on ryhmitelty esimerkiksi urheilun ja pelien kaltaisiin kategorioihin – ovat jälleen mukana. Valikoimaan on lisätty uusia vaihtoehtoja, kuten oppimiseen keskittyvä osio.

Pikavalikko (Quick Menu), jonka kautta kuva- ja ääniasetuksia voi muuttaa erittäin nopeasti ilman syvemmälle valikoihin sukeltamista, on edelleen yksi webOS:n parhaista ominaisuuksista.

webOS 26:ssa on myös helppo navigoida. Sen intuitiivinen valikkorakenne on järjestetty uudelleen, mikä helpottaa esimerkiksi virransäästö- ja verkkoasetusten löytämistä. Nämä pienet muutokset ovat tehneet käytöstä entistä sujuvampaa.

Valitettavasti aloitusnäytön yläreunassa on edelleen suuri mainosbanneri, joka siirtää sovelluskuvakkeita hieman alaspäin. Tämä on kuitenkin melko yleistä nykyaikaisissa älytelevisioiden ohjelmistoissa, ja se onkin ainoa varsinainen valituksen aihe webOS 26:n osalta. Kyseessä on yksi markkinoiden parhaista käyttöjärjestelmistä.

• Arvosana käyttöliittymästä: 5 / 5

LG B6 - Pelitoiminnot

• 4K 120Hz ja VRR
• 8,9 ms vasteaika 60 Hz:llä, vain 4,9 ms 120 hertsillä
• Kokonaisvaltaiset pelitoiminnot

B6 tarjoaa kattavan valikoiman peliominaisuuksia, kuten 4K 120 Hz -tuen, vaihtuvan virkistystaajuuden (AMD FreeSync ja Nvidia G-Sync), HGiG HDR -tuen, automaattisen matalan viiveen tilan (ALLM) ja Dolby Vision Gaming -tuen. Mikä parasta, nämä toimivat kaikissa neljässä HDMI 2.1 -liitännässä.

Mallin mitattu syöttöviive oli 4K 60 Hz -tilassa 8,9 ms. Tulos on erinomainen ja vertailukelpoinen markkinoiden parhaiden pelitelevisioiden kanssa. 1080p 120 Hz -tilassa syöttöviiveeksi mitattiin vain 4,9 ms.

B6 on pelitelevisiona erinomainen. Testasimme suorituskykyä Battlefield V:n kanssa, eikä televisiolla ollut minkäänlaisia ongelmia kaoottisisissa tulitaisteluissa selviämisessä. Myös ohjaus tuntuu erittäin sulavalta.

Battlefield V näyttää B6-telkkarilla pelatessa erinomaiselta. Aavikkotehtävässä kirkkaus tekee vaikutuksen horisontissa paistava aurinko tuo esiin television kyvyn toistaa HDR-sisällön kirkkaat kohdat tehokkaasti. Tekstuurit ovat terävät, minkä ansiosta esimerkiksi aseissa olevat yksityskohdat ovat selvästi nähtävissä.

• Arvosana pelitoiminnoista: 5 / 5

LG B6 - Hinta-laatusuhde

• Kattavat ominaisuudet ja hyvä suorituskyky
• Vuosipäivityksenä hyvin maltillinen
• B5 tarjoaa rahalle paremman vastineen, C6 taasen on teknisesti merkittävästi parempi

B6 on hinta-laatusuhteeltaan mielenkiintoinen televisio. 65-tuumainen LG B6E maksaa Suomessa 1 299 €, kun taas pykälää parempi 65-tuumainen LG C6 kustantaa täydellä hintalapulla 2 499 €. Hintaero on siis merkittävä, mutta toisaalta C-sarja on monesti tarjouksessa, jolloin hinnasta voidaan höylätä pois jopa purppuran setelin verran.

Maailmalla LG B65 -versio olisikin hankalampi tapaus, sillä sen hinta on niin lähellä C6:ta, ettei budjettimallin valinnalle ole oikein syytä.

On silti sanottava, että B6:n tarjoamat parannukset B5-edeltäjään nähden ovat niin maltilliset, ettei niistä oikein saa jutunjuurta. Vastaavasti C-sarjassa loikka on valtaisa ja ehdottomasti satsauksen arvoinen. Olisikin ollut kiva nähdä yhtä iso parannus budjettimalliston puolella.

Vaikka LG B6 onkin itsessään erinomainen budjettitelevisio, suosittelemme silti valitsemaan ensisijaisesti edeltävän LG B5:n. Kun uutuusmalli on syrjäyttämässä edeltäjänsä pois kaupoista, on se saatavissa houkuttelevaan tarjoushintaan.

Kokonaisuutena LG C6 on siis paras vaihtoehto, jos haussa on todellinen päivitys, mutta jos se ei mahdu budjettiisi, LG B6 on silti erittäin hyvä televisio.

• Arvosana hinta-laatusuhteesta: 3,5 / 5

Kannattaako LG B6 OLED TV ostaa?

Osta, jos...

Älä osta, jos...

Harkitse myös...

Ubisoft on onnistunut vallan mainiosti päivittäessään suosikkipelisarjansa kenties parhaan osa nykyaikaan ja varmistaessaan, että erinomaisesti kerrottu tarina pysyy uskollisena alkuperäiselle kokemukselle. Teos tuntuu tuoreelta ja modernilta menettämättä rahtustakaan siitä merirosvotunnelmastaa, johon vain alkuperäinen peli aikoinaan kykeni.

Teoksessa on kuitenkin omat puutteensa. Black Flagin uusioversiossa on yhä joitakin piirteitä, jotka tuovat peliin ei-toivottua toistoa. Myös perustellusti mutta silti valitettavasti karsittu sisältö on pettymys. Vastaavasti uusissa lisäyksissä sekä ominaisuuksien tasapainotuksessa on havaittavissa ilmeistä epätasapainoa.

Nämä eivät kuitenkaan ole merkittäviä ongelmia, ja ne nousevat esiin lähinnä alkuperäiseen peliin tarkasti verrattaessa. Kun kokonaisuutta tarkastelee hieman laajemmin, on helppo arvostaa sitä, mitä Assassin’s Creed Black Flag Resynced todella on: loistavan pelin fantastisen hauska versio.

