Nyt se viimein tapahtui: Apple on vihdoin ajan tasalla ja tuonut markkinoille kannettavan tietokoneen, jossa on kosketusnäyttö. Vaikka uudet PROLED-näytöillä varustetut MacBook Pro -mallit vaikuttavatkin upeilta laitteilta, mielestäni Apple on tehnyt virheen tuodessaan kosketusnäytön nimenomaan kalliimpaan MacBook Pro -mallistoon sen sijaan, että se olisi lisännyt sen laajempaan yleisöön vetoavaan MacBook Airiin. Tai edes MacBook Neoon.

Kosketusnäytöllä varustetun 14-tuumaisen MacBook Pron hinnat alkavat 3 499 eurosta, ja 16-tuumaisen mallin hinnat 4 049 eurosta. Se on melkoinen summa useimmille ihmisille erityisesti vallitsevassa taloustilanteessa.

MacBook Pro -mallit on – kuten nimikin viittaa – suunnattu ammattilaisille. Huippuluokan komponenttiensa ansiosta niitä kannattaakin pitää investointeina, jotka tehostavat työntekoa.

Mielenkiintoista on, että uusissa kosketusnäytöllisissä MacBook Pro -malleissa käytetään Applen M5 Pro- ja M5 Max -siruja. Jos taas haluaa Applen uusimman M6-sirun, on valittava 14-tuumainen MacBook Pro ilman kosketusnäyttöä – malli, joka julkistettiin vain muutamaa päivää aiemmin. Hieman hämmentävästi M6 on teholtaan heikompi kuin M5 Pro ja M5 Max, eikä toistaiseksi ole merkkejä siitä, että Apple valmistelisi M6 Pro- tai M6 Max -sirujen julkaisua.

Pointtini on se, että tuomalla kosketusnäytön ensimmäistä kertaa kannettaviin tietokoneisiinsa – ja nimenomaan tehokkaimpiin ja kalleimpiin MacBook-malleihinsa – Apple rajaa kyseisen teknologian potentiaalisen käyttäjäkunnan hyvin suppeaksi. Jos yhtiö olisi sen sijaan lisännyt kosketusnäytön edullisempaan MacBook Airiin, käsissä olisi voinut olla todellinen hittituote.

Kenelle kosketusnäyttö oikein on tarkoitettu?

Koska olen aiemmin käyttänyt runsaasti kosketusnäytöllisiä Windows-kannettavia ja Chromebookeja, tiedän, kuinka hyödyllisiä ne voivat olla tietyissä tehtävissä – ja kaipaan niitä usein käyttäessäni MacBookia.

Verkkosivun selaaminen sormella, e-kirjan sivun kääntäminen tai valikkokohdan nopea napauttaminen tuntuu luontevalta ja intuitiiviselta. Uskon, että näin on myös uusien MacBookien kohdalla. Tyttäreni, joka on kasvanut kosketusnäyttöjen ympäröimänä, saattaa myös vaistomaisesti tökätä MacBookin näyttöä – usein tahmaisella ja likaisella sormellaan – ja yllättyy sitten, kun mitään ei tapahdu.

Nämä ovat kaikki melko yksinkertaisia ​​toimintoja ja eleitä. En kuitenkaan ole koskaan käyttänyt kannettavien tietokoneiden kosketusnäyttöjä monimutkaisiin tehtäviin tai työkaluihin – kuten musiikin äänittämiseen ja muokkaamiseen Ableton Livessä tai videoiden editointiin Adobe Premiere Prossa.

Sen sijaan tarkkuutta tai monimutkaisuutta vaativissa töissä mikään ei voita perinteistä näppäimistön ja hiiren yhdistelmää, puhumattakaan muista ulkoisista oheislaitteista, kuten MIDI-ohjaimista tai piirtopöydistä. Tämä herättääkin kysymyksen: miksi Apple valitsi juuri MacBook Pron – laitteen, joka on suunniteltu nimenomaan tällaisiin vaativiin tehtäviin – esitelläkseen ensimmäisen kannettavan tietokoneensa kosketusnäytön?

Jos olet valmis maksamaan vähintään 3 500 euroa kosketusnäytöllisestä kannettavasta tietokoneesta, mutta käytät kosketusnäyttöä lähinnä vain verkkosivujen selaamiseen, olet joko erittäin varakas tai sinun kannattaisi tarkastella kulutustottumuksiasi uudelleen.