Rosvojoukon kirkkain tähti

Teoksessa seurataan onnenonkija ja unelmoija Edward Kenwayn matkaa, jossa parempaa huomista toivovasta hahmosta kasvaa merirosvoava salamurhaaja. Resynced on säilyttänyt pitkälti alkuperäispelin keskeisen tarinan, hahmot ja pelikokemuksen. Tämä on oikea lähestymistapa, sillä kaikki nämä osa-alueet olivat erinomaisia ​​jo alun perinkin.

Kenwayn ja hänen Jackdaw-aluksensa miehistön mukana hyppely Karibian saarelta toiselle toimii näyttämönä ajattomalle Assassin’s Creed -tarinalle, joka tuntuu yhä ajankohtaiselta ja tuoreelta merirosvoseikkailulta. Pelin tarinankerronnassa on jotakin erityisen tyydyttävää: se yhdistää taitavasti merirosvouksen kultakauden ja sen keskeiset hahmot salamurhaajien ja temppeliherrojen ikuiseen taisteluun liittyvään mytologiaan.

Salaperäisten ja rehevän kasvillisuuden peittämien saarten tutkiminen aarteiden tai viestipulloista löytyvien kätköjen perässä, avomerellä purjehtiminen Jackdaw-aluksella, taistelut Espanjan ja Britannian laivastojen valtavia aluksia vastaan ​​sekä Kenwayn rikkaudentavoittelun ja ikivanhojen salaisuuksien jäljityksen seuraaminen ovat vain osa kokonaisuutta. Pelimaailma on edelleen hauska, jännittävä ja monipuolinen.

Selkein ja konkreettisin tapa, jolla tätä kokemusta on parannettu, on luonnollisesti visuaalinen ilme. Kun arvostelimme Assassin’s Creed Shadowsin viime vuonna, totesimme sen olevan sarjan visuaalisesti näyttävin peli. Nyt rinnalle on noussut uusi haastaja. Resynced on yksinkertaisesti häikäisevä, vehreä, upea ja uskomattoman yksityiskohtainen kuvaus Karibiasta, josta ei yksinkertaisesti saa siitä kyllikseen.

Koska kyseessä on uusi versio Assassin’s Creed 4: Black Flagista, samat ylisanat ovat yhä ajankohtaisia. Pinnan alla sykkii loistava alkuperäisteos, mutta uusioversion menestys ei perustu pelkästään vaikuttavaan visuaaliseen päivitykseen. Mukana on lukuisia parannuksia sekä muutamia merkittäviä muutoksia ja poisjättöjä, jotka muodostavat Resyncedin ja alkuperäispelin väliset keskeisimmät erot.

Moderni salamurhaaja

Yksittäiset muutokset eivät ehkä ole valtavia, mutta kokonaisuutena ne muodostavat merkittävän kokonaisuuden, joka luo pelistä paremman ja viimeistellymmän. Osa muutoksista on luonteeltaan esteettisiä tai toiminnallisia, kun taas toiset ovat kaivattuja uudistuksia, jotka tuovat pelin nykyaikaan. Kulmien hiomiselle on eittämättä aihettakin, sillä alkuperäisteoksesta on ehtinyt vierähtää jo lähemmäs 15 vuotta.

Valikkoihin, ohjaukseen ja tavarainventaarioon tehdyt muutokset ovat lähes poikkeuksetta tervetulleita; ne tuovat pelin samalle tasolle nykyisten Assassin’s Creed -sarjan osien, kuten Miragen ja Shadowsin, kanssa. Kaikki toimii sujuvasti ja vaivattomasti. Myös uudemman Anvil-pelimoottorin tarjoamia mahdollisuuksia – kuten dynaamista säätä ja vuorokaudenajan vaihtelua – hyödynnetään erinomaisesti.

Pelin sisäisiä minipelejä, kuten Kenwayn laivastotoimintoa, on uudistettu merkittävästi. Vaikka alkuperäisversiossa nähty hauska ja sarjakuvamainen minipeli onkin jäänyt pois, uudet ratkaisut ovat pääosin viimeisteltyjä ja laadukkaita. Toiminnoille on varattu omat paikkansa Kenwayn kartanossa ja Great Inaguan tukikohdassa; tukikohtaa on laajennettu siten, että siellä on nyt omat pisteensä kartanon kehittämiselle ja laivaston hallinnoinnille.

Satamapäällikön toimiston, yleiskaupan ja saaren muiden kohteiden kehittämisessä on nyt enemmän syvyyttä ja useampia päivitystasoja. Vaikka järjestelmä ei olekaan yhtä laaja kuin Shadowsin tukikohdan rakentamisessa, se tarjoaa silti erittäin tyydyttävän kokemuksen ja kannustaa ryöstelemään ahkerasti, jotta saarelle ja laivalle saa hankittua parhaat mahdolliset päivitykset.

Myös taistelu ja liikkuminen ovat kokeneet merkittäviä muutoksia. Parkour ei näytä täysin uudelta – eikä muutos ole valitettavasti yhtä mullistava kuin Black Flagin ja Unityn välinen harppaus – mutta ympäristöissä puikkelehtiminen tuntuu selvästi aiempaa sulavammalta. Juoksun aikana aiemmin esiintyneet lyhyet tauot sekä nykimiset ovat nyt poissa.

Taistelu on selvästi ottanut vaikutteita Miragesta, ja se toimii pitkälti toimivana uutena tyylinä Kenwaylle. On sääli, että mukana on tiettyjä puutteita, kuten asevalikoiman laajuus, mutta raskaiden ja kevyiden hyökkäysten sekä blokkausten yhdistelmä tekee kokemuksesta kiinnostavamman kuin alkuperäispelien torjuntaan ja viimeistelyiskuun perustunut järjestelmä. Silti meno voi ajan myötä käydä hieman puuduttavaksi ja itseään toistavaksi – erityisesti kun päivitysmateriaalien keräämiseksi on vallattava laiva toisensa jälkeen – ja toiminnasta puuttuu toisinaan alkuperäispelin dynaamisuus.

Pelimaailman laajentaminen on onnistunut Resynced-versiossa hyvin. Mahdollisuus sukeltaa ja uida vapaasti kaikkialla valtameressä avaa uusia alueita löydettäväksi ja nuohottavaksi. Kyykistymistoiminto mahdollistaa taasen vihollistukikohtien ja varastojen tutkimisen pelkän väkivaltaisen läpiraivaamisen sijaan.

Entistä tasapainoisempi

Sisältöön tehdyt muutokset jakavat varmasti mielipiteitä. Lukuisten hienojen päivitysten ja parannusten keskellä Resynced joutuu tasapainoilemaan lisäysten sekä alkuperäisen lähdemateriaalin hyödyntämisen – tai sen välttelyn – välillä.

Pidän erityisesti uusista loppuratkaisuista, joita osa pelin hahmoista saavat uusien sivutehtävien myötä. Mukavana yksityiskohtana voi kuulla kuinka Kenwayn päämajassa vaihdetaan ajatuksia tapahtumista.

Myös uudet upseerien värväystehtävät ovat viihdyttäviä: ne tarjoavat konkreettista hyötyä esimerkiksi uusien laivaominaisuuksien tai aseiden muodossa, ja ovat itsessäänkin laadukkaita, omia kokonaisuuksiaan muodostavia tehtäviä. Pelin rytmitys tuntuu kuitenkin toisinaan hieman erikoiselta, sillä uusi upseeri värvätään onnistuneesti jo heidän tarinansa puolivälissä – jopa silloin, kun he vaikuttavat vielä epävarmoilta liittymisensä suhteen.

Sisällön osalta merkittävin muutos on kuitenkin mielestäni epäonnistunut: nykyaikaan sijoittuvien osuuksien täydellinen poistaminen on sääli ja hukattu mahdollisuus. Vaikka kohtaukset jakoivat vahvasti mielipiteitä, niissä sukellettiin syvälle Desmondin DNA:han ja tutkittiin temppeliherrojen nykyaikaisia ​​toimistoja mielenkiintoisella tavalla. Samalla ne toivat mukavan rytminvaihdoksen piraattielämän keskelle.

Nykyaikaosuuksien poistaminen ei ole herättänyt ennakkoon suuria vastaväitteitä, mutta pelikokemuksen kannalta ratkaisu tuntuu hieman harmilliselta. Ubisoft markkinoi Resynced-versiota uusioversiona, joka osin tulkitsee alkuperäispeliä uudelleen mutta myös nykyaikaistaa ja parantaa sen osa-alueita. Kenties poistetut kohtaukset olisi voinut niin ikään uudistaa tavalla, joka olisi samalla niputtanut pelin universumin muihin osiin.

Tässä vuoden 2026 versiossa on yhä jäljellä piirteitä alkuperäisestä vuoden 2013 pelistä. Erityisesti tekoäly ja viholliset ovat yhtä tyhmiä kuin ennenkin. Viheltämällä voi edelleen houkutella suuren joukon vartijoita samaan väijytyspaikkaan ja teurastaa heidät kaikki yhdeksi veriseksi kasaksi. Vastaavasti varjostustehtäviä on muutettu armollisemmiksi, sillä kohteen voi nyt vain tappaa, napata tiedot ja paeta paikalta aivan kuten minkä tahansa muunkin pelin tavoitteen kohdalla.

Puutteistaan ​​huolimatta tämä uusioversio on pitkäaikaiselle Assassin’s Creed -fanille todella nautinnollinen kokemus. Karibian saarien nuohoaminen ja mysteerien ratkominen tuntuu houkuttelevalta ajatukselta jopa pelin aikanaan läpipelanneelle. Sarjan salamurhaajien tarinoilta enemmän odottavat pelaajat tulevat olemaan erittäin tyytyväisiä siihen, miten Resynced on lähestynyt klassikkoaseman saanutta alkuperäispeliä. Mukaan tuodut uudet tarinalliset lisäykset ovat kirsikka kakun päällä.

Vaikka Resynced ei yllä aivan täydelliseksi napakympiksi, kyseessä on vakuuttava uusioversio ja ennen kaikkea upea peli. Se tarjoaa myös mielenkiintoisen näkymän siihen, miten Ubisoft aikoo jatkossa käsitellä vanhempia pelejään. Jos laatu pysyy tällä tasolla, on peräpeiliin katsominen enemmän kuin tervetullutta.

Kannattaako Assassin's Creed Black Flag Resynced pelata?

Pelaa, jos...

Älä pelaa, jos...

Saavutettavuus

Ubisoft tarjoaa jälleen kattavan määrän erilaisia saavutettavuutta parantavia toimintoja. Voit helpottaa vaikeusastetta eri mekaniikkojen osalta, minkä lisäksi voit hyödyntää tähtäysavustuksen kaltaisia huojennuksia. Halutessaan jopa vedenalaisen hapenkulutuksen saa kytkettyä pois.

Saavutettavuuteen keskittyvä valikko on jaettu viiteen eri osa-alueeseen. Niiden avulla saa sujuvoitettua ajoitusta, kameraa, liikkumista, väritystä, näkökenttää sekä kuulemista. Kaikkinensa Assassin's Creed Black Flag Resynced soveltuukin kaikenlaisille pelaajille.

Corsair Nightsword V2 Wireless tuntuu ristiriitaiselta kokemukselta. Siinä on paljon hyvää ja hiirestä haluaisi pitää kovastikin, mutta samalla uutuuslaitteessa on tuskastuttavia puutteita. Niiden vuoksi on vaikea nähdä, että Nightsword V2 Wireless nousisi monien aiempien Corsair-hiirien tavoin parhaiden pelihiiriemme listan kärkitaisteluun.

Koska kyseessä on toisen sukupolven Nightsword-malli, herää monella mielenkiinto edeltäjää kohtaan. Onkin syytä todeta alkuperäisen Nightswordin ilmestyneen lähes seitsemän vuotta sitten. Moni olikin jo luopunut toivosta uutuusversion saamiseksi, sillä näin pitkää julkaisuväliä ei ole tavanomaisesti nähty.