16-tuumainen MacBook Pro M5 Pro -sirulla ja ilman kosketusnäyttöä maksaa vähintään 3 549 euroa. Koska vastaavilla teknisillä tiedoilla varustettu MacBook Pro PROLED XDR -kosketusnäytöllä, maksaa 500 euroa enemmän, kosketusnäytöstä joutuu siis maksamaan melko suuren lisähinnan.

Tiedän kyllä, että PROLED XDR -näyttö tarjoaa myös paremman kuvanlaadun niin sanotun tandem OLED -teknologian ansiosta. Mutta jos parempi kontrasti, suurempi kirkkaus ja tuki Adobe RGB -väriavaruudelle ei ole tarpeen vaan olet kiinnostunut ainoastaan ​​kosketusnäytöstä, maksat siitä käytännössä 500 euroa ekstraa.

Jos olet ammattilainen, erityisesti luovalla alalla, sinun kannattaa harkita tarkkaan, onko kyseinen investointi sen arvoinen. Toisaalta esimerkiksi MacBook Airin kaltaisia ​​laitteita ei yleensä käytetä monimutkaisiin luoviin tehtäviin, vaan pikemminkin tavalliseen päivittäiseen käyttöön – ja juuri tällaisessa käytössä kosketusnäytöstä on huomattavasti enemmän hyötyä.

Toki 500 euron lisäys MacBook Neon tai MacBook Airin hintaan ei olisi toivottavaa – varsinkaan kun niiden hintoja nostettiin jo aiemmin tänä vuonna. Applelle ei kuitenkaan olisi välttämätöntä sisällyttää mukaan MacBook Prosta löytyvää OLED-teknologiaa tai kehittyneitä kuvanlaatuominaisuuksia. Esimerkiksi 1 199 euroa maksava kosketusnäytöllinen MacBook Neo voisi olla todellinen menestys, etenkin jos Apple säilyttäisi valikoimassaan myös mallin ilman kosketusnäyttöä – tarjoten näin edullisen tavan päästä käsiksi Mac-ekosysteemiin.

Tämä ei tietenkään koske vain Applea. Myös uudet kannettavat tietokoneet, jotka hyödyntävät Nvidian RTX Spark -järjestelmäpiiriä ja on suunnattu samoille luovan alan ammattilaisille ja paikallista tekoälyä raskaasti hyödyntäville käyttäjille kuin MacBook Pro on varustettu kosketusnäytöillä. Olen kokeillut näitä laitteita eri tapahtumissa, ja huomasin, että kosketusnäyttö oli niissä vähiten käytetty ominaisuus; itse asiassa unohdin usein koko näytön olemassaolon. Koska tarjolla ei ollut halvempia malleja ilman kosketusnäyttöä, en kuitenkaan varsinaisesti vastustanut sen läsnäoloa.

Kuten totesin, ymmärrän kyllä ​​kosketusnäytöllisten kannettavien viehätyksen. Mielestäni teknologia toimii kuitenkin parhaiten niin sanotuissa hybridiaitteissa, joissa näppäimistön voi kääntää näytön taakse tai irrottaa kokonaan, jolloin laitetta voi käyttää tablettimaisesti.

Ihanteellisessa maailmassa Apple olisi siis tuonut kosketusnäytön täysin uuteen 2-in-1-tyyppiseen MacBookiin, mutta en usko näin tapahtuvan lähiaikoina. Applella on tavallaan jo olemassa tällainen laite: tehokas iPad Pro. Kun siihen yhdistää Magic Keyboard -näppäimistön, siitä tulee käytännössä kosketusnäytöllinen kannettava tietokone. Ongelmana on kuitenkin se, että vaikka iPad Prossa on Applen tehokkaat M-sarjan sirut – samat, joita käytetään myös MacBookeissa – laite on sidottu iPadOS-käyttöjärjestelmään ja mobiilisovelluksiin.

Mutta jos siihen asennettaisiin macOS ja sillä voisi käyttää täysiverisiä työpöytäsovelluksia – kas vain: Applella olisikin kosketusnäytöllinen MacBook, jossa teknologiaa hyödynnettäisiin todella hyödyllisellä tavalla. Siihen asti pysyttelen nykyisessä MacBook Prossani ja yritän vain muistaa, etten töki sitä liian usein nakkisormillani.