Ongelmana Nightsword V2 Wirelessin kohdalla on se, ettei se oikein tunnu edeltäjänsä ”kakkosversiolta”. Muotoilu on uudistunut jopa yllättävän radikaalisti, sillä RGB-valaistusta on karsittu ja peukalopainikkeiden sijoitteluakin muutettu. Hiiri säilyttää ​​ergonomisen perusmuotonsa ja miellyttävän peukalotuen, mutta alkuperäistä mallia koristaneesta kuvioidusta pinnasta on luovuttu.

Nämä seikat eivät kuitenkaan yksinään saisi minua vierastamaan hiirtä. Ongelmana on, että Nightsword RGB:ssä oli yksi todella hieno ominaisuus: säädettävä painotus. Kuuden kiinnityskohdan ja kahden erikokoisen metallipainosarjan avulla hiiren kokonaispainoa pystyi muokkaamaan. Lisäksi ohjelmisto tunnisti hiiren painopisteen reaaliajassa, mikä mahdollisti käyttökokemuksen hienosäädön juuri itselle sopivaksi.

Tämä oli yksi Nightsword RGB:n tärkeimmistä myyntivalteista, ja Corsair korosti sitä vahvasti markkinoinnissaan. Nightsword V2:sta ominaisuutta ei kuitenkaan tarjota lainkaan. Menetys on suuri sääli, sillä se erotti alkuperäisen Nightswordin monista kilpakumppaneistaan. Tämän vuoksi Nightsword V2 Wireless tuntuu kilpailijoidensa rinnalla hieman persoonattomalta – joskin laadukkaalta – kokonaisuudelta.

Kyseessä ei missään nimessä ole huono pelihiiri. Ergonominen runko istuu mukavasti käteen ja laadukas sensori soveltuu loistavasti nopeatempoiseenkin pelaamiseen. On kuitenkin vaikea keksiä sellaista yksittäistä osa-aluetta tai elementtiä, jonka ansiosta Corsair Nightsword V2 Wireless olisi ehdottomasti ykkösvalinta pelaajille. Se tarjoaa tasavahvan ja laadukkaan kokonaisuuden ilman suurempia myyntivaltteja.

Corsair Nightsword V2 Wireless - Hinta ja saatavuus

• Paljonko se maksaa? 129 €
• Milloin se on saatavissa? Julkaistu keväällä 2026

Pelihiirien markkinoille on viimeisen vuoden aikana ilmestynyt lukuisia hintahaitarin yläpäähän asettuneita vaihtoehtoja, joten Corsair Nightsword V2 Wireless tuntuu piristävän järkihintaiselta. Halvaksi sitä ei 129 euron suositushinnan perusteella voi kutsua, mutta laadukkaat materiaalit sekä erinomaiset tekniset ominaisuudet perustelevat hinnan.

Vaikka kyseessä on teknisesti parempi kokonaisuus kuin edeltävä Nightsword RGB, joitakin heikennyksiäkin on mukana. Ensinnäkin hiiren painoa ei voi enää säätää, mikä on tässä hintaluokassa iso menetys. Tämän vuoksi hiiri on mieltymyksistä riippuen joko napakymppi tai hutikuti, ei oikein mitään siltä väliltä.

Nightsword V2 Wireless on saatavissa ympäri maailmaa. Sen Suomen saatavuus ei ole erityisen hyvä, mutta mallia kaupataan silti useammalla jälleenmyyjällä.

Corsair Nightsword V2 Wireless - Muotoilu

• Kestävä ja ergonominen muotoilu
• Paino ei säädettävissä
• Peukalonäppäimien asettelu ei kaikkien mieleen

Ulkonäkö voi toisinaan pettää. Vaikka Nightsword V2 Wireless muistuttaa alkuperäistä Nightsword-hiirtä, eroavaisuudet ovat yllättävänkin merkittävät.

Corsair on harventanut hiiren RGB-valaistusta merkittävästi, sillä nyt valaistus koskee ainoastaan rullaa, Corsair-logoa sekä osittain piiloon jäävää pientä pohja-aluetta. Sinänsä kohtuullisuus on myös hyvä asia, sillä monille RGB-valoshow ei ole tarpeen saati mieleen.

Aloitetaanpa positiivisista asioista. Nightsword V2:n edeltäjässä olleesta syvennyskuviosta luopuminen on ollut ehdottomasti viisas ratkaisu, sillä sinänsä tyylikkäät urat muodostuivat aktiivikäytössä todellisiksi lika- ja bakteeripesäkkeiksi. Kämmenen alle jäävässä rungossa on sileä mattapinta, kun taas sivuilla on aiemman syvennyksen sijaan otetta parantava kohokuviointi. Hiiren tassut on valmistettu tavallisesta PTFE-materiaalista, joka liukuu hyvin sekä perinteisillä hiirimatoilla että kovilla työpöytäpinnoilla.

Painikkeita on yhteensä 11: kaksi pääpainiketta, vieritysrulla (jossa on tavallisen napsautustoiminnon ohella kallistusmahdollisuus vasemmalle ja oikealle), yksi monitoimipainike rullan takana, kolme peukalopainiketta (joista yksi on niin kutsuttu ”sniper-painike”) sekä kaksi pystysuunnassa olevaa lisäpainiketta vasemman pääpainikkeen vieressä. Näistä viimeisimmät säätävät oletusarvoisesti hiiren herkkyyttä. Kaikki painikkeet ovat täysin ohjelmoitavissa Corsairin iCue-tukisovelluksella sekä Web Hubissa, joten hienosäädöstä sekä kustomoinnista innostuneet saavat rutkasti mahdollisuuksia.

Myös hiiren varsinainen käyttö tarjoaa joustavuutta. Corsair Nightsword V2 Wireless tukee kolmea eri yhteystapaa, ja hiiren pohjassa olevalla kytkimellä voi helposti vaihtaa Bluetooth-yhteyden, langallisuuden ja langattomuuden (mukana tulevan USB-A-vastaanottimen, sovittimen ja latauskaapelin avulla) välillä. Hiiren pohjassa on myös paikka vastaanottimelle, mikä tekee Nightsword V2 Wirelessin mukaan ottamisesta helppoa.

Corsair Marksman S -sensori yltää jopa 33 000 DPI:n tarkkuuteen. Hiiri tukee myös jopa 8 000 Hz:n päivitystaajuutta mikäli käytössä on muu kuin Bluetooth-yhteys. Molempia asetuksia voi muokata mieleisekseen iCue-ohjelmistossa. Liioittelevasta nopeudesta ei tietenkään käy valittaminen, mutta omaan makuuni 8 000 Hz:n päivitystaajuus tuntuu lähinnä markkinointikikalta, josta hyötyvät todellisuudessa vain kaikkein etevimmät e-urheilijat.

Rakenne tuntuu varsin kestävältä ja laadukkaalta. Hiiri istuu mukavasti käteen sekä kämmen- että kynsiotteella käytettäessä. Sormenpääotteella pelaavien on hyvä tietää, ettei peukalotuellisuus ole varmastikaan mieleen, mutta tämä koskee kaikkia malleja. Jos sormenpääote tuntuu itsestä parhaalta, kannattaa katse kääntää erinomaiseen Logitech G Pro X2 Superstrikeen.

Jämäkät painikkeet tarjoavat hyvän tuntuman, mutta rulla ei tee aivan samanveroista vaikutusta: siitä puuttuu vapaa rullausmahdollisuus, eikä siinä ole laadukkaammille rullille tyypillistä napakkaa pykälätuntumaa. Sivupainikkeiden sijoittelu jättää myös toivottavaa ainakin suurikätiselle käyttäjälle. Kun yritin käyttää tarkkuus-DPI-painiketta Valorant- ja Marathon-peleissä, painoin vahingossa sen yläpuolella olevaa peukalopainiketta. Pahimmillaan virhe paljastaa viekkaan hiippailijan ja koituu pelaajan välittömäksi kohtaloksi. Ongelma itsessään nousi esille jo alkuperäisen Nightsword-mallin kohdalla, joten ratkaisun toisto on harmillista.

On myös pakko mainita Corsairin hämmentävä päätös luopua Nightsword-mallin säädettävästä painojärjestelmästä. Pidän Logitech G502 Lightspeed Wireless -hiirestä niin paljon, että olen ostanut niitä kaksin kappalein – osittain juuri sen magneettisen painonsäätöjärjestelmän vuoksi. Siksi en voi välttyä ajatukselta, että Nightsword V2 Wireless olisi voinut olla varteenotettava kilpailija suosikkihiirelleni.

Muilta osin vertailu G502 Lightspeediin on kohtuullitsa, sillä peukalotuki, tarkkuuspainike (ns. sniper-painike), kallistettava rulla ja langaton yhteys matalalla viiveellä ovat kaikki yhteisiä nimittäjiä. Painojen säätömahdollisuuden poistaminen tarkoittaa kuitenkin, etten enää löydä sitä täydellistä tasapainoa painon ja käsiteltävyyden välillä, jonka Logitech mahdollistaa. Ihmettelenkin suuresti, miksi Corsair päätti jättää ominaisuuden pois Nightsword-hiiren uudesta versiosta.

Loppujen lopuksi kyseessä on pääosin hyvin suunniteltu hiiri, jossa on kuitenkin muutamia selkeitä puutteita. Onkin vaikea olla miettimättä sitä, millainen timantti siitä olisi voinut tulla pienellä lisäpohdinnalla. Nightsword ei enää tunnu erottuvan joukosta tai edes Corsairin omasta hiirivalikoimasta millään erityisellä tavalla – esimerkiksi peukalotuella varustettu ergonominen muotoilu koskee myös Corsairin M65-, Dark Core- ja Ironclaw-malleja.

Mainittakoon vielä lopuksi, ettei hiirestä ole saatavilla vasenkätisille tarkoitettua versiota.

Corsair Nightsword V2 Wireless - Suorituskyky

• Käyttömukavuus auttaa pitkissäkin sessioissa
• Latenssi ei vaivaa edes 1K-tarkkuudella
• Pitkä akkukesto

Pelikäytössä Corsair Nightsword V2 Wireless toimii erinomaisesti. Hiiren ergonominen muotoilu sekä peukalotuki tekevät siitä mukavan käytettävän pitkäksikin venähtäneiden pelisessioiden aikana. Käytän hiirtä kämmenotteella, enkä kokenut minkäänlaista rasitusta kädessä tai sormissa edes aamuyön pikkutunneille venyneen tuokion aikana.

Testasin Nightsword V2 Wirelessia sekä 1 000 Hz:n että 8 000 Hz:n päivitystaajuudella. Rehellisesti sanottuna eron huomaaminen on haastavaa, sillä hiiri tuntuu erittäin responsiiviselta sekä liikkeen että napsautusten osalta päivitystaajuudesta riippumatta.

Erityisesti räiskintäpeleissä DPI-arvo on tyypillisesti syytä nostaa mahdollisimman korkealle, ja tässä hiiressä herkkyys on erinomainen. E-sports-ammattilaiset kaipaavat yleensä huippuherkkää hiirtä, jolloin tähtäimessä on todennäköisesti yli 40 000 DPI:n sensorilla varustettu malli. Valtaosalle pelaajista Nightsword V2:n 33 000 DPI:n Marksman S -sensori riittää kuitenkin vallan mainiosti.

Nightsword V2 Wirelessin painikkeet tuntuvat aiemmin mainittua peukalopainikkeiden ahdasta sijoittelua lukuun ottamatta erinomaisilta. Optiset kytkimet takaavat minimaalisen viiveen ja pitkän käyttöiän. Hiiren pääpainikkeissa on sopiva liikerata sekä jämäkkä ja miellyttävä napsahdus. Sama pätee lähes kaikkiin muihinkin näppäimiin. Laatuvaikutelma tekee vaikutuksen eikä mikään tunnu halvalta, heppoiselta tai huteralta.

Pidin itse asiassa kovasti sniper-tarkkuuspainikkeen tuntumasta. Sen aktivoitumisen huomaa kaikissa tilanteissa, mutta painikkeen klikkaaminen ei vaadi juurikaan voimaa. Tämän ansiosta sitä on helppo pitää pohjassa tarkkaa tähtäystä varten.

Oletuspainikeasetuksia kannattaa hieman muokata, sillä DPI:n säätäminen peukalon kohdalla olevilla sivupainikkeilla ei tuntunut luontevalta. Päädyinkin sen sijaan perinteisempään ratkaisuun, jossa DPI-esiasetuksia vaihdetaan rullan takana olevalla painikkeella.

Hyvä uutinen asetusten muokkaamisen kannalta on se, ettei oheislaitteiden säätämiseen tarvitse enää asentaa Corsairin iCue-ohjelmistoa. Ohjelmisto on edelleen saatavilla, mutta Corsair tarjoaa monen kilpailijan tavoin nyt myös täysin toimivan selainpohjaisen sovelluksen.

Aiemmin tässä arvostelussa mainitsemani Corsair Web Hub mahdollistaa kaikkien tavallisten ohjelmistopohjaisten säätöjen tekemisen Corsair-laitteille erittäin yksinkertaisen verkkosivun kautta. PC-pelaajien riesana olevat lukuisat valmistajakohtaiset ​​ohjelmistot saavat ajoittain raivon partaalle, joten on todella virkistävää voida hoitaa kaikki tarvittava tavallisessa selainvälilehdessä ilman latauksia. Tätä ei ehkä voi pitää nimenomaan Nightsword V2:n etuna, mutta Corsair ansaitsee silti tunnustuksen hyvästö työstä uuden Web Hubin parissa.

Lopuksi on mainittava, että Nightsword V2 Wireless tarjoaa loistavan akunkeston. Corsair lupaa hiiren jaksavan jopa 170 tuntia ilman latausta. Kun käytimme hiirtä viikon verran yli kahdeksan tuntia päivässä, ei akkulatinki ollut lähelläkään loppua. Tämä tekeekin käytöstä yksinkertaisesti vaivatonta.

Kannattaako Corsair Nightsword V2 Wireless ostaa?

Osta, jos...

Älä osta, jos...

Bondin agenttiuran kännistyvä koulutusohjelma muistuttaa monin tavoin Rocky-elokuvien treenimontaasia. Harjoitus vaihtuu lennosta toiseen ja pelaajalle opastetaan kädestä pitäen niin lähitaistelun, autoilun kuin räiskinnänkin salat. Kun autonrattiin hyppäävä Bond rikkoo rataennätyksen vaikealla kaupunkiradalla, on fiilis katossa.

Elokuvien tunnelmaa huokuva fiilis kantaa läpi seikkailun. Kyseessä on ikonisen agentin uran lähtölaukaus, jossa esitellään matka armeijan harmaista aina hänen majesteettinsa salaiseen palvelukseen. 26-vuotias Bond tuntuu samaan aikaan tutulta ja uudelta, joten sankaria ei tarvitse välittömästi verrata Sean Conneryyn tai Daniel Craigiin. Kyky vastaanottaa ohjeita on luonnollisesti puolitiessä, mutta monilta osin IO Interactive on onnistunut luomaan uudelta tuntuvan Bondin.

Homman pihvi

Agenttiuran ensiaskeleet ovat kaikkea paitsi helpot ja turvalliset. Helikopterionnettomuudesta vain hädin tuskin selvinnyt Bond löytää itsensä sattumankaupalla Islannissa sijaitsevalta saarelta auttamasta MI6-organisaatiota. Koulutusohjelmat, turvaselvitykset ja muut paperityöt saavat luonnollisesti odottaa.

Luonnonlahjakkuus sekä nopeat refleksit avaavat nopeasti ovet MI6:n koulutusohjelmaan. Kuten olettaa sopii, asiat eivät kuitenkaan mene täysin mutkitta maaliin. Haudatut salaisuudet sekä hyökkäys MI6:ta kohtaan pakottavat nuoren tulokkaan nopeasti kentälle. Tarinan puitteet eivät ole erityisen innovatiivisia, mutta ne pitävät otteessaan.

Patrick Gibsonin esittämä Bond on luonnollisesti röyhkeä, impursiivinen sekä haastava työtoveri. Yhteispeli Kiera Lesterin esittämän Moneypennyn kanssa vaatii hieman aikaa, mutta onneksi sanailu sujuu ensihetkistä asti vaaditulla tasolla. Aivan jokainen sutkautus ei kuitenkaan osu maaliin.

Bondin keskenkasvuisuus sopii onneksi hahmon kasvutarinaan. Valkokankaalta tuttu 007 on kokenut ja charmikas herrasmies, joten vasta hommansa aloittanut noviisi joutuu hiomaan hieman kulmiaan. Hahmo tuntuu onnistuneelta ja alati kehittyvältä, eikä Bondia voi vahingossakaan kutsua yksiulotteiseksi pyssysankariksi.

Valtaosa mekaniikoista perustuu teoksen hiippailevaan toimintaan. Bond voi naamioitua shakkiturnauksessa hotellin työntekijäksi tai esittää tapahtumapaikalle muuten vain kuuluvaa henkilöä. Osa lukituista ovista vaatii hieman pitkäkyntisyyttä, toisinaan taas tilaisuus tekee sopivalla hetkellä varkaan.

Avointa kenttärakennetta hyödyntävät kohtaukset ottavat kaikista eniten iloa irti pelaajan mielikuvituksesta. Sopiva tasapaino agenttitoiminnan sekä runsaiden välivideoiden välillä luo onnistuneen rytmin pitkähkölle tarinalle.

Tehtävät tapaavat alkaa MI6:n tiloista ja Moneypennyn pitämästä briiffauksesta, minkä jälkeen tie vie Q:n (Alastair Mackenzie) tiloihin katsomaan tarvittavia vempaimia. Tehtäväalueet taasen hyödyntävät luksushotellien, ruuhkaisten torien ja muiden Bond-tarinoille tyypillisiä miljöitä. Upea visuaalisuus näyttää isolla telkkariruudulla yksinkertaisesti upealta.

Hiljaa hyvä tulee

IO Interactiven pitkä päivätyö Hitman-pelisarjan parissa asettaa monien odotukset korkealle. 007 First Light ammentaa monista samoista elementeistä, mutta kyseessä on monin tavoin riisutumpi ja suoraviivaisempi toimintateos kuin mihin edeltävien pelien fanit ovat tottuneet.

Monet ydinmekaniikat ovat silti tuttuja. Bond voi sujahtaa linnoitettuun ja tarkasti vartioituun tukikohtaan usealla eri tavalla. Kun käry ajoittain käy, voi tilanteesta puhua itsensä kuiville bluffaamalla, keskustelemalla tai Q:n tarjoamalla häiriötekijällä.

007 First Light on roimasti anteeksiantavampi kuin Hitman-pelisarja. Mikäli vartija huomaa Bondin hämärähommissa, ei mielenkiinto agentin puuhia kohtaan kestä kovin kauaa. Parhaimmillaan pelaaja voi tyhjentää samassa huoneessa olevia vartijoita ilman kiinnijäämistä.

Tästä huolimatta toiminta pysyy miellyttävän vaihtelevana. Matkan varrella on monia eeppisiä kohtauksia, jotka nousevat jopa vahvassa kokonaisuudessa muiden yläpuolelle. Erityisesti Mauritaniaan sijoittuva visiitti ruosteisten laivahylkyjen keskellä jää mieleen pyörimään. Samoin rikollispomojen keskinäinen huutokauppa, johon osallistuminen on muutaman mutkan takana.

Erityisesti huutokauppaa edeltävä osuus ottaa ilon irto pelaajan vapaasta etenmisestä. Pätkä tuokin mieleen IO Interactiven työn Hitman-pelien parissa, sillä eteneminen ei vaadi suinkaan kaikkien sivutehtävien tekemistä. Itselleen mielenkiintoisimmat puuhat riittävät helposti, joten myös santsikierrokselle jää uutta koluttavaa.

Kuten Bond-seikkailulle kuuluu, Q:n vempeleet ovat isossa roolissa. Olipa kyseessä elektronisen lukon hakkerointi, valojen sammuttaminen tai jokin muu Batman: Arkham -pelisarjaa muistuttava kikkakolmonen, työkalu tuntuu istuvan onnistuneesti 007-maailmaan. Erilaiset vempaimet ovat keskeisessä osassa, joten niitä ei myöskään käy kokonaan sivuuttaminen.

Tehtävät voi tyypillisesti suorittaa joko hiippaillen tai aseet paukkuen. Välillä tarkka-ampujan kivääriä joutuu väistelemään suojasta toiseen liikkuen, kun taas lentokoneen kiinniottaminen sekä autokohtaukset ylipäätään tuntuvat olevan kuin suoraan Bond-leffasta napattuja loppuhuipennuksia. Onpa mukaan saatu mahdutettua muutama pulmakin.

Altavastaajasta voittoon

Ajoittain välivideot katkaisevat hieman peliin uppoutumista. Etenkin julkaisupäivien jälkeen oli nähtävissä myös muutamia varsin isoja bugeja, jotka saattoivat käynnistää välivideon täysin väärään kohtaan. Kun teoksen pariin palasi muutamaa viikkoa myöhemmin, ei näistä näkynyt enää jälkeäkään. Liekö sattumaa vai päivitysten aikaansaannosta, mene ja tiedä.

Myös tekoälyssä on toisinaan pieniä ongelmia. Kun hiippailu muuttuu räiskinnäksi ja vihollistaistelijoiden päitä hakataan seinistä läpi, soisi läsnä olevien hahmojen ymmärtävän tilanteen vakavuuden. Toisinaan hahmot saattavat jäädä kuitenkin vain toljottelemaan ympärilleen ilman ymmärrystä vieressä kuritettavasta kuomasta.

Vaikka pelaaminen itsessään on nautinnollista, aivan kaikessa ei kuitenkaan osuta napakymppiin. Erityisesti ajotuntuma jättää hieman toivottavaa. Autoilua ei todennäköisesti ole voitu jättää leikkauspöydälle, koska se on niin keskeinen osa 007-seikkailua, mutta lopputulos ei ole aivan niin viihdyttävää kuin soisi.

Onneksi ärsytyskynnystä ei juuri koetella, sillä 007 First Light ylittää kaikki Bond-seikkailulle asetetut vaatimukset. Se tarjoaa valtaisan tarinan, rutkasti räjähdyksiä, monipuolisia agenttivempaimia, näyttäviä puitteita sekä kiehtovaa toimintaa.

Vaikka hiippailu ei ole aivan yhtä hiottua kuin Hitmanin tapauksessa ja välivideot voisivat olla maltillisemmassakin roolissa, on IO Interactive onnistunut luomaan parhaan Bond-pelin vuosikausiin – ellei jopa koskaan.

Kannattaako 007 First Light pelata?

Pelaa, jos...

Älä pelaa, jos...

Saavutettavuus

007 First Light tarjoaa tyypilliset ja modernit saavutettavuusasetukset. Säädettävänä ovat vaikeusasteen ohella tekstitys, ohjattavuus sekä liikkuminen.

Koska kyseessä on varsin lineraarinen teos, karttaa ei ole tarjolla laisinkaan. Ratkaisu kannustaa sitäkin enemmän seikkailemaan hiekkalaatikkomaisissa tiloissa.

Garmin Forerunner 70 on monelle pitkään odotettu Garmin-urheilukello. Se on luontevaa jatkoa edeltäneelle Forerunner 55 -mallille, joka oli tarkoitettu ennen kaikkea aloitteleville juoksijoille.

Forerunner 55 on ollu tmarkkinoilla jo useamman vuoden, joten odotukset seuraajaa kohtaan ovat olleet korkealla. Ei siis ole suurikaan ihme, että Garmin tarjoaa uutuusmallillaan monia merkittäviä parannuksia toimintojen sekä laitteiston saralla.

Ennen kaikkea Forerunner 70 nostaa valmistajan budjettimallit muiden Forerunner-tuotteiden tasolle. Mukana on AMOLED-kosketusnäyttö, joka yhdessä fyysisten painikkeiden kanssa tarjoaa miellyttävän käyttökokemuksen. Uusi paneeli vaikuttaa akkukestoon, mutta tästä huolimatta peruskäyttäjä voi odottaa laitteeltaan noin viikon käyttöaikaa.

Anturien saralla on tehty maltillisia uudistuksia. Vaikka mukana ei ole valmistajan uusinta GPS-teknologiaa tai sykemittaria, tarjoavat usean satelliittijärjestelmän GNSS sekä 4. sukupolven Elevate-sykemittari varsin tarkat lukemat treenien yhteyteen.

Parannukset treeni- ja arkitoimintojen saralla saavat Forerunner 70:n tuntumaan kokonaisvaltaisemmalta urheilukellolta. Connect IQ -tuen avulla voi ladata kellotauluja, sovelluksia sekä muita toimintoja, mikä saa aikaraudan näyttämään paremmalta myös arkikäytössä. Aamu- ja iltaraportti antavat osviittaa elimistön jaksamisesta sekä palautumisesta. Valitettavasti lähimaksaminen, Bluetooth-puhelut sekä sisäänrakennettu musiikkitoistin jäävät haaveeksi, mutta ero edeltäjään on silti iso.

On hienoa nähdä, että Garmin on lisännyt budjettimallistoonsa monia parhaiden Garmin-urheilukellojen ominaisuuksista. Reittisuunnittelu ei täysin paikkaa värikarttojen puuttumista, mutta sen avulla tuntemattomassa maastossa liikkuminen helpottuu yhtä kaikki.

Lisätyt toiminnot näkyvät hintalapussa. Forerunner 70 ei ole enää suoranaisesti budjettimalli, sillä roiman 260 euron pyynti asettaa tuotteen suoraan kilpailuun Suunto Race S:n, Huawei Watch GT Runner 2:n sekä Coros Pace 4:n kanssa. Isoin etu Garminilla koskee sen ohjelmistoa. Jos olet etsimässä Garmin-kellojen laajasta valikoimasta edullista sekä laadukasta kokonaisuutta, on Garmin Forerunner 70 ehdottomasti huomiosi arvoinen.

• Garmin-urheilukellot pähkinänkuoressa: näin erotat mallit toisistaan
• Paras Garmin-urheilukello: huippuvalmistajan edistyneimmät treenikaverit juoksuun, uintiin, golfiin ja arkeen

Garmin Forerunner 70 - Tekniset tiedot

Garmin Forerunner 70 - Hinta ja saatavuus

• Alkaen 262 €
• Kalliimpi kuin Forerunner 55
• Edullisempi kuin Forerunner 170

Garmin Forerunner 70 ilmestyi Suomessa 262 euron hintalapulla toukokuussa 2026. Se sijoittaa mallin keskihintaisten urheilukellojen markkinaan. Ero edeltävään vuonna 2021 ilmestyneeseen Forerunner 55 -malliin on merkittävä, sillä se oli saatavissa alle 200 euron.

Koska mukana on merkittäviä uudistuksia niin ohjelmiston kuin laitteistonkin saralla aina AMOLED-näytöstä lähtien, ei noussut hinta ole suuri yllätys. Hintalappu onkin perusteltu, mutta samalla se valitettavasti poistaa mallin budjettiurheilukellojen taistelusta.

Forerunner 70 ilmestyi samaan aikaan Forerunner 170:n kanssa, joka maksaa Suomessa 314 euroa (Forerunner 170) tai 367 euroa (Forerunner 170 Music). Tällöin mukana on lähimaksu, musiikkitoisto, parantunut akkukesto sekä korkeusmittarin kaltaisia lisäantureita.

• Arvosana hinnasta: 4/5

Garmin Forerunner 70 - Muotoilu

• Yksi kokovaihtoehto
• AMOLED-näyttö
• Kosketusnäyttö sekä painikkeet

Aivan kuten Garmin Forerunner 55 aiemmin, myös Forerunner 70 tuntuu kädessä kohtuullisen pieneltä. Tämä voi vaikuttaa erikoiselta Garminin Fenix-malliston kaltaisiin isokokoisiin kelloihin tottuneille, mutta juostessa pientä ja kompaktia kokoa oppii nopeasti arvostamaan.

Näytön koko on kasvanut aavistuksen, sillä edeltäjän mallin 42mm on tätänykyä 42,6mm. Tarjolla on vain yksi kokovaihtoehto, mutta valinnanvaraa tuovat neljä erilaista väritystä. Voitkin valita mustan ja vaaleanharmaan kaltaisten perinteisten sävyjen ohella sitruunankeltaisen tai viileän laventelin. Ne tuovat runsaasti lisää persoonallisuutta. Lisäksi rannekkeen vaihto onnistuu Garminin malleille tyypilliseen tapaan vaivattomasti. Voitkin saada lisää tyyliä ranteeseen pelkän hihnan vaihtamisella.

Garmin ei ole lähtenyt keksimään pyörää uudelleen muotoilun saralla. Mukana ovat tutut viisi fyysistä painiketta, minkä lisäksi käyttö onnistuu 1,2-tuumaisen AMOLED-kosketusnäytön avulla. Uutuusmalli onkin siis vaihtanut MiP-näytön viimein nykyaikaiseen ratkaisuun, joka tarjoaa miellyttävän katselukokemuksen myös kirkkaassa päivänvalossa. Vaikka ratkaisu tarkoittaa kompromissia akkukeston saralla, tuntuu se tarpeelliselta muutokselta.

Kuten Forerunner 50 sekä muut edulliset Garmin-kellot, Forerunner 70 tarjoaa 5ATM-vedenkestävyyden. Sen kanssa voikin uida ja käydä suihkussa vailla huolta huomisesta. Harmillisesti kello tarjoaa treeniseurannan vain allasuintiin, joten avomerkiuinnista tai triathlonista kiinnostuneet joutuvat katsomaan edistyneempää Garmin-kelloa.

• Arvosana muotoilusta: 4/5

Garmin Forerunner 70 - Ominaisuudet